Ero sivun ”Alppirautiainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p IUCN
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: gl:Azulenta alpina
Rivi 62: Rivi 62:
[[fo:Heltnarjarntítlingur]]
[[fo:Heltnarjarntítlingur]]
[[fr:Accenteur alpin]]
[[fr:Accenteur alpin]]
[[gl:Azulenta alpina]]
[[it:Prunella collaris]]
[[it:Prunella collaris]]
[[hu:Havasi szürkebegy]]
[[hu:Havasi szürkebegy]]

Versio 3. tammikuuta 2012 kello 20.00

Alppirautiainen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Rautiaiset Prunellidae
Suku: Prunella
Laji: collaris
Kaksiosainen nimi

Prunella collaris
(Scopoli, 1769)

Katso myös

  Alppirautiainen Wikispeciesissä
  Alppirautiainen Commonsissa

Alppirautiainen (Prunella collaris) on pieni varpuslintu, ja nimensä mukaisesti se asuu vuorilla.

Koko ja ulkonäkö

Pituus 15–17,5 cm, siipien kärkiväli 30–32,5 cm ja paino 25–43 g. Ulkomuodoltaan alppirautiainen on kuin iso ja tukeva rautiainen. Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Esiintyminen

Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoseudut, yleensä 1 800–3 000 metrin korkeuksilla. Alppirautiainen elää myös Turkissa ja siitä itään Iraniin. Lajin päälevinneisyysalue on Keski- ja Itä-Aasiassa Himalajalta Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Lajista tunnetaan lähes kymmenen alalajia. Se on pääasiassa paikkalintu, joka talven tullen laskeutuu alemmas vuorenrinteiden vähemmän lumisiin oloihin.[2] Euroopassa elää 200 000–330 000 yksilöä.

Lajia tavataan Suomessa harvoin, vuoden 2006 loppuun mennessä on tehty vain neljä havaintoa, joista ensimmäinen Lågskärillä 1978. Tapaamispaikat ovat olleet ulkomeren saaria.[3]

Elinympäristö

Alppirautiaiset elävät korkealla vuoristossa, tavallisesti 1 800–3 000 metrin korkeudella, mutta laji on tavattu Mount Everestillä 8 000 metrin korkeudella. Ne viihtyvät aukeilla, kivikkoisilla niityillä ja kedoilla puurajan yläpuolella, usein lumisilla rinteillä.[2]

Lisääntyminen

Kuppimainen pesä sijaitsee kiven- tai kallionhalkeamassa tai kivikossa. Naaras munii tavallisesti kolme tai neljä munaa, joita molemmat puolisot vuorotellen hautovat, yhteensä noin kaksi viikkoa. Molemmat emot hoitavat poikasia, jotka lähtevät pesästä lentokyvyttöminä noin 16 päivän ikäisinä.[2]

Ravinto

Alppirautiaiset syövät pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia sekä siemeniä.[2]

Lähteet

  1. Prunella collaris IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hongkong.
  3. Rariteettikomitea

Aiheesta muualla

  • Karhu, Heikki, Helstola, Jari & Kauppinen, Sakari 1979: Alppirautiainen Prunella collaris* ensi kertaa Suomessa. - Lintumies 1.1979 s. 38-39. LYL.
  • Alppirautiainen Lintukuva-verkkopalvelussa