Ero sivun ”Laidun” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
l |
w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Finnish countryside pasture.JPG|thumb|240px|Kesäinen laidun ja karjaa Kaakkois-Suomessa]] |
[[Kuva:Finnish countryside pasture.JPG|thumb|240px|Kesäinen laidun ja karjaa Kaakkois-Suomessa]] |
||
'''Laidun''' on tavallisesti [[aita|aidattu]] [[kotieläin]]ten ulkoilmassa oleva elinalue. |
'''Laidun''' on tavallisesti [[aita|aidattu]] [[kotieläin]]ten ulkoilmassa oleva elinalue, jolla [[karja]] [[laidunnus|laiduntaa]. |
||
Suomessa tavallisimmat laiduntavat eläimet ovat [[lammas]], [[nauta]], [[hevonen]] ja [[vuohi]]. Jonkin verran laidunnetaan myös [[poro]]ja ja muita pieniä [[hirvi]]eläimiä sekä [[biisoni|biisoneita]] ja [[strutsi|strutseja]]. |
Suomessa tavallisimmat laiduntavat eläimet ovat [[lammas]], [[nauta]], [[hevonen]] ja [[vuohi]]. Jonkin verran laidunnetaan myös [[poro]]ja ja muita pieniä [[hirvi]]eläimiä sekä [[biisoni|biisoneita]] ja [[strutsi|strutseja]]. |
||
Versio 1. helmikuuta 2012 kello 12.10
Laidun on tavallisesti aidattu kotieläinten ulkoilmassa oleva elinalue, jolla karja [[laidunnus|laiduntaa].
Suomessa tavallisimmat laiduntavat eläimet ovat lammas, nauta, hevonen ja vuohi. Jonkin verran laidunnetaan myös poroja ja muita pieniä hirvieläimiä sekä biisoneita ja strutseja.
Laitumella on oltava riittävästi ruokaa, eli ruohoa ja puuvartisia kasveja, ja raikasta juomavettä. Suolaa tai nuolukivi on myös oltava. Laitumen eläinmäärä riippuu monista seikoista, kuten laitumen koosta, maaperän rakenteesta, kesän sateisuudesta jne. Tavallinen sääntö on, että lehmä vasikoineen tai 5 uuhta karitsoineen vaatii vähintään 2 hehtaarin laitumen. Kuiva keto kuivana kesänä ei kuitenkaan pysty elättämään tällaista eläinmäärää, jolloin laidunta on joko suurennettava, eläimiä vähennettävä, siirryttävä keinoruokintaan tai ne on siirrettävä uudelle laitumelle, kunnes ravintoa on jälleen riittävästi tarjolla.
Saaristossa eläimet vietiin kesäksi saareen, missä ne saivat olla koko kesän, jos saari oli riittävän suuri. Pienillä saarilla eläimiä jouduttiin siirtämään useasti kesän kuluessa. Siirtämisiin käytettiin leveäpohjaista venettä, jota liikutettiin soutamalla tai/ja hinattiin soutuveneellä ennen moottorien käyttööntuloa. Lampaat pysyivät saaressa, mutta lehmät ja hevoset uivat naapurisaareen, jos ravinto loppui. Eläimet joivat sadevettä lätäköistä ja merivettä.
Metsälaiduntaminen oli Suomessa yleistä vielä 1900-luvun puolivälin aikoihin. Tavallisesti metsälaidun ympäröitiin puihin kiinnitetyllä piikkilangalla tai puunrungoista rakennetulla riukuaidalla. Entisinä aikoina ei tehty lainkaan aitaa, vaan karjalaumoja paimensivat paimenet. Paimenet olivat tavallisesti poikia tai tyttöjä, tai hieman yksinkertaisia aikuisia.
Nykyisin monet laitumet ovat maisemalaitumia, joilla eläimet pitävät avoimina perinnebiotooppeja ja -maisemia. Perinnebiotoopeilla laidunnettaessa niiden säilyminen luonnontilassa edellyttää, että karja ei saa lisäruokintaa, koska tämä johtaa perinnebiotoopin rehevöitymiseen ja lajiston muuttumiseen. Lypsykarjan ja hiehojen osalta eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että niiden tulee kesällä päästä laitumelle tai vastaavaan paikkaan. Niinpä varsinkin lypsylehmiä näkee vielä myös peltolaitumilla.
Lähteitä
- Lindgren, Leif 2000: Saariston laitumet. Metsähallitus ja Edita Oy ISBN 951-37-2968-0
- Laidunnusopas
- Kun laiduntaminen ei onnistu. Vaihtoehtoina jaloittelutarha (pdf) Oulun maaseutukeskus. Viitattu 11.7.2009.