Ero sivun ”JYP” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 170: Rivi 170:
=== Valmennus ja huolto ===
=== Valmennus ja huolto ===
* '''Päävalmentaja''' {{Suomen lippu}} [[Jyrki Aho]]
* '''Päävalmentaja''' {{Suomen lippu}} [[Jyrki Aho]]
* '''Valmentaja''' {{Suomen lippu}} [[Marko Virtanen]]
* '''Valmentaja''' {{Espanjan lippu}} [[Marko Virtanen]]
* '''Valmentaja ja joukkueenjohtaja''' {{Suomen lippu}} [[Jesse Welling]]
* '''Valmentaja ja joukkueenjohtaja''' {{Venäjän lippu}} [[Jesse Welling]]
* '''Maalivahtivalmentaja''' {{Suomen lippu}} [[Jarkko Hyytiä]]
* '''Maalivahtivalmentaja''' {{Kongon lippu}} [[Jarkko Hyytiä]]
* '''Huoltaja''' {{Suomen lippu}} [[Kari Virpiö]]
* '''Huoltaja''' {{Suomen lippu}} [[Kari Virpiö]]
* '''Huoltaja''' {{Suomen lippu}} [[Pekka Vesamaa]]
* '''Huoltaja''' {{Suomen lippu}} [[Pekka Vesamaa]]

Versio 23. helmikuuta 2012 kello 13.09

JYP
JYPin SM-liigakausi 2011–2012
Perustettu 1977
1977 JYP
1999 JYP Jyväskylä Oy
Entiset nimet JyP HT
1977–1997[1]
Kaupunki Suomi Jyväskylä, Suomi
Kotiareena Synergia-areena[2]
– kapasiteetti 4 500
Sarja SM-liiga
Värit               
Toimitusjohtaja Suomi Jukka Seppänen[3]
Puheenjohtaja Suomi Jukka Seppänen[3]
Päävalmentaja Suomi Jyrki Aho
Kapteeni Suomi Juha-Pekka Hytönen
Yhteistyöseurat JYP-Akatemia (Mestis)
Media Keskisuomalainen
Radio Jyväskylä
SM-mitalit
Kultaa 1 (2009)[4]
Hopeaa 2 (1989, 1992)[5]
Pronssia 2 (1993, 2010)

JYP (aik. JyP ja JyP HT) on vuonna 1977 perustettu jyväskyläläinen Jääkiekon SM-liigaa pelaava jääkiekkojoukkue. JYPin omistaa vuonna 1999 perustettu JYP Jyväskylä Oy. Seuran kotihalli on Synergia-areena,[2] joka paremmin tunnetaan nimellä Hippos.[6] Hallin yleisökapasiteetti on 4500. JYP on kevään 2009 jääkiekon Suomen mestari.

Historiaa

Nimen historia

Vuonna 1923 perustettiin urheiluseura nimeltään Jyväskylän Palloilijat eli JyP, mistä on lähtöisin myös seuran nykyinen nimi. JyP:n lajeina olivat tuolloin jalkapallo, pesäpallo ja jääpallo. Myöhemmin lajiksi tuli myös koripallo. Jääkiekko tuli seuran lajivalikoimaan vuonna 1947.[7] Vuonna 1977 Jyväskylän Palloilijoiden jalkapallo- ja jääkiekkojaostot kuitenkin erkanivat toisistaan. Tuolloin syntyi JyP HT (HT tulee sanoista Hockey Team) ja jalkapallon puolella JyP-77 eli nykyinen JJK. Vuodesta 1997 lähtien seuran nimi on kirjoitettu kokonaan isolla eli JYP. Tuolloin myös pääte HT putosi pois seuran nimestä. Joukkueesta käytetään puhekielessä yleisesti nimitystä "Jyppi".[8]

Ensimmäiset liigakaudet

Nykyinen JYP, silloinen JyP HT nousi jääkiekon 1-divisioonasta SM-liigaan syksyksi 1985.[5] Ensimmäisellä kaudellaan pääsarjatasolla JyP HT taisteli kauden loppuun asti pudotuspelipaikasta jääden kuitenkin lopulta viidennelle sijalle ja näin pudotuspelien ulkopuolelle. Seuraavalla kaudella jyväskyläläisten odotettiinkin pääsevän mukaan play-off-otteluihin, mutta tuloksena oli 7. sija ja joukkue jäi ulos mitalipeleistä. Jyväskyläläisten valmentajana toimi tuolloin Erkka Westerlund, joka aloitti kaudella 1987–88 jo kolmannen kautensa JyP HT:n käskijänä, kunnes joutui erotetuksi odotuksiin nähden vaisun alkukauden johdosta. Loppukauden 1987–88 hänen tilallaan valmensi Antero Lehtonen, mutta joukkue ei valmentajavaihdoksesta huolimatta yltänyt pudotuspeleihin.

