Ero sivun ”Panssarikansiristeilijä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Katso myös: vastaavanlaisia artikkeleita. en ole perehtynyt aiheeseen |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Protected cruiser schematic.png|thumb|Kaavio panssarikansiristeilijän suojarakenteista. Punaiset viivat kuvaavat panssarikantta sekä tykkien kilpiä ja harmaa alue suojarakenteina käytettyjä hiilivarastoja.]] |
[[Tiedosto:Protected cruiser schematic.png|thumb|Kaavio panssarikansiristeilijän suojarakenteista. Punaiset viivat kuvaavat panssarikantta sekä tykkien kilpiä ja harmaa alue suojarakenteina käytettyjä hiilivarastoja.]] |
||
'''Panssarikansiristeilijä''' ({{k-en|protected cruiser}}) oli 1900-luvun alun sota-alustyyppi, joka sai nimensä aluksen haavoittuvia osia suojaavasta panssarikannesta. Suojattavia osia olivat konehuoneet, jotka oli suojattu kannella räjähtävien kranaattien sirpaleita vastaan. Alustyypistä |
'''Panssarikansiristeilijä''' ({{k-en|protected cruiser}}) oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sota-alustyyppi, joka sai nimensä aluksen haavoittuvia osia suojaavasta panssarikannesta. Suojattavia osia olivat konehuoneet, jotka oli suojattu kannella räjähtävien kranaattien sirpaleita vastaan. Alustyypistä kehittyivät paremmin suojatut panssariristeilijät, joissa suojattiin myös kyljet ja varsinainen kansi. |
||
Taisteluristeilijöiden kehittyessä panssariristeilijöistä panssarikansiristeilijät olivat puolestaan keveiden ja raskaiden risteilijöiden esikuvia. |
Taisteluristeilijöiden kehittyessä panssariristeilijöistä panssarikansiristeilijät olivat puolestaan keveiden ja raskaiden risteilijöiden esikuvia. |
||
== Taustaa ja ominaisuuksia == |
== Taustaa ja ominaisuuksia == |
||
Räjähtävien kranaattien tullessa yleiseen käyttöön merisodankäynnissä sotalaivat tarvitsivat lisäsuojaa ja siten panssarikansiristeilijät syntyivät noin vuonna 1880. Panssarikansiristeilijöissä suojaava kansi oli lisärakenne aluksen muun rakenteen sisällä, mikä suojasi aluksen toiminnan kannalta tärkeitä osia kuten kone- ja kattilahuoneita. Tyypillisesti tällaisten alusten uppouma oli 2 500–7 000 tonniin ja ne oli aseistettu jopa tusinalla 3,9–6 tuuman (100–152 mm) tykkejä. Alusten nopeus oli uppoumasta ja konetehosta riippuen 18–23 solmua. |
Räjähtävien kranaattien tullessa yleiseen käyttöön merisodankäynnissä sotalaivat tarvitsivat lisäsuojaa, ja siten panssarikansiristeilijät syntyivät noin vuonna 1880. Panssarikansiristeilijöissä suojaava kansi oli lisärakenne aluksen muun rakenteen sisällä, mikä suojasi aluksen toiminnan kannalta tärkeitä osia kuten kone- ja kattilahuoneita. Tyypillisesti tällaisten alusten uppouma oli 2 500–7 000 tonniin ja ne oli aseistettu jopa tusinalla 3,9–6 tuuman (100–152 mm) tykkejä. Alusten nopeus oli uppoumasta ja konetehosta riippuen 18–23 solmua. |
||
Ensimmäinen varsinainen panssarikansiristeilijä oli [[Chilen laivasto]]n ''Esmeralda'', joka valmistettiin [[Armstrong Whitworth|Armstrongin telakalla]] [[Elswick]]issä. Alus toimi perustana usealle telakan toimittamalle alukselle, jotka muodostivat perustan niin kutsutuille Elswick tyyppisille risteilijöille. Alusten etu-ja takakansi sekä varsinainen puinen kansirakenne oli korvattu panssarikannella. |
