Ero sivun ”Renki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.6.3) (Botti lisäsi: sl:Hlapec |
p typo |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Renki''' on tilallisen maanviljelijän apumies. Koneistuneessa [[maatalous|maataloudessa]] rengit eli maataloustyöntekijät ovat harvinaisia, mutta perinteisessä tilanpidossa he olivat hyvinkin tavallisia. Erityisesti maatalouksissa, joissa ei ole koneita mutta tuotanto on selvästi yli omavarantarpeen, rengit olivat varsin välttämättömiä. Heidän lisäkseen tilat työllistivät lukuisia [[torppari|torppareita]], jotka tekivät päivätöitä sekä [[mäkitupalainen|mäkitupalaisia]], jotka luontaistuotteina tai rahana maksettua |
'''Renki''' on tilallisen maanviljelijän apumies. Koneistuneessa [[maatalous|maataloudessa]] rengit eli maataloustyöntekijät ovat harvinaisia, mutta perinteisessä tilanpidossa he olivat hyvinkin tavallisia. Erityisesti maatalouksissa, joissa ei ole koneita mutta tuotanto on selvästi yli omavarantarpeen, rengit olivat varsin välttämättömiä. Heidän lisäkseen tilat työllistivät lukuisia [[torppari|torppareita]], jotka tekivät päivätöitä sekä [[mäkitupalainen|mäkitupalaisia]], jotka luontaistuotteina tai rahana maksettua palkkaa vastaan tekivät talon töitä. |
||
Tavallisesti renki asui talon mailla ja he olivat talon ruoassa ja vaatteessa, eli ylöspidossa. Renki saattoi olla kausirenki eli hänet palkattiin vain esimerkiksi heinänteon tai viljankorjuun ajaksi. Renkien naispuolisia vastineita olivat [[Piika|piiat]]. Lähes aina kun piika ja renki avioituivat, he muuttivat pois talon ruoasta ja muusta ylöspidosta ja menivät joko [[Torppari|torppareiksi]], [[lampuoti|lampuodeiksi]] tai [[Mäkitupalainen|mäkitupalaisiksi]]. |
Tavallisesti renki asui talon mailla ja he olivat talon ruoassa ja vaatteessa, eli ylöspidossa. Renki saattoi olla kausirenki eli hänet palkattiin vain esimerkiksi heinänteon tai viljankorjuun ajaksi. Renkien naispuolisia vastineita olivat [[Piika|piiat]]. Lähes aina kun piika ja renki avioituivat, he muuttivat pois talon ruoasta ja muusta ylöspidosta ja menivät joko [[Torppari|torppareiksi]], [[lampuoti|lampuodeiksi]] tai [[Mäkitupalainen|mäkitupalaisiksi]]. |
||
Versio 5. helmikuuta 2012 kello 17.43
Renki on tilallisen maanviljelijän apumies. Koneistuneessa maataloudessa rengit eli maataloustyöntekijät ovat harvinaisia, mutta perinteisessä tilanpidossa he olivat hyvinkin tavallisia. Erityisesti maatalouksissa, joissa ei ole koneita mutta tuotanto on selvästi yli omavarantarpeen, rengit olivat varsin välttämättömiä. Heidän lisäkseen tilat työllistivät lukuisia torppareita, jotka tekivät päivätöitä sekä mäkitupalaisia, jotka luontaistuotteina tai rahana maksettua palkkaa vastaan tekivät talon töitä.
Tavallisesti renki asui talon mailla ja he olivat talon ruoassa ja vaatteessa, eli ylöspidossa. Renki saattoi olla kausirenki eli hänet palkattiin vain esimerkiksi heinänteon tai viljankorjuun ajaksi. Renkien naispuolisia vastineita olivat piiat. Lähes aina kun piika ja renki avioituivat, he muuttivat pois talon ruoasta ja muusta ylöspidosta ja menivät joko torppareiksi, lampuodeiksi tai mäkitupalaisiksi.
Kuitenkin maaseudulla on useita esimerkkejä, jotka kertovat myös säästeliään ja uurastavan rengin sosiaalisesta noususta. Hän saattoi naida talon tyttären tai leskiemännän, tai hän saattoi omilla säästöillään ostaa talonpoikaisen talon.
Yhteiskunnissa, joista rengit ovat kadonneet, renki on saanut halventavan määräysvallattoman henkilön merkityksen. Lisäksi renki esiintyy useissa sananlaskuissa palvelijan synonyymina, esimerkiksi Tuli on hyvä renki mutta huono isäntä.
Eräs maailman tunnetuimmista rengeistä lienee Hella Wuolijoen ja Bertolt Brechtin yhdessä kirjoittaman näytelmän Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti toisen pääosan esittäjä Matti.
Renki on nykyisin lempinimi muun muassa taksinkuljettajalle, joka ei itse ole taksiauton omistaja eli isäntä.