Kiekkohurmoksen aika

Kaudeksi 1988–89 jyväskyläläisten käskynhaltijaksi palkattiin Hannu Aravirta. Tulosta tuli jo miehen ensimmäisellä kaudella: Sensaatiomaisesti keväällä 1989 Keski-Suomessa juhlittiin hopeaa.[5] Aravirta jatkoi joukkueen peräsimessä kevääseen 1993 asti, jolloin Jyväskylässä juhlittiin pronssimitaleita. Hopeaa tuli myös vuonna 1992[5] ja pronssiotteluun jyväskyläläiset ylsivät myös kaudella 1990–91, häviten kuitenkin pronssiottelussa HPK:lle.

1980-luvun loppu ja 1990-luvun alku oli Jyväskylässä todellista kulta-aikaa: kaupunki oli noussut valtakunnan jääkiekkoeliittiin. Jyväskylässä puhuttiin "JYP-hurmoksesta". JyP HT saavutti tuona aikana kolme SM-mitalia ja voitti runkosarjan keväällä 1992.

Taistelu isompia seuroja vastaan

JYPin kotihalli Synergia-areena sisältä.

Aravirran viimeisen kauden jälkeen keväällä 1994 ja 1995 JyPHT:n pelit päättyivät puolivälieriin ja tuloksena oli 5. sija. Kaudella 1995–96 JyP oli jopa vaarassa joutua liigakarsintoihin. JyPHT päätyi toisen kerran SM-liigahistoriansa aikana erottamaan päävalmentajansa (Kari Savolainen) ja tilalle palkattiin kevään ajaksi Hannu Jortikka, mutta pudotuspelipaikka jäi saavuttamatta Jypin päätyessä 10. sijalle välttäen kuitenkin karsinnat. Seuraavalla kaudella Jyväskylässä komennon otti Pekka Tapani ja Jyväskylässä pelattiin taas pudotuspelejä. Seuraavilla kausilla JYP kuitenkin jäi pudotuspelien ulkopuolelle ja Tapanista tuli JYPin kolmas kesken kauden erotettu päävalmentaja. Hänen tilalleen tuli Mika Saarinen, jonka johdolla JYP pääsi kertaalleen pudotuspeihin, mutta muuten oli tyydyttävä heikompiin sijoituksiin.

Vuonna 1999 huomiota sai, kun JYPin pelaajat istuivat lisähappinaamarit päällä vaihtoaitiossa.[9]

Keskikokoisen liigapaikkakunnan Jyväskylän joukkueen ansiolistaan kuuluu kuitenkin se, että se ei ole kahden vuosikymmenen aikana joutunut kertaakaan karsimaan sarjapaikastaan. Matti Alatalon kaudella (2002–07) jyväskyläläiset pelasivat resursseihinsa nähden hyviä kausia: vuosi toisensa jälkeen Jypiä veikkailtiin sarjan häntäpäähän, mutta jokaisella kaudella he taistelivat pudotuspelipaikoista. Keväällä 2003 Jyp pääsi runkosarjan 6. sijallaan suoraan pudotuspeleihin. Seuran budjetti oli monena vuonna sarjan pienimpiä, mutta Alatalon aikakaudella Jyp pelasi pudotuspeleissä joka vuosi lukuun ottamatta kevättä 2007. JYPin joukkueelle tunnusomaista on vahva kotimaisuusaste eikä seurassa 1990-luvun lopulta 2000-luvun alkupuolelle ollut valtakunnallisesti tunnettuja kotimaisiakaan pelaajia. Se toimi usein kasvattajaseurana ja ponnahduslautana isompiin seuroihin. JYPissä pelaavia maajoukkuemiehiä ei Aravirran kauden jälkeen juuri nähty muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, ja usein jos JYPissä joku pelaaja nousikin liigan eliittiin, siirtyi tämä tulevaisuudessa isompaa palkkaa maksaviin joukkueisiin. JYPin pelaajabudjetti oli syksyyn 2007 asti aina yksi liigan pienimmistä.

