Ero sivun ”Afganistanin sota (2001–2021)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ur:جنگ افغانستان (2001ء– تاحال) |
|||
| Rivi 126: | Rivi 126: | ||
<gallery> |
<gallery> |
||
Kuva:Afghan Army supported by US forces.jpg|Yhdysvaltain ja Afganistanin armeijan joukkoja yhteisessä operaatiossa |
Kuva:Afghan Army supported by US forces.jpg|Yhdysvaltain ja Afganistanin armeijan joukkoja yhteisessä operaatiossa |
||
Kuva:Bala Baluk massacre by US troops.jpg|Loukkaantui kun [[ilmaisku vuonna Garani]] |
|||
Kuva:US soldiers stuck in sand in southern Afghanistan.jpg|Yhdysvaltalaissotilaiden Humvee juuttuneena hiekkaan Afganistanin eteläosassa (2004) |
Kuva:US soldiers stuck in sand in southern Afghanistan.jpg|Yhdysvaltalaissotilaiden Humvee juuttuneena hiekkaan Afganistanin eteläosassa (2004) |
||
Kuva:Afghanistante.jpg|Yhdysvaltalaiset ja Talibanin sotilaat keskinäisessä kahakassa (2007) |
Kuva:Afghanistante.jpg|Yhdysvaltalaiset ja Talibanin sotilaat keskinäisessä kahakassa (2007) |
||
Versio 26. maaliskuuta 2012 kello 01.12
| Afganistanin sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Yhdysvaltalaisia sotilaita lähdössä helikopterilla takaisin tukikohtaan 4. syyskuuta 2003
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
Malline:Maadata Afganistanin islamilainen emiraatti |
| ||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
Mullah Omar |
|||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
+120 000 |
|||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
n. 41 000 |
Afganistanin turvallisuusjoukot: +10086 kuoli | ||||||||
.svg){kind=small}
Uusin sota Afganistanissa alkoi 7. lokakuuta 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan. Konflikti on seurausta syyskuun 11. päivän iskuista.
Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä. Yhdysvallat näkee sodan osana "terrorisminvastaista sotaa" – kenraalin Tommy Franksin johtama operaatio oli nimeltään Enduring Freedom.[6] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas[7] .
Taistelut Afganistanissa jatkuvat edelleen. Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä monikansalliset ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen ja turvallisuuden ylläpitäminen, jotta jälleenrakentamisen olisi mahdollista. Vuonna 2006 Naton ISAF-operaatio yhdistettiin Yhdysvaltain Enduring Freedom -operaation kanssa. Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen operaatiot laajenivat Pakistanin puolelle heidän joukkojensa iskiessä sinne ohjuksin ja erikoisjoukoin.[8]
Afganistanin sota on pakottanut useat eurooppalaispoliitikot eroamaan tehtävistään. Saksan työministeri Franz Josef Jung pakotettiin eroamaan marraskuussa 2009, koska hän salaili saksalaisjoukkojen aiheuttamia siviiliuhreja.[9] Saksan presidentti Horst Köhler joutui eroamaan kytkettyään Saksan taloudelliset intressit ja Afganistanin sodan toisiinsa.[10] Hollannissa hallitus hajosi Afganistanin sotaa koskeviin erimielisyyksiin. [11]
Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden surmattiin toukokuussa 2011 Pakistanin Abbottabadissa. Presidentti Barack Obama on asettanut joukkojen vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014.
Sodan tausta
Afganistan on käynyt sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Afganistanilaisen islamilaisen valtion ajauduttua Talibanin hallintoon, se perusti Afganistanin islamilaisen emiraatin vuonna 1996. Emiraatti tuki mujahideenia ja salli muun muassa Al-Qaida-verkoston toiminnan maassa. Talibania vastustanut Pohjoinen liitto säilytti hallussaan 10 % Afganistanin pinta-alasta.
