Ero sivun ”Suomalais-venäläinen koulu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p lähteessää lienee virheellinen vuosiluku |
Hieman lisää historiaan. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Suomalais-venäläinen koulu''' (SVK) on vuonna 1955 perustettu kaksikieliseen opetukseen erikoistunut koulu Helsingin [[Kaarela]]ssa. Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio sekä vuonna 1990 SVK:n naapuritontilla toimintansa aloittanut päiväkoti ''Kalinka''<ref>http://www.kalinka.org/Fi/www_svkkann_fi.html</ref>. Koulun perusrakennuksen on suunnitellut arkkitehti [[Osmo Sipari]]<ref>http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=957170</ref>. Koulu on valtion ylläpitämä<ref>http://www.svk.edu.hel.fi/index.php?id=90</ref>. |
'''Suomalais-venäläinen koulu''' (SVK) on vuonna 1955 perustettu kaksikieliseen opetukseen erikoistunut koulu Helsingin [[Kaarela]]ssa (tarkemmin [[Maununneva]]ssa). Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio sekä vuonna 1990 SVK:n naapuritontilla toimintansa aloittanut päiväkoti ''Kalinka''<ref>http://www.kalinka.org/Fi/www_svkkann_fi.html</ref>. Koulun perusrakennuksen on suunnitellut arkkitehti [[Osmo Sipari]]<ref>http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=957170</ref>. Koulu on valtion ylläpitämä<ref>http://www.svk.edu.hel.fi/index.php?id=90</ref>. |
||
Vuonna 1990 [[Mihail Gorbatšov]]in silloinen vaimo [[Raisa Gorbatšova]] osallistui päiväkoti ''Kalinka''n avajaisiin. |
Vuonna 1990 [[Mihail Gorbatšov]]in silloinen vaimo [[Raisa Gorbatšova]] osallistui päiväkoti ''Kalinka''n avajaisiin. |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
Suomalais-venäläinen koulun juuret ulottuvat vuoteen 1861, jolloin perustettiin kauppias Nikifor Tabunovin myötävaikutuksella kotikoulu venäläisille lapsille Helsingin keskustaan. Tästä kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1864, perustettiin varsinainen venäläinen koulu Suomessa, joka tunnetaan niin sanottuna [[Tabunovin koulu]]na.<ref>http://fin.rs.gov.ru/fin/node/866</ref> Vuonna 1963 nimi muutettiin Helsingin suomalais-venäläiseksi kouluksi |
Suomalais-venäläinen koulun juuret ulottuvat vuoteen 1861, jolloin perustettiin kauppias Nikifor Tabunovin myötävaikutuksella kotikoulu venäläisille lapsille Helsingin keskustaan. Tästä kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1864, perustettiin varsinainen venäläinen koulu Suomessa, joka tunnetaan niin sanottuna [[Tabunovin koulu]]na.<ref>http://fin.rs.gov.ru/fin/node/866</ref> Sen seuraajaksi perustettiin 1930 Helsingin venäläinen lyseo, jota ylläpitämään perustettiin 1955 Helsingin venäläisten koulujen kannatusyhdistys. Vuonna 1963 nimi muutettiin Helsingin suomalais-venäläiseksi kouluksi. Koulu toimi Neitsytpolku 1:ssä [[Ullanlinna]]ssa kunnes uusi koulurakennus valmistui 1964 Kaarelaan. Sitä laajennettiin 1970.<ref>http://www.svk.edu.hel.fi/index.php?id=historiaa</ref><ref name="matrikkeli">[http://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/venalaisen.htm Helsingin suomalais-venäläisen koulun suomenkielinen yhteiskoulu 1964-1971; Helsingin suomalais-venäläinen koulu 1971-1977] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.</ref> |
||
[[Peruskoulu]]un siirtymisen yhteydessä koulu vaihtui 1977 valtion omistukseen. Sitä varten annettiin 21. toukokuuta 1976 laki suomalais-venäläisestä koulusta, jota täydennettiin asetuksella 7. huhtikuuta 1977. Normaalin oppimäärän ohella oppilaat tuli perehdyttää venäjän kieleen sekä [[Neuvostoliitto|Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton]] kansojen kulttuuriin.<ref name="matrikkeli" /> |
|||
==Tunnettuja entisiä oppilaita== |
==Tunnettuja entisiä oppilaita== |
||
Versio 7. maaliskuuta 2012 kello 19.15
Suomalais-venäläinen koulu (SVK) on vuonna 1955 perustettu kaksikieliseen opetukseen erikoistunut koulu Helsingin Kaarelassa (tarkemmin Maununnevassa). Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio sekä vuonna 1990 SVK:n naapuritontilla toimintansa aloittanut päiväkoti Kalinka[1]. Koulun perusrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari[2]. Koulu on valtion ylläpitämä[3].