Ensimmäinen varsinainen panssarikansiristeilijä oli [[Chilen laivasto]]n ''Esmeralda'', joka valmistettiin [[Armstrong Whitworth|Armstrongin telakalla]] [[Elswick]]issä. Alus toimi perustana usealle telakan toimittamalle alukselle, jotka muodostivat perustan niin kutsutuille Elswick tyyppisille risteilijöille. Alusten etu- ja takakansi sekä varsinainen puinen kansirakenne oli korvattu panssarikannella. |
||
[[Kuva:USS New Orleans (1898-1929).jpg|thumb|250px|Panssarikansiristeilijä [[USS New Orleans (CL-22)|''USS New Orleans'']].]] |
[[Kuva:USS New Orleans (1898-1929).jpg|thumb|250px|Panssarikansiristeilijä [[USS New Orleans (CL-22)|''USS New Orleans'']].]] |
||
Noin 1910 panssarilevyjen laatu parani samoin kuin höyrykoneiden, jotka kevenivät ollen kuitenkin tehokkaampia. Palveluksessa olleet panssarikansiristeilijät muuttuivat vanhentuneiksi ollen hitaampia ja heikommin suojattuja kuin uudet alukset. Lisäksi öljyn käyttö polttoaineena |
Noin 1910 panssarilevyjen laatu parani samoin kuin höyrykoneiden, jotka kevenivät ollen kuitenkin samalla entistä tehokkaampia. Palveluksessa olleet panssarikansiristeilijät muuttuivat vanhentuneiksi ollen hitaampia ja heikommin suojattuja kuin uudet alukset. Lisäksi öljyn käyttö polttoaineena poisti hiilivarastojen suoja-arvon. |
||
Panssarikansiristeilijät korvautuivat keveillä risteilijöillä, joilla oli myös kyljet ja kansi panssaroitu. |
Panssarikansiristeilijät korvautuivat keveillä risteilijöillä, joilla oli myös kyljet ja kansi panssaroitu. |
||
Versio 8. helmikuuta 2012 kello 16.56
Panssarikansiristeilijä (engl. protected cruiser) oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sota-alustyyppi, joka sai nimensä aluksen haavoittuvia osia suojaavasta panssarikannesta. Suojattavia osia olivat konehuoneet, jotka oli suojattu kannella räjähtävien kranaattien sirpaleita vastaan. Alustyypistä kehittyivät paremmin suojatut panssariristeilijät, joissa suojattiin myös kyljet ja varsinainen kansi.
Taisteluristeilijöiden kehittyessä panssariristeilijöistä panssarikansiristeilijät olivat puolestaan keveiden ja raskaiden risteilijöiden esikuvia.
Taustaa ja ominaisuuksia
Räjähtävien kranaattien tullessa yleiseen käyttöön merisodankäynnissä sotalaivat tarvitsivat lisäsuojaa, ja siten panssarikansiristeilijät syntyivät noin vuonna 1880. Panssarikansiristeilijöissä suojaava kansi oli lisärakenne aluksen muun rakenteen sisällä, mikä suojasi aluksen toiminnan kannalta tärkeitä osia kuten kone- ja kattilahuoneita. Tyypillisesti tällaisten alusten uppouma oli 2 500–7 000 tonniin ja ne oli aseistettu jopa tusinalla 3,9–6 tuuman (100–152 mm) tykkejä. Alusten nopeus oli uppoumasta ja konetehosta riippuen 18–23 solmua.
Ensimmäinen varsinainen panssarikansiristeilijä oli Chilen laivaston Esmeralda, joka valmistettiin Armstrongin telakalla Elswickissä. Alus toimi perustana usealle telakan toimittamalle alukselle, jotka muodostivat perustan niin kutsutuille Elswick tyyppisille risteilijöille. Alusten etu- ja takakansi sekä varsinainen puinen kansirakenne oli korvattu panssarikannella.
.jpg)
Noin 1910 panssarilevyjen laatu parani samoin kuin höyrykoneiden, jotka kevenivät ollen kuitenkin samalla entistä tehokkaampia. Palveluksessa olleet panssarikansiristeilijät muuttuivat vanhentuneiksi ollen hitaampia ja heikommin suojattuja kuin uudet alukset. Lisäksi öljyn käyttö polttoaineena poisti hiilivarastojen suoja-arvon.
Panssarikansiristeilijät korvautuivat keveillä risteilijöillä, joilla oli myös kyljet ja kansi panssaroitu.