Yhdysvaltojen johtaman invaasion taustalla olivat syyskuun 11. päivän terrori-iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin. Iskuihin osallisuutensa myöntänyt Osama bin Laden Al-Qaida-ryhmineen piti tukikohtaansa Afganistanissa ystävällismielisen Taliban-hallinnon suojissa. YK:n turvallisuusneuvosto oli vaatinut terroristiksi epäillyn Osama bin Ladenin luovuttamista jo joulukuussa 2000. Syyskuun 11. iskujen tekijöiden selvittyä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vaati talibaneja luovuttamaan Osama bin Ladenin ja Al-Qaidan johtajat sekä sulkemaan terroristien koulutusleirit. Kaksi päivää ennen hyökkäystä Taliban tarjosi bin Ladenin asettamista afganistanilaiseen tuomioistuimeen ja mahdollisesti harkitsevansa myös hänen luovuttamista ulkopuoliselle maalle, jos Yhdysvallat ensin luovuttaisi bin Ladenia koskevan todistusaineiston. Yhdysvallat ei suostunut todistusaineiston luovuttamiseen talibaneille eikä afganistanilaiseen oikeuskäsittelyyn[12], ja 7. lokakuuta 2001 klo 16.30 UTC yhdysvaltalais- ja brittijoukot aloittivat taliban- ja Al-Qaida -kohteiden pommitukset Kabulissa, Kandaharissa sekä Jalalabadissa.[13]
Sodan kulku
Ensimmäisen kahden viikon strategiset pommitukset johtoa ja viestiyhteyksiä vastaan eivät tuottaneet juurikaan tulosta, mutta tämän jälkeen painopisteen siirto rynnäköintiin Talibanin taistelujoukkoja vastaan sekä Yhdysvaltain erikoisjoukkojen hyökkäys Kandahariin marraskuun alussa mahdollistivat Pohjoisen liiton joukkojen etenemisen. Mazar-i-Sharif vallattiin 9. marraskuuta ja sitä puolustaneet taliban-taistelijat teloitettiin. Mazar-i-Sharifin menetyksen jälkeen monet pohjoiset maakunnat antautuivat ilman vastarintaa talibanien tukijoiden vaihtaessa puolta. Yöllä 12. marraskuuta talibanjoukot vetäytyivät Kabulista kohti etelää. Kaupunkia jäi puolustamaan vain kourallinen ulkomaalaisia al-Qaidan taistelijoita, jotka 13. marraskuuta saapuneet Pohjoisen liiton joukot voittivat nopeasti. Seuraavan 24 tunnin aikana kaikki Iranin rajan vastaiset maakunnat antautuivat, mukaan lukien tärkeä Heratin kaupunki.
Pohjoisessa Afganistanissa 10 000 Taliban-taistelijaa vetäytyi Kondozin kaupunkiin, joka saarrettiin 16. marraskuuta mennessä. Tällöin talibanjoukot olivat perääntyneet etelässä jo Kandahariin asti. 13. marraskuuta lähtien noin 2000 Al-Qaida-taistelijaa, joukossa melko varmasti myös Osama bin Laden, oli linnoittautunut Tora Boran vuoristoon 50 kilometriä lounaaseen Jalalabadista. Yhdysvaltain ilmavoimat aloittivat massiiviset pommitukset linnoitusten tuhoamiseksi. Konduz antautui 25. marraskuuta, ja noin 2000 taistelijaa teloitettiin välittömästi tai tukehtui kuoliaaksi kuljetuksen aikana. Qala-e-Jangin vankilassa alkoi samana päivänä kapina noin 600 vangin noustua vangitsijoitaan vastaan. Kapinan tukahduttaminen kesti kolme päivää ja merkitsi taisteluiden loppua pohjoisessa Afganistanissa.
Etelässä Kandahar oli vielä Talibanin hallinnassa. Ensimmäinen suurempi Yhdysvaltain joukko, noin 1000 merijalkaväen sotilasta, taisteli täällä ensi kertaa talibanjoukkoja vastaan. Raskaan pommituksen alla Taliban oli valmis antautumaan 6. joulukuuta, mutta Yhdysvallat ei hyväksynyt armahdusta Talibanin tai Al-Qaidan johtajille ja 7. joulukuuta Talibanin johtaja Mullah Omar nähtiin viimeisen kerran moottoripyöräsaattueessa pakenemassa Kandaharista kohti Uruzganin maakunnan vuoristoa. Muut Taliban-johtajat pakenivat Pakistaniin Paktian ja Paktikan maakuntien kautta ja kaupunki jäi Pohjoisen liiton joukkojen käsiin.