Vuonna 1990 Mihail Gorbatšovin silloinen vaimo Raisa Gorbatšova osallistui päiväkoti Kalinkan avajaisiin.
Historia
Suomalais-venäläinen koulun juuret ulottuvat vuoteen 1861, jolloin perustettiin kauppias Nikifor Tabunovin myötävaikutuksella kotikoulu venäläisille lapsille Helsingin keskustaan. Tästä kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1864, perustettiin varsinainen venäläinen koulu Suomessa, joka tunnetaan niin sanottuna Tabunovin kouluna.[4] Sen seuraajaksi perustettiin 1930 Helsingin venäläinen lyseo, jota ylläpitämään perustettiin 1955 Helsingin venäläisten koulujen kannatusyhdistys. Vuonna 1963 nimi muutettiin Helsingin suomalais-venäläiseksi kouluksi. Koulu toimi Neitsytpolku 1:ssä Ullanlinnassa kunnes uusi koulurakennus valmistui 1964 Kaarelaan. Sitä laajennettiin 1970.[5][6]
Peruskouluun siirtymisen yhteydessä koulu vaihtui 1977 valtion omistukseen. Sitä varten annettiin 21. toukokuuta 1976 laki suomalais-venäläisestä koulusta, jota täydennettiin asetuksella 7. huhtikuuta 1977. Normaalin oppimäärän ohella oppilaat tuli perehdyttää venäjän kieleen sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansojen kulttuuriin.[6]
Tunnettuja entisiä oppilaita
- Kalle Ahola (s. 1972), Don huonot-yhtyeen laulaja
- Jussi Chydenius (s. 1972), muusikko
- Kalle Chydenius (s. 1970), muusikko, edellisen veli
- Tuomas Kytömäki (s. 1974), Salatuista elämistä tuttu näyttelijä
- Joel Melasniemi (s. 1975), Ultra Brassa ja Scandinavian Music Groupissa vaikuttava muusikko
- Vilma Melasniemi (s. 1973), näyttelijä, edellisen sisar[7]
- Antti Pihlström (s. 1984), Suomen maajoukkueessakin esiintynyt jääkiekkoilija
- Jan Rechberger (s. 1974), Amorphis-metallibändin rumpali
- Taikuri Luttinen (s. 1957), taikuri
Petteri Koponen
Aiheesta muualla
Lähteet
- ↑ http://www.kalinka.org/Fi/www_svkkann_fi.html
- ↑ http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=957170
- ↑ http://www.svk.edu.hel.fi/index.php?id=90
- ↑ http://fin.rs.gov.ru/fin/node/866
- ↑ http://www.svk.edu.hel.fi/index.php?id=historiaa
- ↑ a b Helsingin suomalais-venäläisen koulun suomenkielinen yhteiskoulu 1964-1971; Helsingin suomalais-venäläinen koulu 1971-1977 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.
- ↑ http://www.apu.fi/ihmiset/article149256-1.html