Ero sivun ”Evenkin kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty ISO 639-3 -koodi (linkittyy Ethnologuen uudelle sivulle) ja poistettu samalla linkki vanhalle Ethnologue-sivulle.
nbsp
Rivi 8: Rivi 8:
| alue = [[Venäjä]] (mm. [[Evenkia]], [[Sahan tasavalta|Saha]], [[Burjatia]]), [[Kiina]], [[Mongolia]]
| alue = [[Venäjä]] (mm. [[Evenkia]], [[Sahan tasavalta|Saha]], [[Burjatia]]), [[Kiina]], [[Mongolia]]
| vir =
| vir =
| määrä = 20 000 - 30 000
| määrä = 20 000 - 30 000
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[altailaiset kielet]]
| kunta = [[altailaiset kielet]]
Rivi 20: Rivi 20:
'''Evenkin kieli''' (aikaisempi nimitys ''tunguusi''; evenkiksi эвэды турэн, ''evedy turen'') on [[Venäjä]]llä [[Siperia]]ssa, [[Kiina]]ssa ja [[Mongolia]]ssa asuvien [[evenkit|evenkien]] puhuma [[tunguusikielet|tunguusilainen kieli]].
'''Evenkin kieli''' (aikaisempi nimitys ''tunguusi''; evenkiksi эвэды турэн, ''evedy turen'') on [[Venäjä]]llä [[Siperia]]ssa, [[Kiina]]ssa ja [[Mongolia]]ssa asuvien [[evenkit|evenkien]] puhuma [[tunguusikielet|tunguusilainen kieli]].


Evenkit asuvat valtavan laajalla alueella Venäjällä [[Krasnojarskin aluepiiri]]n [[Evenkia]]n ja [[Taimyr]]in piireissä, [[Burjatia]]n ja [[Jakutia]]n tasavalloissa, [[Irkutskin alue|Irkutskin]], [[Tomskin alue|Tomskin]], [[Tšitan alue|Tšitan]], [[Amurin alue|Amurin]] ja [[Sahalinin alue|Sahalinin]] alueilla, [[Habarovskin aluepiiri]]ssä sekä Kiinassa ja Mongoliassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 446 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 29&nbsp;900 evenkiä ja 9&nbsp;900 evenkin kielen puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 641–642 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kansallisuudeltaan evenkeistä 30,3&nbsp;% ilmoitti äidinkielekseen evenkin, 28,3&nbsp;% [[venäjän kieli|venäjän]] ja 40&nbsp;% [[jakuutin kieli|jakuutin]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 442 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 35&nbsp;600 evenkiä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 7&nbsp;600 evenkin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Alueellisesti he jakautuvat seuraavasti:
Evenkit asuvat valtavan laajalla alueella Venäjällä [[Krasnojarskin aluepiiri]]n [[Evenkia]]n ja [[Taimyr]]in piireissä, [[Burjatia]]n ja [[Jakutia]]n tasavalloissa, [[Irkutskin alue|Irkutskin]], [[Tomskin alue|Tomskin]], [[Tšitan alue|Tšitan]], [[Amurin alue|Amurin]] ja [[Sahalinin alue|Sahalinin]] alueilla, [[Habarovskin aluepiiri]]ssä sekä Kiinassa ja Mongoliassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 446 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 29&nbsp;900 evenkiä ja 9&nbsp;900 evenkin kielen puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 641–642 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kansallisuudeltaan evenkeistä 30,3&nbsp;% ilmoitti äidinkielekseen evenkin, 28,3&nbsp;% [[venäjän kieli|venäjän]] ja 40&nbsp;% [[jakuutin kieli|jakuutin]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 442 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 35&nbsp;600 evenkiä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 7&nbsp;600 evenkin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Alueellisesti he jakautuvat seuraavasti:

* Jakutia 18&nbsp;200 evenkiä (joista 1&nbsp;400 osaa evenkin kieltä),
* Jakutia 18&nbsp;200 evenkiä (joista 1&nbsp;400 osaa evenkin kieltä),
* Habarovskin aluepiiri 4&nbsp;500 (800),
* Habarovskin aluepiiri 4&nbsp;500 (800),

Versio 20. helmikuuta 2012 kello 23.33

Evenki
Oma nimi орочон (oročon)
Tiedot
Alue Venäjä (mm. Evenkia, Saha, Burjatia), Kiina, Mongolia
Puhujia 20 000 - 30 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta altailaiset kielet
Kieliryhmä tunguusilaiset kielet
pohjoiset tunguusikielet
Kielikoodit
ISO 639-2 tut
ISO 639-3 evn

Evenkin kieli (aikaisempi nimitys tunguusi; evenkiksi эвэды турэн, evedy turen) on Venäjällä Siperiassa, Kiinassa ja Mongoliassa asuvien evenkien puhuma tunguusilainen kieli.