Taistelut jatkuivat vielä Tora Borassa, jossa Al-Qaidan taistelijat puolustautuivat luolissa ja bunkkereissa heimopäälliköiden joukkoja, Yhdysvaltain erikoisjoukkoja sekä ilmaiskuja vastaan. Taistelut jatkuivat vaikeassa maastossa 17. joulukuuta asti, jolloin viimeinen luolakompleksi vallattiin. Osama bin Ladenin tai hänen ruumiinsa etsinnät jatkuivat tammikuulle asti, mutta hänestä tai muista Al-Qaidan johtajista ei löydetty merkkejä.
Vielä maaliskuussa 2002 Yhdysvaltain ja Afganistanin heimojen joukot joutuivat hyökkäämään 1 000–5 000 uudelleen ryhmittynyttä Taliban-taistelijaa vastaan yli 3 000 metrin korkeudessa Paktian maakunnassa (Operaatio Anaconda).[14] Hyökkäykseen osallistui noin kaksi tuhatta sotilasta. Kahdeksan amerikkalaista kuoli, 82 haavoittui.[15] Afgaanien tappioista ei ole tietoja.
Arviot sodan ensimmäisenä vuonna kuolleiden siviilien määrästä liikkuvat 1 000 ja 3 600:n välillä.lähde? Sodan vuoksi epäsuorasti kuolleiden siviilien määriä ei ilmeisesti ole tutkittu tarkasti. Brittiläisen Guardian-lehden artikkeli puhuu muutamista kymmenistä tuhansista. Sodan aikana monet humanitääriset järjestöt pelkäsivät suurkatastrofia, mikäli sota jatkuisi kiivaana vielä lähestyvänä talvena. Tämän vuoksi Yhdysvalloille esitettiin vaatimuksia keskeyttää sotatoimet humanitäärisen tilanteen helpottamiseksi.
Vältettyään taisteluja kesän 2002 talibanjoukkojen rippeet aloittivat syksyllä värväyksen pastualueilla Afganistanissa ja Pakistanissa. Taistelut jatkuivat hajanaisina. Lyödyksi luultu Taliban keräsi voimia ja aktivoitui uudelleen keväällä 2006. Kesällä 2006 ISAF:in vastuualue laajennettiin koko maahan ja se siirrettiin NATO-johtoon ja siihen liitettiin myös Yhdysvaltain terrorismin vastaiset joukot. Länsimaisten joukkojen vastaiset taistelijat alkoivat hyödyntää tienvarsipommeja ja itsemurhapommituksia. Kesällä 2006 NATO suoritti kaksi suurta operaatiota, kesäkuussa Operaatio Mountain Thrustin ja syyskuussa Operaatio Meduusan.
Merkittävä itsemurhapommi-isku tapahtui helmikuussa 2007 Yhdysvaltain hallussa olevalle Bagramin lentokentälle, samaan aikaan kun varapresidentti Dick Cheney vieraili maassa. Kesän 2007 suurimmat taistelut käytiin Choran kylästä Orūzgānin maakunnassa ja Musa Qulasta. Toinen merkittävä Talibanin isku oli hyökkäys vankilaan Kandaharissa 13. kesäkuuta 2008, jossa vapautettiin 400–1 000 vankia.
Liittouman joukot: kuolemantapauksia vuosittain
| Vuosi | UK |
Kanada |
Yhdysvallat |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 2001 | - | - | 12 | - | 12 |
| 2002 | 3 | 4 | 49 | 13 | 69 |
| 2003 | - | 2 | 48 | 7 | 57 |
| 2004 | 1 | 1 | 52 | 6 | 60 |
| 2005 | 1 | 1 | 99 | 30 | 131 |
| 2006 | 39 | 36 | 98 | 18 | 191 |
| 2007 | 42 | 30 | 117 | 43 | 232 |
| 2008 | 51 | 32 | 155 | 57 | 295 |
| 2009 | 108 | 32 | 317 | 64 | 521 |
| 2010* | 94 | 14 | 368 | 85 | 561 |
| Yhteensä | 339 | 152 | 1315 | 323 | 2129 |
- Kuolonuhrien määrä vuonna 2010 on päivitetty viimeksi 5. lokakuuta.
