Ero sivun ”Taka-Baikalian aluepiiri” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ei muokkausyhteenvetoa
}}'''Taka-Baikalian aluepiiri''' ({{k-ru|Забайка́льский край|Zabaikalski krai}}) on [[Venäjä]]n [[Venäjän aluejako|federaation subjekti]] kaakkoisessa [[Siperia]]ssa. Alue rajoittuu koillisessa [[Sahan tasavalta]]an, idässä [[Amurin alue]]eseen ja [[Kiina]]n [[Sisä-Mongolia]]an, etelässä [[Mongolia]]an, lännessä [[Burjatia]]an ja luoteessa [[Irkutskin alue]]eseen. Taka-Baikalian aluepiirin pääkaupunki on [[Tšita]].
 
Aluepiiri muodostettiin 1. maaliskuuta 2008 yhdistämällä entinen [[Tšitan alue]] ja sen sisällä sijainnut [[Agan Burjatia]]n autonominen piirikunta, joka sinälläänsinänsä oli myös osa Tšitan aluetta.
 
== Maantiede ==
Pinnanmuodostus on vuoristoinen (1&nbsp;000–1&nbsp;900 metriä merenpinnasta). Tyypillisiä ovat koillis–lounaissuunnassa kohoavat harjanteet ja niitä erottavat jokilaaksot. Etelässä on laaja tasanko. Korkein kohta on Kodar-harjanteen Pik BAM (3&nbsp;073 metriä) ja matalin alueelta pois virtaava [[Amur]]-joki (292 metriä). Tšitan lähellä sijaitsevassa [[Jablonovyivuoristo]]ssa sijaitsee Amurin, [[Jenisei]]n ja [[Lena]]n vedenjakaja. Itään [[Tyyni valtameri|Tyyntä valtamerta]] kohti virtaavat [[Ingoda]] ja [[Onon]] yhtyvät [[Šilka]]-joeksi, joka yhdessä [[Argun (joki)|Argunin]] kanssa muodostaa Amurin. Jenisein vesistöön kuuluvat länteen virtaavat [[Selenga]]n sivujoet [[Hilok (joki)|Hilok]] ja [[Tšikoi]]. Pohjoiseen virtaavat [[Vitim]] ja [[Oljokma]] kuuluvat Lenan vesistöön. Järviä on melko vähän.<ref name="EZ">{{Verkkoviite | Osoite = http://ez.chita.ru/encycl/concepts/?id=2112 | Nimeke = Entsiklopedija Zabaikalja: Zabaikalski krai | Viitattu = 9.1.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
Ilmasto on ankaran [[mannerilmasto|mannermainen]]. Talvi on pitkä, kylmä ja vähäluminen. Tammikuun keskilämpötila on –37,5&nbsp;°C pohjoisessa ja –19,7&nbsp;°C etelässä. Kylmyysennätys on [[Kalarin piiri]]ssä mitattu –64&nbsp;°C. Kesä on lyhyt ja lämmin. Heinäkuun keskilämpötila on +15&nbsp;°C pohjoisessa ja +21&nbsp;°C etelässä. Kasvukausi kestää 100–140 päivää pohjoisessa ja 150–160 päivää etelässä. Suurin osa alueesta kärsii kuivuudesta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee vuoriston 600 millimetristä etelä- ja kaakkoisosien 300 millimetriin. Sateista 80–90&nbsp;% saadaan kesällä ja syksyllä.<ref name="EZ" />
[[Taka-Baikalia]]n kanta-asukkaita ovat burjaatit ja evenkit. Venäläiset saapuivat seudulle 1640-luvulla. Vuonna 1653 [[kasakat]] rakensivat Irgenin ja Nertšinskin linnakkeet. Vuonna 1655 perustettiin Nertšinskin [[voivodikunta]]. Vähitellen rakennettu linnakejärjestelmä liitti alueen Venäjään. Venäläiset uudisasukkaat toivat mukanaan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen uskonnon]], maanviljelyn ja tuliaseet. Argunin ja Amurin rannoilla venäläiset kohtasivat kiinalaiset. Heidän välillään käydyt yhteenotot päättyivät vuonna 1689 solmittuun [[Nertšinskin sopimus|Nertšinskin sopimukseen]], jossa määriteltiin ensimmäisen kerran maiden välinen raja.<ref name="EZ" />
 
1700–1800-luvuillaluvulla Taka-Baikalian kautta kulkivat Venäjän ja Kiinan väliset tärkeimmät kauppareitit. Huomattava merkitys oli [[soopeli]]n ja muiden turkiseläinten metsästyksellä. 1700-luvun alussa seudulle syntyi kaivosteollisuutta. Venäjän keisariperheen omistama Nertšinskin vuoriteollisuuspiirikunta tuotti kultaa ja hopeaa. Taka-Baikaliasta kehittyi Venäjän tärkein pakkotyö- ja karkoitusalue, jonka vankiloihin lähetettiin vallankumouksellisesta toiminnasta tuomittuja [[dekabristit|dekabristeja]], [[narodnikit|narodnikkeja]], [[sosialistivallankumoukselliset|sosialistivallankumouksellisia]] ym.<ref name="EZ" />
 
Huomattava merkitys oli vuonna 1851 perustetuilla Taka-Baikalian kasakkajoukoilla. Samana vuonna muodostettiin [[Taka-Baikalian alue]], jonka keskuksena toimi Tšita. 1800-luvun lopussa rakennettu Siperian rautatie lisäsi asutusta ja nopeutti teollisuuden kehitystä. Samaan aikaan Taka-Baikaliasta muodostui yksi Venäjän tärkeimmistä karjatalousalueista. Talouden kehitys edisti seudun kulttuurielämää.<ref name="EZ" />
27 152

muokkausta

Navigointivalikko