Ero sivun ”Hotelli Kämp” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p l |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
[[Tiedosto:Logo kamp.gif|thumb|200px|Hotellin logo.]] |
[[Tiedosto:Logo kamp.gif|thumb|200px|Hotellin logo.]] |
||
===Vanha Kämp=== |
===Vanha Kämp=== |
||
Kämpin tontti oli 1800-luvun alussa vielä [[Kluuvinlahti|Kluuvinlahden]] rannalla. Hotellin paikalle teetti 1880-luvulla tehtailija ja kunnallisneuvos [[Fredrik Wilhelm Grönqvist]], joka oli aiemmin rakennuttanut viereisen [[Grönqvistin talo]]n. Grönqvist osti Kämpin tontin vuonna 1886 ravintoloitsija [[Carl Kämp]]iltä, joka omisti paikalla seisseen puurakennuksen, jossa toimi kaupungin suurin paperikauppa. Kämp oli ostanut talon vain kahta vuotta aiemmin vuonna 1884 kultaseppä Ekholmilta. Hän oli saanut mainetta [[Kaivohuone]]en ja [[Oopperakellari]]n pitäjänä ja halusi rakentaa paikalle mannermaisen loistohotellin, mutta hänen varansa eivät riittäneet hankkeen toteuttamiseen. Grönqvist rahoitti projektin ja vuokrasi hotellin Kämpille kahdeksikymmeneksi vuodeksi; Kämp ehti kuitenkin pitää hotellia vain muutaman vuoden ajan, sillä hän kuoli jo 41-vuotiaana vuonna 1889. Toimintaa jatkoivat Kämpin leski [[Maria Kämp]] ja entinen saksalainen näyttelijä [[Karl König]].<ref name="pu"/><ref name="ark">{{Kirjaviite|Nimeke=Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa: Arkkitehtuuriopas|Tekijä=Arvi Ilonen|Julkaisija=Otava|Vuosi=2000|Sivu=39|Tunniste=ISBN 951-1-16699-9}}</ref><ref name="hs">{{Verkkoviite|Osoite=http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/40_1.html|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Nimeke=Kulttuuriväki juhli Kämpissä yökaudet|Tekijä=Eeva Järvenpää|Luettu=11. heinäkuuta 2009}}</ref> |
Kämpin tontti oli 1800-luvun alussa vielä [[Kluuvinlahti|Kluuvinlahden]] rannalla. Hotellin paikalle teetti 1880-luvulla tehtailija ja kunnallisneuvos [[Fredrik Wilhelm Grönqvist]], joka oli aiemmin rakennuttanut viereisen [[Grönqvistin talo]]n. Grönqvist osti Kämpin tontin vuonna 1886 ravintoloitsija [[Carl Kämp]]iltä, joka omisti paikalla seisseen puurakennuksen, jossa toimi kaupungin suurin paperikauppa. Kämp oli ostanut talon vain kahta vuotta aiemmin vuonna 1884 kultaseppä Ekholmilta. Hän oli saanut mainetta [[Kaivohuone]]en ja [[Oopperakellari]]n pitäjänä ja halusi rakentaa paikalle mannermaisen loistohotellin, mutta hänen varansa eivät riittäneet hankkeen toteuttamiseen. Grönqvist rahoitti projektin ja vuokrasi hotellin Kämpille kahdeksikymmeneksi vuodeksi; Kämp ehti kuitenkin pitää hotellia vain muutaman vuoden ajan, sillä hän kuoli jo 41-vuotiaana vuonna 1889. Toimintaa jatkoivat Kämpin leski [[Maria Kämp]] ja entinen saksalainen näyttelijä [[Karl König]].<ref name="pu"/><ref name="ark">{{Kirjaviite|Nimeke=Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa: Arkkitehtuuriopas|Tekijä=Arvi Ilonen|Julkaisija=Otava|Vuosi=2000|Sivu=39|Tunniste=ISBN 951-1-16699-9}}</ref><ref name="hs">{{Verkkoviite|Osoite=http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/40_1.html|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Nimeke=Kulttuuriväki juhli Kämpissä yökaudet|Tekijä=Eeva Järvenpää|Luettu=11. heinäkuuta 2009}}</ref> |
||