Liittouman joukot: kuolemantapauksia vuonna 2010
| Kuukausi | UK |
Kanada |
Yhdysvallat |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Tammikuu | 6 | 1 | 30 | 6 | 43 |
| Helmikuu | 15 | 1 | 32 | 5 | 53 |
| Maaliskuu | 12 | 1 | 26 | - | 39 |
| Huhtikuu | 3 | 1 | 20 | 10 | 34 |
| Toukokuu | 8 | 4 | 34 | 5 | 51 |
| Kesäkuu | 20 | 4 | 60 | 18 | 102 |
| Heinäkuu | 16 | 1 | 65 | 6 | 88 |
| Elokuu | 7 | 1 | 55 | 16 | 79 |
| Syyskuu | 6 | - | 42 | 11 | 59 |
| Lokakuu* | 1 | - | 4 | 7 | 12 |
| Marraskuu | - | - | - | - | - |
| Joulukuu | - | - | - | - | - |
| Yhteensä | 94 | 14 | 368 | 85 | 561 |
- Tämä taulukko on päivitetty viimeksi 5. lokakuuta.
Lähde: iCasualties.org[16]
-
Yhdysvaltain ja Afganistanin armeijan joukkoja yhteisessä operaatiossa -
Loukkaantui kun ilmaisku vuonna Garani -
Yhdysvaltalaissotilaiden Humvee juuttuneena hiekkaan Afganistanin eteläosassa (2004)
-
Yhdysvaltalaiset ja Talibanin sotilaat keskinäisessä kahakassa (2007) -
Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas potkaisee oven auki kotietsinnässä
Siviiliuhrit
- Pääartikkeli: Afganistanin sodan siviiliuhrit
Arviot siviiliuhrien määristä vaihtelevat noin 14000 ja 31000 välillä. Hyökkäyksen alussa koalition ilmaiskut toivat huolen siviiliuhreista, ja koalition sotatoimet ovatkin vaatineet lukuisia siviiliuhreja. Sodan edetessä Taliban-taistelijoiden osuus Afganistanin sodan siviiluhreista on noussut selvästi liittoutuman lukuja korkeammaksi. Vuonna 2011 YK:n mukaan sodassa kuoli heinäkuuhun mennessä 1462 siviiliä, joiden kuolemista 80 % oli islamistikapinallisten aiheuttamia.[17]
Katso myös
Lähteet
- ↑ International Security Assistance Force and Afghan National Army strength & laydown NATO. Viitattu 31.05.2009. (englanniksi)
- ↑ http://icasualties.org/oef/
- ↑ http://www.defenselink.mil/news/casualty.pdf
- ↑ http://www.mod.uk/DefenceInternet/AboutDefence/CorporatePublications/DoctrineOperationsandDiplomacyPublications/OperationsInAfghanistan/OpHerrickCasualtyAndFatalityTables.htm , http://www.mod.uk/NR/rdonlyres/03645441-065E-4E0A-9F62-B8AEBDAC8151/0/opherrickcasualtytablesto15june2010.pdf
- ↑ http://projects.propublica.org/tables/contractor_casualties
- ↑ Franks runs the day-to-day operations of the Afghan campaign 24.10.2001. CNN. Viitattu 13.5.2008.
- ↑ Operation Veritas UK Ministry of Defence.
- ↑ Ten Said Killed In U.S. Missile Attack In Pakistan 12.9.2008. RFE/RL. Viitattu 12.9.2008.
- ↑ YLE: Saksan työministeri eroaa Afganistan-kohun vuoksi 27.11.2009. RFE/RL. Viitattu 06.08.2010.
- ↑ YLE: Saksan presidentti eroaa Afganistan-lausuntojen takia 31.05.2010. RFE/RL. Viitattu 06.08.2010.
- ↑ YLE: Hollanti ennenaikaisiin vaaleihin Afganistan-kiistan takia 20.02.2010. RFE/RL. Viitattu 06.08.2010.
- ↑ The Guardian: Taliban 'will try Bin Laden if US provides evidence' 5. lokakuuta, 2011
- ↑ Operation Veritas - summary reports - October 2001 to December 2001 UK Ministry of Defence.
- ↑ CNN
- ↑ Global Security
- ↑ http://icasualties.org/OEF/Index.aspx
- ↑ Afghan civilian deaths rise, insurgents responsible for most casualties – UN 14.7.2011. U.N. News Centre. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afganistanin sota (2001–2021) Wikimedia Commonsissa
| Tapahtumat (2001–2004) | Tapahtumat (2005–) | Erityisartikkelit | Operaatioiden osanottajat | Terroristijärjestöt |
|
2001:
2002: 2003: 2004: |
2005: 2006:
2007:
2008: |