Uusi alku

Matti Alatalon ajan Jyväskylässä oli "Missio 2007", jonka tavoitteena oli rakentaa yhtenäinen joukkue nuorista lupauksista ja nostaa JYP pelaamaan keväällä 2007 mitaleista. Tavoite ei kuitenkaan onnistunut, koska Jyväskylässä huipulle nousseet pelaajat karkasivat muihin seuroihin pienen palkkabudjetin ja joukkueen heikon menestyksen vuoksi. Joukkueen rakentaminen pienillä resursseilla osoittautui miltei mahdottomaksi tehtäväksi. Niinpä kesän 2007 aikana Jyväskylässä päätettiin "puhaltaa yhteen hiileen" ja aloittaa uusi nousu osin myös yritysmaailman tuella. JYP palkkasi valmentajakseen Mestiksessä runsaasti menestystä tuoneen Risto Dufvan ja maalivahteja valmentamaan tuli Ari-Pekka Siekkinen. Useat Keski-Suomen yritysmaailman edustajat lähtivät tukemaan JYPin toimintaa. Kaikkien yhteinen tavoite oli palauttaa Jyväskylä todenteolla maan kiekkoiluhuipulle ja palauttaa JYP-hurmos. Tämä mahdollisti isomman pelaajabudjetin ja aivan uudenlaisen panostuksen joukkueen kokoonpanoon. Jypiin saatiin hankittua nimimiehiä SM-liigan lisäksi Pohjois-Amerikasta, josta tulivat NHL-liigaan pääsyä yrittänyt Tuomas Pihlman sekä yhdysvaltalaiset Helmisen veljekset (Dwight Helminen ja Lars Helminen). Isoimmat satsaukset kohdistuivat Jarkko Immosen hankintaan. Immonen oli haluttu pelaaja koko SM-liigassa, koska kesän 2007 aikana alkoi käydä selväksi että mies ei jatka NHL:ssä, vaan on palaamassa Eurooppaan. Niinpä yritysmaailman edustajat päättivät ryhtyä toimeen miehen saamiseksi joukkueeseen. Immosen rahakas sopimus nosti joukkueen budjettia entisestään, mutta lisäsi kiinnostusta joukkuetta kohtaan sekä paransi entisestäänkin kovaa hyökkäyskalustoa. Pitkästä aikaa Jyväskylässä pelasi mies joka taisteli pistepörssin voitosta ja pelaisi maajoukkueen vahvuudessa. Valtavat satsaukset toivat jyväskyläläisille toivottua valtakunnallista medianäkyvyyttä ja uskoa pienen paikkakunnan mahdollisuuksiin pärjätä kaupallistuneessa SM-liigassa. Jyväskylään otettiin myös useita nuoria lupauksia, joiden varaan menestystä oli tarkoitus rakentaa.

JYPin kausi 2007–08 meni vahvasti: se saalisti 56 ottelussa 101 pistettä ja sijoittui viidenneksi runkosarjassa saaden suoran pudotuspelipaikan. Keväällä oltiin Jyväskylässä vaikean tilanteen edessä: Joukkueen selkeä ykkösvahti Sinuhe Wallinheimo oli saanut tarjouksen KHL-liigasta. Pienenä joukkueena JYPin oli päästettävä mies lähtemään: se takasi JYPille tukun rahaa siirtokorvauksina ja palkkasäästönä, mutta toisaalta "Sinkulle" mahdollisuuden pelata vielä kerran urallaan ulkomailla. Tulevaisuutta ajatellen ratkaisu oli järkevä, mutta kevään mahdollisia mitalipelejä ajatellen haastava. JYP ylsi 5. sijalle runkosarjassa jääden neljännestä tilasta ja kotiedusta vain kolme pistettä (kotietu pudotuspeleissä tarkoittaa sitä, että saa aloittaa play off-ottelut kotikentällään; runkosarjan 4 parasta saavat kyseisen edun). JYP kohtasi puolivälierissä Tapparan, mutta jyväskyläläisten kohtalona oli karsiutua välieristä häviten ottelusarjan voitoin 2-4. Ykkösmaalivahdiksi kesken kauden noussut Pekka Tuokkola sai kevään aikana harjoitusta paitsi pudotuspeleistä, myös tärkeää kokemusta jatkoa ajatellen. Joukkue ei kaatunut maalivahtipeliin Wallinheimon lähdöstä huolimatta, vaikka mediassa paljon puhuttiinkin "mitalin hinnasta".

