Ero sivun ”Gustaf Otto Wasenius” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Wasenius perusti 1823 Helsinkiin [[Esplanadin puisto|Pohjois-Esplanadille]] [[Waseniuksen kirjakauppa|Waseniuksen kirjakaupan]], 1828 kirjapainon sekä 1829 lehden [[Helsingfors Tidningar]] ja kustansi myös kirjoja.<ref name=iso/> Hän kauppasi viljaa Itämeren alueella ja kävi kauppaa ranskalaisilla viineilä.<ref>[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/luku2.html Hakapää, 2. luku], viitattu 17.1.2011</ref> |
Wasenius perusti 1823 Helsinkiin [[Esplanadin puisto|Pohjois-Esplanadille]] [[Waseniuksen kirjakauppa|Waseniuksen kirjakaupan]], 1828 kirjapainon sekä 1829 lehden [[Helsingfors Tidningar]] ja kustansi myös kirjoja.<ref name=iso/> Hän kauppasi viljaa Itämeren alueella ja kävi kauppaa ranskalaisilla viineilä.<ref>[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/luku2.html Hakapää, 2. luku], viitattu 17.1.2011</ref> |
||
Waseniuksen poika oli professori [[Valfrid Vasenius]].<ref name=iso/> Ensimmäinen vaimo oli Anna Charlottan (1805-37), jonka mukaan nimettiin [[Annalan huvila]] (alkuperäinen nimi Villa Anneberg). Waseniuksella oli kaksi pojanpoika, joista yksi oli nimeltä Leonard Wasenius (kuoli 1939). |
Waseniuksen poika oli professori [[Valfrid Vasenius]].<ref name=iso/> Ensimmäinen vaimo oli Anna Charlottan (1805-37), jonka mukaan nimettiin [[Annalan huvila]] (alkuperäinen nimi Villa Anneberg). <ref name="Viikon puisto - Annalanpuisto">[http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto_+Annalanpuisto], Rakennusvirasto --> Viiko puisto --> Annalanpuisto, 15.06.2008.</ref> Waseniuksella oli kaksi pojanpoika, joista yksi oli nimeltä Leonard Wasenius (kuoli 1939). |
||
Wasenius oli mukana kunnallispolitiikassa, ympäristökulttuurielämässä, eli hänellä oli kiinnostava ja monipuolinen elämä. Alun perin hän oli kauppiaan poika. Hän asui porvarisperheineen kauppatorin tuntumassa, nykyisen Sundmanin talon vieressä. Talo purettiin ja he tulivat Annalan mäelle maaseudun rauhaan, pois kaupungin metelistä ja huonosta ilmasta. Siellä he elivät yksityiselämää ja Annalanmäestä on tullut asuinalue. |
Wasenius oli mukana kunnallispolitiikassa, ympäristökulttuurielämässä, eli hänellä oli kiinnostava ja monipuolinen elämä. Alun perin hän oli kauppiaan poika. Hän asui porvarisperheineen kauppatorin tuntumassa, nykyisen Sundmanin talon vieressä. Talo purettiin ja he tulivat Annalan mäelle maaseudun rauhaan, pois kaupungin metelistä ja huonosta ilmasta. Siellä he elivät yksityiselämää ja Annalanmäestä on tullut asuinalue. |
||
Versio 17. tammikuuta 2012 kello 16.04
Gustaf Otto Wasenius (1789–1852) oli suomalainen liikemies.[1] Hän oli myös kirjanpainaja, tupakkatehtailija, merkittävä kulttuuri- ja kunnalliselämän vaikuttaja. Häntä tunnetaan Suomen vanhin huvilan perustajana ja puutarhakulttuurin synnyttäjänä.
Wasenius perusti 1823 Helsinkiin Pohjois-Esplanadille Waseniuksen kirjakaupan, 1828 kirjapainon sekä 1829 lehden Helsingfors Tidningar ja kustansi myös kirjoja.[1] Hän kauppasi viljaa Itämeren alueella ja kävi kauppaa ranskalaisilla viineilä.[2]
Waseniuksen poika oli professori Valfrid Vasenius.[1] Ensimmäinen vaimo oli Anna Charlottan (1805-37), jonka mukaan nimettiin Annalan huvila (alkuperäinen nimi Villa Anneberg). [3] Waseniuksella oli kaksi pojanpoika, joista yksi oli nimeltä Leonard Wasenius (kuoli 1939).
Wasenius oli mukana kunnallispolitiikassa, ympäristökulttuurielämässä, eli hänellä oli kiinnostava ja monipuolinen elämä. Alun perin hän oli kauppiaan poika. Hän asui porvarisperheineen kauppatorin tuntumassa, nykyisen Sundmanin talon vieressä. Talo purettiin ja he tulivat Annalan mäelle maaseudun rauhaan, pois kaupungin metelistä ja huonosta ilmasta. Siellä he elivät yksityiselämää ja Annalanmäestä on tullut asuinalue.
Wasenius oli kiinotstunut puutarhatöistä, ja perusti Annalan huvilaan viereen oman puutarhan ja orangerian (kasvihuone), jossa hän kasvatti eksoottisia kasvilajeja. Waseniuksellä oli modernit arvot, kuten terveellinen elämäntapa ja oman ruoan kasvattaminen. Wasenius sai vuonna 1838 yksinoikeuden iilimatojen kasvattamiseen Uudellamaalla, joten hän rakensi kolme iilimatojenkasvatuslammikkoa. [4]
Muokattu: --B.fairuz 17. tammikuuta 2012 kello 14.55 (EET)
Lähteet
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja osa 9, p. 1070
- ↑ Hakapää, 2. luku, viitattu 17.1.2011
- ↑ WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto_+Annalanpuisto, Rakennusvirasto --> Viiko puisto --> Annalanpuisto, 15.06.2008.
- ↑ ANNALA: RAKKAUDESTA PUUTARHANHOITOON, Anu Ranta – Mari Nummi-Karttunen – Ari Karttunen
Aiheesta muualla
- Kai Häggman: Wasenius, Gustaf Otto (1789–1852) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.