Ero sivun ”Helmikuu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Suomessa helmikuu on etelässä iltapäivien pidentymisen ja kovien pakkasten ja korkeiden nietosten aikaa. Pohjoisessa se on ensimmäisten kunnolla aurinkoisten päivien, ja rajujen pakkasten aikaa. Etelä-Suomessa voi helmikuun lopulla ensimmäistä kertaa vuodessa aurinkoisena päivänä tuntea auringon lämmittävän vaikutuksen iholla. |
Suomessa helmikuu on etelässä iltapäivien pidentymisen ja kovien pakkasten ja korkeiden nietosten aikaa. Pohjoisessa se on ensimmäisten kunnolla aurinkoisten päivien, ja rajujen pakkasten aikaa. Etelä-Suomessa voi helmikuun lopulla ensimmäistä kertaa vuodessa aurinkoisena päivänä tuntea auringon lämmittävän vaikutuksen iholla. |
||
Helmikuun keskilämpötilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla helmikuun keskilämpötila on noin -6 astetta, Lahdessa noin -7,5 astetta, Tampereella noin -8 astetta, Kuopiossa noin -9,5 astetta, Oulussa noin -9,5 astetta ja Sodankylässä noin -12 astetta.<ref>http://www.gaisma.com/en/dir/fi-country.html</ref> Etelä-Suomessa tyypillinen päivälämpötila vaihtelee nollakelistä kahteenkymmeneen pakkasasteeseen, riippuen mereistä lämpöä tuovien matalapaineiden reiteistä ja arktisista kylmänpurkauksista, keskimäärin Etelä-Suomessa on helmikuussa 3 astetta pakkasta päivällä. Pohjois-Suomessa sen sijaan lämpötila on yleensä tasaisesti päivisin noin - |
Helmikuun keskilämpötilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla helmikuun keskilämpötila on noin -6 astetta, Lahdessa noin -7,5 astetta, Tampereella noin -8 astetta, Kuopiossa noin -9,5 astetta, Oulussa noin -9,5 astetta ja Sodankylässä noin -12 astetta.<ref>http://www.gaisma.com/en/dir/fi-country.html</ref> Etelä-Suomessa tyypillinen päivälämpötila vaihtelee nollakelistä kahteenkymmeneen pakkasasteeseen, riippuen mereistä lämpöä tuovien matalapaineiden reiteistä ja arktisista kylmänpurkauksista, keskimäärin Etelä-Suomessa on helmikuussa 3 astetta pakkasta päivällä. Pohjois-Suomessa sen sijaan lämpötila on yleensä tasaisesti päivisin noin -10 asteen molemmin puolin. |
||
Sanonta ''helmikuu helistää'' tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia, Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa, Etelä-Suomessakin on usein kireitä pakkasia. Helmikuussa on Etelä-Suomessakin vain harvoin lumettomia kausia. Helmikuun loppuvaiheessa lämpötilat alkavat hitaasti kohota, vaikka pakkaset jatkuvat Etelä-Suomessakin pitkälle maaliskuulle. Helmikuussa sataa todella niukasti, muttei yhtä niukasti, kuin maaliskuussa. Pitkän harmaan ajan jälkeen saadaan yhä enemmän ja enemmän auringonpaistetunteja. Helmikuu onkin kylmyydestään huolimatta melko selkeäsäinen kuukausi. Tiaiset aloittavat helmikuulla vienon liverryksensä myös Lapissa. Helmikuussa päivät pitenevät entisestään, vaikkakin ne ovatkin edelleen öitä lyhyempiä koko Suomessa. Lapissa on etelää pimeämpää, vaikkakin kaamos on jo ohi. |
Sanonta ''helmikuu helistää'' tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia, Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa, Etelä-Suomessakin on usein kireitä pakkasia. Helmikuussa on Etelä-Suomessakin vain harvoin lumettomia kausia. Helmikuun loppuvaiheessa lämpötilat alkavat hitaasti kohota, vaikka pakkaset jatkuvat Etelä-Suomessakin pitkälle maaliskuulle. Helmikuussa sataa todella niukasti, muttei yhtä niukasti, kuin maaliskuussa. Pitkän harmaan ajan jälkeen saadaan yhä enemmän ja enemmän auringonpaistetunteja. Helmikuu onkin kylmyydestään huolimatta melko selkeäsäinen kuukausi. Tiaiset aloittavat helmikuulla vienon liverryksensä myös Lapissa. Helmikuussa päivät pitenevät entisestään, vaikkakin ne ovatkin edelleen öitä lyhyempiä koko Suomessa. Lapissa on etelää pimeämpää, vaikkakin kaamos on jo ohi. |
||
Versio 2. helmikuuta 2012 kello 13.36
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Helmikuu on vuoden toinen kuukausi. Sitä edeltää tammikuu ja sitä seuraa maaliskuu. Helmikuussa on 28 päivää, karkausvuonna 29 päivää. Vuonna 1712 Ruotsissa ja Suomessa helmikuussa oli poikkeuksellisesti 30 päivää.[2]
Suomessa helmikuu on etelässä iltapäivien pidentymisen ja kovien pakkasten ja korkeiden nietosten aikaa. Pohjoisessa se on ensimmäisten kunnolla aurinkoisten päivien, ja rajujen pakkasten aikaa. Etelä-Suomessa voi helmikuun lopulla ensimmäistä kertaa vuodessa aurinkoisena päivänä tuntea auringon lämmittävän vaikutuksen iholla.