Kaudelle 2008–2009 joukkueeseen panostettiin halliremontin myötä entistä enemmän. Joukkueeseen liittyivät uusina niminä mm. Jani Tuppurainen, Kalle Koskinen, Jyrki Välivaara sekä Olli Malmivaara. Myös nuoria nostettiin joukkueeseen rohkeasti ja farmiseura D-teamin kanssa solmittu yhteistyö lisäsi mahdollisuutta pelaajien kierrätykseen. Pitkästä aikaa JYP kiinnosti paitsi uusia pelaajia, myös paluumuuttajia, joista Välivaara ja Koskinen olivat esimerkkejä.

JYP varmisti kauden 2008–09 runkosarjan voiton toiseksi viimeisellä kierroksella 3. maaliskuuta voitettuaan Ilveksen Tampereella 2-7. Edellisen kerran seura voitti runkosarjan 17 vuotta aiemmin vuonna 1992. JYP oli lopulta 17 vuoden tauon jälkeen finaalissa Oulun Kärppiä vastaan. JYP voitti Kärpät otteluvoitoin 4-0 ja saavutti ensimmäisen mestaruutensa. JYP oli ensimmäinen joukkue, joka voitti paras seitsemästä -järjestelmällä pelatun loppuottelusarjan häviämättä finaalisarjassa otteluakaan.

Kauden 2009–10 alku ei ollut lupaava. Kauden alussa JYP oli jopa sarjan hännillä. JYP hankki tammikuussa 2010 Jussi Makkosen ja Antti Pihlströmin ja oli näin ollen yksi mestarisuosikeista. JYP nousi kevään hyvin menneiden pelien ansiosta runkosarjan voittoon ja sai sitä kautta kotiedun pudotuspeleissä. Puolivälierissä JYP kukisti Kärpät voitoin 4-3. Pudotuspelien välierissä TPS kaatoi JYPin voitoin 4-2 ja pronssipelissä JYP vei mitalit voittaen KalPan 4-0.

JYP toimii edelleen kasvattajaseurana ja se ottaa vastaan uusia pelaajia "kasvamaan", mutta se houkuttelee myös huippunimiä. Nuoremmille pelaajille jää nyt vähemmän peliaikaa, mutta heillä on mahdollisuus saada todellisia pelejä alle D-teamin joukkueessa.

JYP sitoi 2011 sopimuksen Pavel Skrbekin ja Petr Hubacekin kanssa.

Valmentajat

JYP on hyödyntänyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellistä osaamista toiminnassaan: yliopiston liikuntatieteelliseltä linjalta Jyväskylästä on tullut useita valmentajia, jotka myöhemmin ovat päässeet näyttämään kyntensä isommilla areenoilla, jopa maajoukkueessa asti. Monet yliopistoa Jyväskylässä käyneet ovat valmentaneet urallaan jyväskyläläisiä. Tunnetuimpia Jyväskylässä valmennusoppinsa saaneita ovat Erkka Westerlund, Sakari Pietilä, Mika Toivola, Hannu Aravirta, Mika Saarinen, Matti Alatalo, Jukka Rautakorpi, Risto Dufva sekä Raimo Summanen joka sai suuriman osan opistaan Seppo Rantaselta. Monet Jyväskylässä oppinsa saaneet ovat valmentaneet myöhemmin maajoukkuetta. Myös entinen valmentaja Risto Dufva on ollut maajoukkueen palveluksessa. Nykyään JYPin päävalmentaja on Jyrki Aho.

Tunnukset

Peliasu

JYP pelaa kotipelinsä musta-valko-punaisella paidalla, mustilla housuilla, mustilla sukilla sekä mustalla kypärällä. Vierasottelut joukkue pelaa valko-punaisella paidalla ja valkoisilla sukilla. Logona JYPin paidassa on "hurrikaanilogo", josta joukkueen lempinimikin tulee. Kauteen 1997-98 asti Jyväskylässä pelattiin sinivalkoisilla asuilla JyPHT-nimellä. Aiemmin joukkueen nimen perässä oli No Smoking Team, mutta se jäi 90-luvun puolenvälin jälkeen pois.