Kämpin suunnitteli [[Theodor Höijer]] ja se edustaa uusrenessanssia. Hotellin pohjakerroksessa oli eteishalli, komea pääportaikko ja kaksi liiketilaa. Parhaat hotellihuoneet olivat Esplanadin puolella toisessa kerroksessa, Kluuvikadun puolella vuorostaan suuri ravintolasali ja kuuluisa kahden kerroksen korkuinen peilisali. Hotellilla oli alun perin ranskalaishenkinen vesikatto, mutta rakennusta korotettiin kerroksella vuonna 1914 [[Lars Sonck]]in suunnitelmien mukaan ja katto hävisi. Hotellin paalutustyöt olivat huonon maaperän vuoksi vaikeat, joten sen valmistuminen viivästyi. Avajaisia vietettiin lokakuussa 1887: hotelli oli ennennäkemättömän ylellinen ja kaupungin lehdet ylistivät peilisalia, jota valaisi 25 sähkö- ja 24 kaasuvalaisinta. Sisustusta kutsuttiin "mannermaiseksi" ja "kosmopoliittiseksi" ja hotellille oli oma hevoskuljetus satamasta ja rautatieasemalta. Tarjoilijat käyttivät hännystakkien sijaan lyhyitä takkeja ja valkoisia esiliinoja kuten Euroopassa. Huoneita oli alun perin 75 kappaletta. Hotellin kellariin avattiin pian suosittu, Königin pitämä Biertunnel-oluttupa ja kesällä 1891 katukahvila.<ref name="pu"/><ref name="ark"/><ref name="hs"/> |
Kämpin suunnitteli [[Theodor Höijer]] ja se edustaa uusrenessanssia. Hotellin pohjakerroksessa oli eteishalli, komea pääportaikko ja kaksi liiketilaa. Parhaat hotellihuoneet olivat Esplanadin puolella toisessa kerroksessa, Kluuvikadun puolella vuorostaan suuri ravintolasali ja kuuluisa kahden kerroksen korkuinen peilisali. Hotellilla oli alun perin ranskalaishenkinen vesikatto, mutta rakennusta korotettiin kerroksella vuonna 1914 [[Lars Sonck]]in suunnitelmien mukaan ja katto hävisi. Hotellin paalutustyöt olivat huonon maaperän vuoksi vaikeat, joten sen valmistuminen viivästyi. Avajaisia vietettiin lokakuussa 1887: hotelli oli ennennäkemättömän ylellinen ja kaupungin lehdet ylistivät peilisalia, jota valaisi 25 sähkö- ja 24 kaasuvalaisinta. Sisustusta kutsuttiin "mannermaiseksi" ja "kosmopoliittiseksi" ja hotellille oli oma hevoskuljetus satamasta ja rautatieasemalta. Tarjoilijat käyttivät hännystakkien sijaan lyhyitä takkeja ja valkoisia esiliinoja kuten Euroopassa. Huoneita oli alun perin 75 kappaletta. Hotellin kellariin avattiin pian suosittu, Königin pitämä Biertunnel-oluttupa ja kesällä 1891 katukahvila.<ref name="pu"/><ref name="ark"/><ref name="hs"/> |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Vuosisadan alussa Kämpissä viihtyivät muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Robert Kajanus]], [[Eino Leino]], [[Juhani Aho]], [[Armas Järnefelt]] ja [[Jean Sibelius]]. Kulttuuriväen tapaamisten kerrotaan venyneen vuorokausien pituisiksi: esimerkiksi Järnefeltin sanotaan lähteneen Kämpistä johtamaan konserttia [[Viipuri]]in ja palanneen muutaman päivän kuluttua jatkamaan samaa istuntoa. Kajanuksen väitetään kysyneen Järnefeltiltä "Puhelimessako kävit?", kun tämä astui huoneeseen. Taiteilijat ovat antaneet aiheen myös lukuisille muillekin anekdooteille. Jean Sibeliuksen säveltämä Musette-teema näytelmästä ''[[Kuningas Kristian II]]'' tunnetaan myös nimellä "Minä menen Kämpiin takaisin". Kerrotaan, että se syntyi aamuyöstä, kun Sibeliuksen vaimo [[Aino Sibelius]] esti miehensä pääsyn kotiinsa Kämpissä vietetyn illan jälkeen, eikä Sibeliukselle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä takaisin hotellille. Myös Akseli Gallen-Kallelan teos ''[[Symposion (Akseli Gallen-Kallela)|Symposion]]'' on saanut inspiraationsa Kämpin illanvietoista.<ref name="pu"/><ref name="hs"/> |
Vuosisadan alussa Kämpissä viihtyivät muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Robert Kajanus]], [[Eino Leino]], [[Juhani Aho]], [[Armas Järnefelt]] ja [[Jean Sibelius]]. Kulttuuriväen tapaamisten kerrotaan venyneen vuorokausien pituisiksi: esimerkiksi Järnefeltin sanotaan lähteneen Kämpistä johtamaan konserttia [[Viipuri]]in ja palanneen muutaman päivän kuluttua jatkamaan samaa istuntoa. Kajanuksen väitetään kysyneen Järnefeltiltä "Puhelimessako kävit?", kun tämä astui huoneeseen. Taiteilijat ovat antaneet aiheen myös lukuisille muillekin anekdooteille. Jean Sibeliuksen säveltämä Musette-teema näytelmästä ''[[Kuningas Kristian II]]'' tunnetaan myös nimellä "Minä menen Kämpiin takaisin". Kerrotaan, että se syntyi aamuyöstä, kun Sibeliuksen vaimo [[Aino Sibelius]] esti miehensä pääsyn kotiinsa Kämpissä vietetyn illan jälkeen, eikä Sibeliukselle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä takaisin hotellille. Myös Akseli Gallen-Kallelan teos ''[[Symposion (Akseli Gallen-Kallela)|Symposion]]'' on saanut inspiraationsa Kämpin illanvietoista.<ref name="pu"/><ref name="hs"/> |
