Ero sivun ”X-sukupolvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Viite lähdepyynnölle |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
== Viitteet == |
== Viitteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
{{Sukupolvet}} |
|||
{{tynkä/Yhteiskunta}} |
{{tynkä/Yhteiskunta}} |
||
Versio 14. maaliskuuta 2012 kello 22.58
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lähteetön ja poikkeaa monin paikoin enwikin artikkelista |
X-sukupolvi on sana, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea[1]. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta Tuntematon sukupolvi (Generation X: Tales for an Accelerated Culture).
X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat, eli ne ikäluokat, joiden opiskeluihin tai työelämään astuminen osuu 1990-luvun vaihteeseen osuneeseen lamaan. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen nousu maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero[1].
Suhteellisen turvatun lapsuuden ja nuoruuden jälkeen X-sukupolvi on kohdannut jatkuvia vaikeuksia; he astuivat työelämään vaiheessa, jossa työttömyys pysyi vuosikausia 15–20 % tasolla ja jolloin pätkätyöt, tilapäistyöt ja epätyypilliset työsuhteet yleistyivät ja perinteiset vakituiset ja pysyvät työsuhteet pitkälti harvinaistuivat. X-sukupolven elämää on myös leimannut työpaikkojen ja tuotannon häviäminen halpojen työvoimakustannusten maihin, kohoavat asumiskustannukset joita inflaatio ei enää tasoita, sekä tuloerokuilun leveneminen.
Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen[1]. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa Nirvana-yhtyeen keulahahmoa Kurt Cobainia pidettiin sen äänitorvena.
X-sukupolvi Suomessa
X-sukupolven suomalaisena pamflettina pidetään usein Osku Pajamäen kirjoittamaa kirjaa Ahne sukupolvi - Suurten ikäluokkien perintö, jossa hän peilaa X-sukupolven elämää suurten ikäluokkien elämään.
Vuorineuvos ja telakanjohtaja Martin Saarikangas kutsui vuonna 1993 Suomessa X-sukupolvea myös "pullamössösukupolveksi". Suurten ikäluokkien mielestä käsite kuvaa, kuinka nuoriso elää helppoa elämää ja syö pullamössöä. Suurten ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi saa kaiken hyvän valmiina. He vaativat hyvää, mutta eivät ole itse valmiita tekemään asioiden hyväksi mitään. Pullamössösukupolvi on myös uusavuton joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä.
Aiheesta populaarikulttuurissa
X-sukupolvi on ollut suosittu aihepiiri elokuvissa. Seuraavat elokuvat voidaan lukea kuuluvan genreen:
Katso myös
Viitteet
- ↑ a b c William J. Schroer: Generations X,Y, Z and the Others - Cont'd socialmarketing.org. Viitattu 7.2.2011. englanti