Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”sexx ahhh auh... uh ahh” |
p Käyttäjän Jacqueline (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ximonic tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Location Of Kalevalskoye Settlement (Kalevalsky District, Karelia).svg|thumb|220px|Kalevalan kunta [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] kartalla ]] |
|||
sexx ahhh auh... uh ahh |
|||
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Kalavala on [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005). |
|||
[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Uhtua oli [[Vienan lääni]]in eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä. |
|||
==Historia== |
|||
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen. Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai täkäläiseltä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset kävivät tutkimassa täkäläistä runonlauluperinnettä. Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolshevikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistneeseen [[Itä-Karjalan kansannousu]]un. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa [[Uhtuan piiri]]ä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. [[Vuokkiniemi]] liitettiin [[Kostamus|Kostamuksen piiri]]in 1988. |
|||
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref> |
|||
===Historiallisen Uhtuan kyliä=== |
|||
Uhtua, [[Tsiksa]], [[Enonsuu]], [[Alajärvi]], [[Jyvälahti]], [[Luusalmi]], [[Nurmilahti]], [[Röhö]], [[Häme]], [[Haikola]], [[Ponkalahti]]. |
|||
==Katso myös== |
|||
*[[Uhta]], kaupunki [[Komin tasavalta|Komin tasavallassa]]. |
|||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Venäjä}} |
|||
{{Karjalan tasavallan kaupungit}} |
|||
{{Vienan Karjalan entiset kunnat}} |
|||
{{coor title dms|65|12|00|N|31|10|00|E|region:RU-KR_type:city}} |
|||
[[Luokka:Kalevalan kansallinen piiri]] |
|||
[[Luokka:Karjalan tasavallan kaupunkityyppiset taajamat]] |
|||
[[Luokka:Itä-Karjalan entiset kunnat]] |
|||
[[Luokka:Vienan runokylät]] |
|||
[[de:Kalewala]] |
|||
[[en:Kalevala, Russia]] |
|||
[[la:Kalevala (oppidum)]] |
|||
[[pl:Kalewała]] |
|||
[[ru:Калевала (Карелия)]] |
|||
[[sv:Kalevala (stad)]] |
|||
[[war:Kalevala, Russia]] |
|||
Versio 8. tammikuuta 2012 kello 22.29
.svg)
Uhtua eli Kalevala (ven. Калевала, Kalevala, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kalavala on Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan Jyskyjärven kuntaan ja on muuten Luusalmen ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005).
Venäjän keisarikunnassa Uhtua oli Vienan lääniin eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.
Historia
Uhtua on ollut Vienan Karjalan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen. Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai täkäläiseltä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset kävivät tutkimassa täkäläistä runonlauluperinnettä. Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolshevikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistneeseen Itä-Karjalan kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.
Jatkosodan aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.[1]
Historiallisen Uhtuan kyliä
Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti.
Katso myös
- Uhta, kaupunki Komin tasavallassa.
Lähteet
- ↑ Spk-8127
| ||||||||||||
| ||||||||||