Helmikuun keskilämpötilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla helmikuun keskilämpötila on noin -6 astetta, Lahdessa noin -7,5 astetta, Tampereella noin -8 astetta, Kuopiossa noin -9,5 astetta, Oulussa noin -9,5 astetta ja Sodankylässä noin -12 astetta.[3] Etelä-Suomessa tyypillinen päivälämpötila vaihtelee nollakelistä kahteenkymmeneen pakkasasteeseen, riippuen mereistä lämpöä tuovien matalapaineiden reiteistä ja arktisista kylmänpurkauksista, keskimäärin Etelä-Suomessa on helmikuussa 3 astetta pakkasta päivällä. Pohjois-Suomessa sen sijaan lämpötila on yleensä tasaisesti päivisin noin -10 asteen molemmin puolin.
Sanonta helmikuu helistää tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia, Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa, Etelä-Suomessakin on usein kireitä pakkasia. Helmikuussa on Etelä-Suomessakin vain harvoin lumettomia kausia. Helmikuun loppuvaiheessa lämpötilat alkavat hitaasti kohota, vaikka pakkaset jatkuvat Etelä-Suomessakin pitkälle maaliskuulle. Helmikuussa sataa todella niukasti, muttei yhtä niukasti, kuin maaliskuussa. Pitkän harmaan ajan jälkeen saadaan yhä enemmän ja enemmän auringonpaistetunteja. Helmikuu onkin kylmyydestään huolimatta melko selkeäsäinen kuukausi. Tiaiset aloittavat helmikuulla vienon liverryksensä myös Lapissa. Helmikuussa päivät pitenevät entisestään, vaikkakin ne ovatkin edelleen öitä lyhyempiä koko Suomessa. Lapissa on etelää pimeämpää, vaikkakin kaamos on jo ohi.
Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy tällöin Etelä-Suomessa kun tyypillisesti tammikuun lopun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy. Vanha kansa odotti innokkaasti ensimmäistä sydäntalven suojaa, koska siitä laskettiin olevan 200 päivää rukiin tuleentumiseen.
Helmikuun latinankielinen nimi Februarius tulee sanasta februa, joka oli roomalaisten sovinto- ja puhdistusjuhla.lähde? Helmikuussa valmistauduttiin puhdistautumismenoin ja sovintouhrein uuden vuoden tuloon ja uuteen alkuun. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta helmikuu oli roomalaisessa kalenterissa vuoden viimeinen kuukausi.[4]
Vuonna 1899 Nikolai II:n helmikuun manifesti aloitti Suomessa sortokauden.
Helmikuussa on juhla laskiainen jota vietetään seitsemää viikkoa ennen pääsiäistä. Lisäksi helmikuun 14.päivä on ystävänpäivä.
Suomessa talvi on kovimmillaan helmikuun alussa ja se on vuoden kylmin kuukausi.
Viitteet
- ↑ Lisätietoa maalauksesta englanniksi
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 44-45. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.4.2010).
- ↑ http://www.gaisma.com/en/dir/fi-country.html
- ↑ Oja, s. 30
Puuttuva vaadittu parametri 1=kuukausi!