||
Vuonna 1918 hotelli siirtyi [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] omistukseen ja sitä uudistettiin. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana siellä asui ulkomaisia sotakirjeenvaihtajia ja hotellin baari toimi pommisuojana. |
Vuonna 1918 hotelli siirtyi [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] omistukseen ja sitä uudistettiin. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana siellä asui ulkomaisia sotakirjeenvaihtajia ja hotellin baari toimi pommisuojana. |
||
===Purkaminen ja uudisrakennus=== |
===Purkaminen ja uudisrakennus=== |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
{{coord|60|10|04.6|N|024|56|49.4|E|type:landmark_region:FI-ES|display=title}} |
{{coord|60|10|04.6|N|024|56|49.4|E|type:landmark_region:FI-ES|display=title}} |
||
[[Luokka:Helsingin |
[[Luokka:Helsingin hotellit]] |
||
[[Luokka:Kluuvi]] |
[[Luokka:Kluuvi]] |
||
[[Luokka:Suomen hotellit]] |
|||
[[Luokka:Theodor Höijerin suunnittelemat rakennukset]] |
[[Luokka:Theodor Höijerin suunnittelemat rakennukset]] |
||
Versio 19. tammikuuta 2012 kello 16.22
Hotelli Kämp on Helsingin Kluuvissa Pohjoisesplanadin varrella osoitteessa Kluuvikatu 2 – Pohjoisesplanadi 29 sijaitseva hotelli. Kämp kuuluu Antiloopin kortteliin ja sen länsipuolella sijaitsee Catanin talo. Alkuperäinen Kämp oli vuosisadan vaihteessa kaupungin huvielämän keskus ja yksi maan tunnetuimmista hotelleista.[1]
Historia
Vanha Kämp
Kämpin tontti oli 1800-luvun alussa vielä Kluuvinlahden rannalla. Hotellin paikalle teetti 1880-luvulla tehtailija ja kunnallisneuvos Fredrik Wilhelm Grönqvist, joka oli aiemmin rakennuttanut viereisen Grönqvistin talon. Grönqvist osti Kämpin tontin vuonna 1886 ravintoloitsija Carl Kämpiltä, joka omisti paikalla seisseen puurakennuksen, jossa toimi kaupungin suurin paperikauppa. Kämp oli ostanut talon vain kahta vuotta aiemmin vuonna 1884 kultaseppä Ekholmilta. Hän oli saanut mainetta Kaivohuoneen ja Oopperakellarin pitäjänä ja halusi rakentaa paikalle mannermaisen loistohotellin, mutta hänen varansa eivät riittäneet hankkeen toteuttamiseen. Grönqvist rahoitti projektin ja vuokrasi hotellin Kämpille kahdeksikymmeneksi vuodeksi; Kämp ehti kuitenkin pitää hotellia vain muutaman vuoden ajan, sillä hän kuoli jo 41-vuotiaana vuonna 1889. Toimintaa jatkoivat Kämpin leski Maria Kämp ja entinen saksalainen näyttelijä Karl König.[1][2][3]
Kämpin suunnitteli Theodor Höijer ja se edustaa uusrenessanssia. Hotellin pohjakerroksessa oli eteishalli, komea pääportaikko ja kaksi liiketilaa. Parhaat hotellihuoneet olivat Esplanadin puolella toisessa kerroksessa, Kluuvikadun puolella vuorostaan suuri ravintolasali ja kuuluisa kahden kerroksen korkuinen peilisali. Hotellilla oli alun perin ranskalaishenkinen vesikatto, mutta rakennusta korotettiin kerroksella vuonna 1914 Lars Sonckin suunnitelmien mukaan ja katto hävisi. Hotellin paalutustyöt olivat huonon maaperän vuoksi vaikeat, joten sen valmistuminen viivästyi. Avajaisia vietettiin lokakuussa 1887: hotelli oli ennennäkemättömän ylellinen ja kaupungin lehdet ylistivät peilisalia, jota valaisi 25 sähkö- ja 24 kaasuvalaisinta. Sisustusta kutsuttiin "mannermaiseksi" ja "kosmopoliittiseksi" ja hotellille oli oma hevoskuljetus satamasta ja rautatieasemalta. Tarjoilijat käyttivät hännystakkien sijaan lyhyitä takkeja ja valkoisia esiliinoja kuten Euroopassa. Huoneita oli alun perin 75 kappaletta. Hotellin kellariin avattiin pian suosittu, Königin pitämä Biertunnel-oluttupa ja kesällä 1891 katukahvila.[1][2][3]