Logot

Pelaajia

Jyp on pelannut paljolti kotimaisin avuin, mutta se on toisinaan onnistunut hankkimaan hyviäkin ulkomaalaisvahvistuksia joukkueeseensa. Vuoteen 2007 asti Jyp ei pienenä joukkueena pystynyt kilpailemaan isompia seuroja vastaan pelaajapalkkioissa joten monet huippunimet jäivät JYPiltä saamatta ja sen täytyikin keskittyä lähinnä kasvattajan rooliin sekä ottamaan joukkueeseensa sellaisia pelaajia jotka eivät vastuuta muualla saaneet. Monet pelaajat kuitenkin kehityttyään lähtivät muihin joukkueisiin.

Jypin etuna on usein ollut se, että isommissa joukkueissa pimentoon jääneet pelaajat ovat lyöneet itsensä läpi pelatessaan Jyväskylässä. Tällaisista pelaajista esimerkkejä on moneia, tuoreimpina esimerkkeinä Jarkko Immonen, Antti Virtanen Ville Mäntymaa ja Pekka Tuokkola

Syksyllä 2007 tehdyn totaalisen muutoksen jälkeen JYP on houkutellut paitsi uusia pelaajia kasvamaan, myös todellisia huippunimiä. Myös aiemmin Jyväskylästä lähteneet pelaajat ovat viime aikoina mieluusti palanneet Jyväskylään.

Ari-Pekka Siekkisen lopettua maalivahdinuransa ja tultua Jypin maalivahtivalmentajaksi on Jyväskylä alkanut tuottaa laadukkaita maalivahteja. Jyväskylästä ovat vauhtia hakeneet mm. Mika Lehto, Tero Leinonen, Ari Ahonen, Aleksis Ahlqvist, Tommi Nikkilä ja Tommi Satosaari.

Nykyään JYP on panostanut pelaajabudjetteihin valtavasti. Se huomattiin jo kaudella 2007. Ei voida enää puhua omista pojista, koska JYP on alkanut ostaa huippupelaajia muista joukkueista, mm. Jani Tuppurainen KalPasta ja Vili Sopanen Pelicansista. Jopa maajoukkuetasoiset pelaajat siirtyvät JYPiin pelaamaan, tällaisesta esimerkkinä Antti Pihlström. JYPin juniorityö tuottaa edelleen hedelmää. JYPin tunnetuista nimistä mm. JP Hytönen, Harri Pesonen ja Sami Vatanen nykyisessä liigajoukkueessa ovat JYPin omia kasvatteja. Jypin kasvateista mm. Jyri Marttinen pelaa SM-liigassa ja moni Jyväskylässä kasvanut pelaa nykyisin ulkomailla, mm. Ville Mäntymaa kasvoi Jypissä maajoukkuetason puolustajaksi ja siirtyi JYPistä Ruotsiin, samoin Jarkko Immonen joka siirtyi JYPistä KHL-liigaan. JYPissä pelaajia houkuttelevana etuna oli myös se että syksystä 2008 kevääseen 2010 asti JYPin päävalmentaja toimi myös maajoukkueen kakkosvalmentajana.

JYPistä NHL:ään varatut pelaajat

Jäädytetyt numerot

Muita tunnettuja pelaajia

Sinuhe Wallinheimo voitti JYPissä yhden kullan, hopean ja pronssin. Hän lopetti uransa kevääseen 2010.

Nykypäivä

Nykyisin JYP on yksi liigan kärkijoukkueista. JYP on pelannut kahtena kautena peräkkäin mitaleille ja kaudelle 2010-2011 JYP valmistautui myös yhtenä ennakkosuosikeista. JYPissä tapahtui paljon muutoksia kevään 2009 mestaruuden jälkeen. Joukkueen kantavina voimina toimineet ja Jypissä maajoukkuetasoisiksi kasvaneet pelaajat Ville Mäntymaa ja Jarkko Immonen siirtyivät ulkomaille. Mäntymaalle löytyi korvaaja omista junioreista: Sami Vatanen näytti jo ensimmäisellä liigakaudellaan kuuluvansa jopa koko SM-liigan puolustajaeliittiin. Jarkko Immosen korvaaja olikin vaikeampi löytää. JYP aloitti kauden 2009-2010 vaisusti ja joukkueen johto etsi hyökkäyspäähän vahvistusta. Korvaajia löytyikin kauden edetessä, JYP otti joukkueeseensa muualla vaille pelipaikkaa jääneet Steve Kariyan, Jussi Makkosen ja Antti Pihlströmin. Tämä aiheutti sen, että JYP joutui kierrättämään pelaajia ja niinpä esimerkiksi pitkäaikainen JYP-ikoni Antti Virtanen istui välillä katsomossa vailla peliaikaa. Myös edellisellä kaudella huipulle nousseet Miika Lahti ja Harri Pesonen joutuivat ottamaan vauhtia mestiksen D-teamista. Yhteistyö mestisjoukkueen kanssa tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden kaikille pelaajille saada kokemusta todellisista otteluista jos varsinaisessa joukkueessa ei jostain syystä peliaikaa saa. Jyväskylässä hyödynnetään myös kaupungin runsasta koulutustarjontaa. Pelaajia yritetään kannustaa kouluttautumaan ja näin valmistamaan itseään peliuran jälkeiseen elämään. [10]

