Ero sivun ”IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
|- |
|- |
||
!Etuliite |
!Etuliite |
||
|mono-||di-||tri-||tetra-||penta-||heksa-||hepta-||okta-|| |
|mono-||di-||tri-||tetra-||penta-||heksa-||hepta-||okta-||ennea-||deka- |
||
|} |
|} |
||
Versio 22. helmikuuta 2012 kello 14.45
IUPAC-nimeämiskäytäntö on kansainvälinen systemaattinen tapa nimetä orgaanisia yhdisteitä. Käytäntö pyrkii tilanteeseen, jossa jokaisella yhdisteellä on nimi, josta yhdisteen rakenne voidaan yksiselitteisesti päätellä.
IUPAC-nimeämiskäytännössä käytetään etuliitteitä, päätteitä ja nimensisäisiä liitteitä kuvailemaan funktionaalisten ryhmien sijaintia yhdisteessä.
| Kreikkalaiset numeeriset etuliitteet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etuliite | mono- | di- | tri- | tetra- | penta- | heksa- | hepta- | okta- | ennea- | deka- |
Esimerkki
Yksinkertaisista kovalenttisistä sidoksista rakentuneista hiiliyhdisteistä käytetään nimeä alkaanit, ja ne tunnistetaan pääteestä -aani. Jos yhdiste on renkaan muotoinen, saa se etuliitteen syklo-. Sen jälkeen tulee hiiliatomien (C) lukumäärän ilmoittava liite:
| Hiiliatomien määrä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etuliite | Met- | Et- | Prop- | But- | Pent- | Heks- | Hept- | Okt- | Non- | Dek- | Undek- | Dodek- |
3-hiilinen avoin alkaani: propaani
5-hiilinen syklinen alkaani: syklopentaani