Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) coord |
|||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[Luokka:Suomen luonnonpuistot]] |
[[Luokka:Suomen luonnonpuistot]] |
||
[[Luokka:Enontekiön luonto]] |
[[Luokka:Enontekiön luonto]] |
||
[[Luokka:Suomen luonnonnähtävyydet]] |
|||
[[en:Malla Strict Nature Reserve]] |
[[en:Malla Strict Nature Reserve]] |
||
Versio 24. maaliskuuta 2012 kello 18.25
Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue Enontekiöllä, Käsivarren Lapissa. Kilpisjärven pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso-Mallan (951,9 m) ja Pikku-Mallan (738,5 m) tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen Kalottireitti. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta 1916 alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna 1938. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi Metsäntutkimuslaitos.
Luonto
Alueella on Suomen monipuolisin tunturikasvilajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella.
Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Lajistoon kuuluvat muun muassa lapinalppiruusu, jääleinikki, tunturikallioinen, arnikki, pahta-ailakki ja tunturikatkero. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 putkilokasvilajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan kaledonisesta kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista liuskeista ja dolomiitista. Alueelta on myös löydetty Suomen ainoa pikkulehdokki.[1]
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, muun muassa tunturisiilikäs (Grammia quenselii), pohjansiilikäs (Acerbia alpina), arnikkikoisa (Catastia kistrandella), jota on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina 1929, 1934 ja 1936[2] ja tunturikeltaperhonen (Colias tyche).
Linnuista puistossa pesivät muun muassa sepelrastas ja piekana.
Läheinen Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu poroilta, mikä lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä.
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä.
Lähteet
- METLA. Malla-Saana alue
- KILPISJÄRVI.ORG
- Metsähallitus: Luontoon.fi: Käsivarren Lapin nähtävyydet
- Metsäntukimuslaitos: Metsäntutkimus 3/2001, s. 6.
- Härkönen, T., Laitinen, J. ja Räntilä, K.: Luontomatkailijan Suomi. Otava. 1993, s. 341-343. ISBN 951-1-11522-7.
Viitteet
- ↑ Mäkelä, Anniina: Suomesta löytyi uusi kämmekkälaji 15.9.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.10.2009.
- ↑ Mikkola, Kauri et al: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto, s. 205. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mallan luonnonpuisto Wikimedia Commonsissa
