Ero sivun ”Syklopropaani” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ca:Ciclopropà |
Aiheesta muualla ym |
||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
'''Syklopropaani''' [[hiili|C]]<sub>3</sub>[[vety|H]]<sub>6</sub> on hiilestä ja vedystä muodostunut yksinkertaisin rengasrakenteinen [[orgaaninen yhdiste]]. Se kuuluu rakenteellisesti [[sykloalkaani]]en aineryhmään. Sen [[CAS-numero]] on 75-19-4. Syklopropaani on [[kaasu]]na väritön. |
'''Syklopropaani''' [[hiili|C]]<sub>3</sub>[[vety|H]]<sub>6</sub> on hiilestä ja vedystä muodostunut yksinkertaisin rengasrakenteinen [[orgaaninen yhdiste]]. Se kuuluu rakenteellisesti [[sykloalkaani]]en aineryhmään. Sen [[CAS-numero]] on 75-19-4. Syklopropaani on [[kaasu]]na väritön. |
||
[[Kuva:Syklopropaanin taipuneet sidokset.svg|100px|left|]]Hiiliatomit muodostavat syklopropaanissa [[tasasivuinen kolmio|tasasivuisen kolmion]]. Syklopropaani on siis hiiliatomiensa suhteen tasomainen. Hiilten väliset 60° kulmat poikkeavat suuresti [[valenssi|neljävalenssisen]] hiilen taipumuksesta muodostaa noin 109° kulmia, joten syklopropaanilla on paljon [[kulmajännitys]]tä.<ref name="Organic Chemistry"/> Kulmajännitys voidaan todeta röntgensäteillä tehtävillä elektronitiheysmittauksilla, joissa nähdään hiilten välisten kovalenttisten sidosten taipuminen. Jännittyneet sidokset tekevät syklopropaanista tavallista alkaania helpommin reagoivan. <ref name="Organic Chemistry">{{Kirjaviite | Tekijä = John McMurry | Nimeke = Organic Chemistry (5th edition)| Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu =124,125 | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija =Brooks/Cole | Tunniste = ISBN 0-534-37366-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}} </ref> Syklopropaani muuttuu hitaasti [[propeeni|propeeniksi]]. |
[[Kuva:Syklopropaanin taipuneet sidokset.svg|100px|left|]]Hiiliatomit muodostavat syklopropaanissa [[tasasivuinen kolmio|tasasivuisen kolmion]]. Syklopropaani on siis hiiliatomiensa suhteen tasomainen. Hiilten väliset 60° kulmat poikkeavat suuresti [[valenssi|neljävalenssisen]] hiilen taipumuksesta muodostaa noin 109° kulmia, joten syklopropaanilla on paljon [[kulmajännitys]]tä.<ref name="Organic Chemistry"/> Kulmajännitys voidaan todeta [[röntgensäteily|röntgensäteillä]] tehtävillä elektronitiheysmittauksilla, joissa nähdään hiilten välisten [[kovalenttinen sidos|kovalenttisten sidosten]] taipuminen. Jännittyneet sidokset tekevät syklopropaanista tavallista [[alkaanit|alkaania]] helpommin reagoivan. <ref name="Organic Chemistry">{{Kirjaviite | Tekijä = John McMurry | Nimeke = Organic Chemistry (5th edition)| Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu =124,125 | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija =Brooks/Cole | Tunniste = ISBN 0-534-37366-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}} </ref> Syklopropaani muuttuu hitaasti [[propeeni|propeeniksi]]. |
||
Syklopropaania on käytetty lääketieteessä muun muassa [[anestesia]]an, mutta sen käytöstä on luovuttu, koska syklopropaanin ja |
Syklopropaania on käytetty lääketieteessä muun muassa [[anestesia]]an, mutta sen käytöstä on luovuttu, koska syklopropaanin ja [[ilma]]n seos on herkästi räjähtävää. |
||
== Lähdeviitteet == |
== Lähdeviitteet == |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
*[http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?cid=6351&loc=ec_rcs PubChem: Cyclopropane] {{en}} |
|||
*[http://www.kegg.jp/dbget-bin/www_bget?D03627+-kcf Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Cyclopropane] {{en}} |
|||
{{Tynkä/Kemia}} |
{{Tynkä/Kemia}} |
Versio 20. helmikuuta 2012 kello 20.54
Syklopropaani | |
---|---|
[[Tiedosto: |275px|]] | |
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Syklopropaani |
PubChem CID | |
SMILES | C1CC1 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C3H6 |
Moolimassa | 42,08 g/mol g/mol |
Sulamispiste | −128 °C (145 K) |
Kiehumispiste | −33 °C (240 K) |
Tiheys | 0,001879 |
Syklopropaani C3H6 on hiilestä ja vedystä muodostunut yksinkertaisin rengasrakenteinen orgaaninen yhdiste. Se kuuluu rakenteellisesti sykloalkaanien aineryhmään. Sen CAS-numero on 75-19-4. Syklopropaani on kaasuna väritön.
Hiiliatomit muodostavat syklopropaanissa tasasivuisen kolmion. Syklopropaani on siis hiiliatomiensa suhteen tasomainen. Hiilten väliset 60° kulmat poikkeavat suuresti neljävalenssisen hiilen taipumuksesta muodostaa noin 109° kulmia, joten syklopropaanilla on paljon kulmajännitystä.[1] Kulmajännitys voidaan todeta röntgensäteillä tehtävillä elektronitiheysmittauksilla, joissa nähdään hiilten välisten kovalenttisten sidosten taipuminen. Jännittyneet sidokset tekevät syklopropaanista tavallista alkaania helpommin reagoivan. [1] Syklopropaani muuttuu hitaasti propeeniksi.
Syklopropaania on käytetty lääketieteessä muun muassa anestesiaan, mutta sen käytöstä on luovuttu, koska syklopropaanin ja ilman seos on herkästi räjähtävää.
Lähdeviitteet
- ↑ a b John McMurry: Organic Chemistry (5th edition), s. 124,125. Brooks/Cole, 2000. ISBN 0-534-37366-6. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- PubChem: Cyclopropane (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Cyclopropane (englanniksi)