Pitkäaikainen JYPin näkyvin hahmo Sinuhe Wallinheimo lopetti uransa keväällä 2010 joukkueen juhliessa pronssimitaleita. JYP hankki joukkueeseen Tuokkolan aisapariksi Joni Myllykosken joka on aloittanut vahvasti. Pekka Tuokkola toimii edelleen ykkösvahtina ja kuuluu SM-liigan kärkinimiin. Jypissä pelaa runsaasti omia kasvatteja, mutta myös rahakkaita sopimuksia muualta tulleiden pelaajien kanssa on tehty. JYP ei ole enää pikkujoukkue, vaikka hallin yleisökapasiteetti onkin sarjan pienin. JYP tekee runsaasti yhteistyötä eri tahojen kanssa, uusimpana yhteistyösopimus NHL-seura Boston Bruinsin kanssa. JYPin liikevaihto on kasvanut runsaasti 2000-luvun puolenvälin jälkeen. Budjetin on arvioitu olevan n.7,7 miljoonaa euroa. Kaudella 2008-09 JYP tuotti tappiota 72 000 euroa mestaruudesta huolimatta. JYPin toiminta onkin mahdollista runsaan yhteistyön ansiosta. Pelaajabudjeteista joukkueet eivät tarkkaan kerro, mutta JYPillä sen on arvioitu olevan hieman yli 2 miljoonaa euroa. Kaudelle 2010-2011 JYP lähtee 6,2 miljoonan euron budjetilla mikä on SM-liigan 5. suurin.

21. syyskuuta 2011 alkoi spekulaatiot päävalmentaja Risto Dufvan sopimuksen purusta. Vuoteen 2014 asti ollut sopimus purettiin erimielisyyksien vuoksi. Myöhemmin JYP tiedotti tehneensä sopimuksen entisen kakkosvalmentajan Jyrki Aho kanssa, joka jo hoiti päävalmentajan pestiä virkaa tekevänä. Kakkosvalmentajaksi palkattiin joukkueen A-nuorien valmentaja Marko Virtanen.[11]

Nykyinen joukkue

JYP kaudella 2023–2024 n · k · m
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 11. maaliskuuta 2024

Valmennus ja huolto

Lähteet

  1. ↑ JYPin historia jypliiga.fi. JYP. Viitattu 12.4.2009.
  2. ↑ a b JYP – Synergia-areena jypliiga.fi. Viitattu 19.3.2010.
  3. ↑ a b JYP – Valmennusjohto ja huoltajat jypliiga.fi. Viitattu 19.3.2010.
  4. ↑ JYP jääkiekon Suomen mestari 14.4.2009. Yle.fi. Viitattu 19.3.2010.
  5. ↑ a b c d JYP - Historia jypliiga.fi. Viitattu 19.3.2010.
  6. ↑ Välivaara ja Malmivaara Synergia-areenalle 21.4.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 19.3.2010.
  7. ↑ JYP juniorit - historiaa jypjuniorit.fi. Viitattu 19.3.2010.
  8. ↑ Jyppi on hyvä joukkue, tuumasi Urama 4.3.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 19.3.2010.
  9. ↑ Juha Kanerva: Ludvig Borga oli viherpiipertäjä. IS Urheilu, 2010, nro 12.1., s. 9.
  10. ↑ JYP ja D-Kiekko perustavat kiekkoilijoiden ammattikorkean 4.4.2008. JYP. Viitattu 3.10.2010.
  11. ↑ Jyrki Aho päävalmentajaksi 24.9.2011. Viitattu 28.9.2011.

Aiheesta muualla

JYP

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=JYP&oldid=11306998”