Ero sivun ”Kantoaalto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fa:موج حامل |
p w fix |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Esimerkiksi yleisradiolähetyksissä audiotaajuinen ohjelmasignaali moduloi [[sähkömagneettinen spektri|radiotaajuista]] kantoaaltoa, joka kuljettaa lähetteen radiovastaanottimiin. [[Radio]]aseman taajuus on sen lähettämän kantoaallon perustaajuus. Modulaation vaikutuksesta lähetteen [[spektri]] kattaa kantoaallon lisäksi myös modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat, jotka sijaitsevat kantoaallon taajuuden ympärillä. Samalla alueella toimivat radioasemat lähettävät kukin eri taajuudella, jotta niiden signaalit eivät sekoittuisi toisiinsa. |
Esimerkiksi yleisradiolähetyksissä audiotaajuinen ohjelmasignaali moduloi [[sähkömagneettinen spektri|radiotaajuista]] kantoaaltoa, joka kuljettaa lähetteen radiovastaanottimiin. [[Radio]]aseman taajuus on sen lähettämän kantoaallon perustaajuus. Modulaation vaikutuksesta lähetteen [[spektri]] kattaa kantoaallon lisäksi myös modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat, jotka sijaitsevat kantoaallon taajuuden ympärillä. Samalla alueella toimivat radioasemat lähettävät kukin eri taajuudella, jotta niiden signaalit eivät sekoittuisi toisiinsa. |
||
Modulointi tapahtuu esimerkiksi kantoaallon [[amplitudi]]n vaihtelulla ([[Amplitudimodulaatio|AM-]]asemat) tai [[taajuus|taajuuden]]vaihtelulla ([[Taajuusmodulaatio|FM-]]asemat). On olemassa myös modulointitapoja ([[SSB]], [[DSB]]), joissa lähetteen spektristä poistetaan alkuperäinen kantoaalto ja lähetetään ainoastaan modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat. Tällöin vastaanottimen tulee generoida kantoaalto uudelleen. |
Modulointi tapahtuu esimerkiksi kantoaallon [[amplitudi]]n vaihtelulla ([[Amplitudimodulaatio|AM-]]asemat) tai [[taajuus|taajuuden]]vaihtelulla ([[Taajuusmodulaatio|FM-]]asemat). On olemassa myös modulointitapoja ([[SSB]], [[DSB-SC]]), joissa lähetteen spektristä poistetaan alkuperäinen kantoaalto ja lähetetään ainoastaan modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat. Tällöin vastaanottimen tulee generoida kantoaalto uudelleen. |
||
Vastaanottimessa ohjelmasignaali erotetaan kantoaallosta eli [[ilmaisin|ilmaistaan]]. Yksinkertainen, radiotekniikan aikana käytetty ilmaisin oli [[kidekone]]essa käytetty kide[[diodi]]. |
Vastaanottimessa ohjelmasignaali erotetaan kantoaallosta eli [[ilmaisin|ilmaistaan]]. Yksinkertainen, radiotekniikan aikana käytetty ilmaisin oli [[kidekone]]essa käytetty kide[[diodi]]. |
||
Versio 31. tammikuuta 2012 kello 22.38
Kantoaalto on tietyn taajuinen, säännöllinen signaali, jota moduloimalla se saadaan kuljettamaan informaatiota. Modulointisignaali on yleensä matalampitaajuinen kuin kantoaalto. Kantoaallon taajuus ja voimakkuus valitaan niin, että lähetteen etenemisominaisuudet soveltuvat tarkoitetun signaalin siirtoon. Kantoaalto tuotetaan oskilaattorilla.
Esimerkiksi yleisradiolähetyksissä audiotaajuinen ohjelmasignaali moduloi radiotaajuista kantoaaltoa, joka kuljettaa lähetteen radiovastaanottimiin. Radioaseman taajuus on sen lähettämän kantoaallon perustaajuus. Modulaation vaikutuksesta lähetteen spektri kattaa kantoaallon lisäksi myös modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat, jotka sijaitsevat kantoaallon taajuuden ympärillä. Samalla alueella toimivat radioasemat lähettävät kukin eri taajuudella, jotta niiden signaalit eivät sekoittuisi toisiinsa.
Modulointi tapahtuu esimerkiksi kantoaallon amplitudin vaihtelulla (AM-asemat) tai taajuudenvaihtelulla (FM-asemat). On olemassa myös modulointitapoja (SSB, DSB-SC), joissa lähetteen spektristä poistetaan alkuperäinen kantoaalto ja lähetetään ainoastaan modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat. Tällöin vastaanottimen tulee generoida kantoaalto uudelleen.
Vastaanottimessa ohjelmasignaali erotetaan kantoaallosta eli ilmaistaan. Yksinkertainen, radiotekniikan aikana käytetty ilmaisin oli kidekoneessa käytetty kidediodi.