Vuosisadan alussa Kämpissä viihtyivät muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus, Eino Leino, Juhani Aho, Armas Järnefelt ja Jean Sibelius. Kulttuuriväen tapaamisten kerrotaan venyneen vuorokausien pituisiksi: esimerkiksi Järnefeltin sanotaan lähteneen Kämpistä johtamaan konserttia Viipuriin ja palanneen muutaman päivän kuluttua jatkamaan samaa istuntoa. Kajanuksen väitetään kysyneen Järnefeltiltä "Puhelimessako kävit?", kun tämä astui huoneeseen. Taiteilijat ovat antaneet aiheen myös lukuisille muillekin anekdooteille. Jean Sibeliuksen säveltämä Musette-teema näytelmästä Kuningas Kristian II tunnetaan myös nimellä "Minä menen Kämpiin takaisin". Kerrotaan, että se syntyi aamuyöstä, kun Sibeliuksen vaimo Aino Sibelius esti miehensä pääsyn kotiinsa Kämpissä vietetyn illan jälkeen, eikä Sibeliukselle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä takaisin hotellille. Myös Akseli Gallen-Kallelan teos Symposion on saanut inspiraationsa Kämpin illanvietoista.[1][3]
Vuonna 1918 hotelli siirtyi Kansallis-Osake-Pankin omistukseen ja sitä uudistettiin. Talvisodan aikana siellä asui ulkomaisia sotakirjeenvaihtajia ja hotellin baari toimi pommisuojana.
Purkaminen ja uudisrakennus
Hotelli nuhjaantui hiljalleen ja sen havaittiin vajoavan Kluuvin pehmeään maaperään. Kansallis-Osake-Pankki ilmoitti vuonna 1961 haluavansa rakentaa paikalle korkean nykyaikaisen hotelli- ja liiketalon. Helsingin maistraatti myönsi pankille rakennusluvan, mutta se edellytti hotellitoiminnan jatkamista, ja hotellin seinät ja osa sisätiloista tuli rakentaa uudelleen. Hotellin purkua vastustamaan syntyi kansanliike, ja purkaminen synnytti tavattoman kohun. Jäähyväisjuhlia hotellissa vietettiin maaliskuun lopussa vuonna 1965, ja rakennus oli purettu kellaria myöten 1967[4]. Uuden liikerakennuksen suunnittelivat Antero Pernaja ja Nils-Henrik Sandell, ja se valmistui 1969. Hotellitoiminnan jatkajaksi ei kuitenkaan löytynyt ketään, ja pankki sijoitti rakennukseen omia toimintojaan.[2][3]
Hotellitoiminta herätettiin uudelleen henkiin vuonna 1999. Antilooppi-korttelin peruskorjauksen suunnitteli Petri Blomstedt, ja sen yhteydessä kortteliin avattiin kauppakeskus Kämp Galleria. Pohjoisesplanadin julkisivu, Kluuvikadun julkisivun alkuosa ja osa sisätiloista ovat rekonstruktioita.[2] Hotellissa ovat yöpyneet muun muassa Madonna Sticky and Sweet -kiertueellaan, Rolling Stones, Snoop Dogg sekä U2.
Lähteet
- ↑ a b c d Kaija Ollila & Kirsti Torppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 66–67. Helsingin sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7.
- ↑ a b c d Arvi Ilonen: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa: Arkkitehtuuriopas, s. 39. Otava, 2000. ISBN 951-1-16699-9.
- ↑ a b c d Eeva Järvenpää: Kulttuuriväki juhli Kämpissä yökaudet Helsingin Sanomat. Viitattu 11. heinäkuuta 2009.
- ↑ Pekka Kärki, Hotelli Kämp purettiin vuonna 1967. Helsingin Sanomat 5.1.2011 sivu C 6
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hotelli Kämp Wikimedia Commonsissa
- Hotelli Kämpin kotisivu
- Mustonen Pertti: Ravintolaelämää, s 192-215. Tammi/Painokaari 1990
- Larnemaa Ari, Lahtonen Hannu : Upeat salit. Kauppalehti Optio 16.12.1999
- Sven Hirn: Kämp, Carl (1848–1889) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.9.2010.. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.