Ero sivun ”Avioton lapsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ko:혼외자 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa [[eurooppa]]laisessa, myös [[Suomi|suomalaisessa]] yhteiskunnassa vielä [[1900-luku|1900-luvun]] alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa [[Vauvojen surmaaminen|surmattu]] jo vastasyntyneinä. [[Kristinusko]] kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla ''äpärä'', jos hänen isänsä oli aatelinen mutta oli tunnustanut lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu [[bastardijänne]]. |
Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa [[eurooppa]]laisessa, myös [[Suomi|suomalaisessa]] yhteiskunnassa vielä [[1900-luku|1900-luvun]] alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa [[Vauvojen surmaaminen|surmattu]] jo vastasyntyneinä. [[Kristinusko]] kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla ''äpärä'', jos hänen isänsä oli aatelinen mutta oli tunnustanut lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu [[bastardijänne]]. |
||
Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin [[kunta|kuntiin]] nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja. |
|||
== Tunnettuja avioliiton ulkopuolella syntyneitä henkilöitä== |
== Tunnettuja avioliiton ulkopuolella syntyneitä henkilöitä== |
||
Versio 7. tammikuuta 2012 kello 14.07
Avioton lapsi on termi, jolla viitataan avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen, jonka vanhemmat eivät olleet keskenään naimisissa. Lyhyempänä termiä käytetään muodossa au-lapsi.
Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa eurooppalaisessa, myös suomalaisessa yhteiskunnassa vielä 1900-luvun alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa surmattu jo vastasyntyneinä. Kristinusko kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla äpärä, jos hänen isänsä oli aatelinen mutta oli tunnustanut lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu bastardijänne.
Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin kuntiin nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.
Tunnettuja avioliiton ulkopuolella syntyneitä henkilöitä
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Leon Battista Alberti
- Jean le Rond d'Alembert
- Erasmus Rotterdamilainen
- Filippos III
- Kaisarion
- Konstantinos VII
- August Strindberg
- Vilhelm Valloittaja, tunnettu myös nimellä Vilhelm Äpärä
- Leonardo da Vinci
- Fidel Castro
Avioliiton ulkopuolisen lapsen nimityksiä suomen kielessä
Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat äpärä, lehtolapsi ja huorilapsi. Nimitykset ovat osin halventavia.[1] Aviotonta lasta on kutsuttu myös sikiöksi, mutta tässä merkityksessä sanaa ei enää käytetä tai ymmärretä. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu surmatun lapsen haamua.[2]
Äpärä-sana (äpäre) on aiemmin merkinnyt niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää (odelmaa) eli tavallaan niityn ylimääräistä tuottoa. Myöhemmin merkitys muuntui tarkoittamaan parisuhteessa alkunsa saanutta lasta, joka syntyy vasta isän kuoleman jälkeen. Siitä sanan merkitys laajentui tarkoittamaan kaikkia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Äpärästä tuli laillinen lapsi, jos mies otti lapsen äidin laillisesti aviopuolisokseen. Samoin, jos mies tunnusti avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa, lapsi saattoi laillisesti ottaa isänsä sukunimen. Nykyisin äpärä on haukkumasana.
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
- ↑ Pentikäinen, juha: Kalevalan mytologia. Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-403-0.