Evenkit asuvat valtavan laajalla alueella Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Evenkian ja Taimyrin piireissä, Burjatian ja Jakutian tasavalloissa, Irkutskin, Tomskin, Tšitan, Amurin ja Sahalinin alueilla, Habarovskin aluepiirissä sekä Kiinassa ja Mongoliassa.[1] Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 29 900 evenkiä ja 9 900 evenkin kielen puhujaa.[2] Kansallisuudeltaan evenkeistä 30,3 % ilmoitti äidinkielekseen evenkin, 28,3 % venäjän ja 40 % jakuutin.[3] Vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 35 600 evenkiä[4] ja 7 600 evenkin puhujaa.[5]

Alueellisesti he jakautuvat seuraavasti:

  • Jakutia 18 200 evenkiä (joista 1 400 osaa evenkin kieltä),
  • Habarovskin aluepiiri 4 500 (800),
  • Evenkia 3 800 (2 000),
  • Burjatia 2 300 (800),
  • Amurin alue 1 500 (800),
  • Tšitan alue 1 500 (300),
  • Irkutskin alue 1 400 (300),
  • Sahalinin alue 200 (24),
  • Tomskin alue 100 (9),
  • Tjumenin alue 100 (10).[6]

Kiinassa evenkejä on noin 19 000 henkeä (vuonna 1982), joista 17 000 puhuu evenkiä äidinkielenään. Toisena kielenään evenkiä käyttää lisäksi noin 7 500 muiden kansallisuuksien edustajaa. Mongoliassa evenkejä arvioidaan olevan yli 2 000 henkeä.[7]

Tutkimusten mukaan evenkin kieli on Venäjällä säilynyt parhaiten Evenkiassa, Amurin alueella ja Habarovskin aluepiirissä. Jakutiassa suurin osa puhuu jakuttia tai venäjää. Burjatiassa evenkit osaavat venäjän ja evenkin lisäksi myös burjaattia.[8] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Jakutian evenkeistä 89,1 % puhuu venäjää ja 84,6 % jakuuttia. Burjatiassa venäjää osaa 98,5 % ja burjaattia 19,6 %.[9][6] Kiinassa osa evenkeistä puhuu äidinkielenään mongolia.[10]

Evenki kuuluu pohjoistunguusilaisten kielten siperialaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat eveni, negidaali ja Kiinassa puhuttu orotšoni.[11] Kieli jakautuu pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen murreryhmään, jotka käsittävät yli 50 paikallismurretta.[12]

1920–1930-lukujen vaihteessa luotiin latinalaiseen kirjaimistoon ja Irkutskin alueella puhuttuun etelämurteeseen perustunut evenkin kirjakieli. Vuosina 1936–1937 otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto, ja vuonna 1952 tehtiin päätös kirjakielen siirtämisestä Evenkiassa puhuttavalle Poligusin murteelle, joka myös kuuluu etelämurteisiin. Murre-erojen takia kirjakielinä on käytetty myös Jakutiassa ja Amurin alueella puhuttuja itämurteita. Evenkiksi on julkaistu koulujen oppikirjoja, kansanperinnekokoelmia, jonkin verran alkuperäistä kaunokirjallisuutta sekä aikaisemmin myös käännöskirjallisuutta. Evenkian, Burjatian, Irkutskin ja Amurin alueen paikallislehdissä julkaistaan evenkinkielistä aineistoa. Kieltä opetetaan aineena Evenkian, Jakutian, Burjatian, Krasnojarskin ja Habarovskin aluepiirien, Tšitan ja Amurin alueen kouluissa. Opettajia koulutetaan Jakutian ja Nikolajevsk-na-Amuren opettajaopistoissa sekä Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa. Evenkiassa, Jakutiassa ja Burjatiassa lähetetään evenkinkielisiä radio-ohjelmia.[13]

Nykyään evenki on vakavasti uhanalainen kieli. Yhteisön ja perheen elävänä kommunikaatiovälineenä sitä käytetään enää eräissä syrjäisissä asutuskeskuksissa.[14]

Lähteet

  1. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 446. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  2. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 641–642. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  3. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 442. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  4. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 5.6.2009. (venäjäksi)
  5. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 5.6.2009. (venäjäksi)
  6. ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Viitattu 5.6.2009. (venäjäksi)
  7. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 641, 645. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  8. ↑ Vahtin, N.B.: Jazyki narodov Severa v XX veke: Otšerki jazykovogo sdviga, s. 180–181. Sankt-Peterburg: Dmitri Bulanin, 2001. ISBN 5-86007-298-8.
  9. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Viitattu 5.6.2009. (venäjäksi)
  10. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 645. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  11. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 644. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  12. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 448. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  13. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 648–657. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  14. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 666. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.

Aiheesta muualla

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Tunguusikielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Evenkin_kieli&oldid=11296794”