Ero sivun ”Kaskelotti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p IUCN |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fo:Augustur |
||
| Rivi 85: | Rivi 85: | ||
[[eu:Kaxalote]] |
[[eu:Kaxalote]] |
||
[[fa:نهنگ عنبر]] |
[[fa:نهنگ عنبر]] |
||
[[fo:Augustur]] |
|||
[[fr:Grand cachalot]] |
[[fr:Grand cachalot]] |
||
[[ga:Caisealóid]] |
[[ga:Caisealóid]] |
||
Versio 3. tammikuuta 2012 kello 04.57
| Kaskelotti | |
|---|---|
| Tiedosto:Sperm whale1b.jpg | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Valaat Cetacea |
| Alalahko: | Hammasvalaat Odontoceti |
| Heimo: | Physeteridae |
| Suku: | Physeter |
| Laji: | catodon [2] |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Physeter catodon |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Esiintymisalueet sinisellä |
|
| Katso myös | |
Kaskelotti (Physeter catodon, aiemmin P. macrocephalus) on suurin hammasvalaista. Lajia tavataan lähes kaikkialla maailman valtamerissä.
Kaskelotin tunnistaa valtavasta päästä, joka on pituudeltaan jopa kolmannes koko eläimen pituudesta. Sen aivot, jotka painavat noin 9,2 kiloa, ovat myös eläinkunnan suurimmat. Urokset ovat 16–18 metriä pitkiä ja painavat 50 tonnia. Naaraiden pituus on 12–14 metriä ja paino 25 tonnia. Sen päässä on juoksevaa öljyä erittäviä rauhasia. Kaskelotin tunnusomaisen viistosti nousevan vesihöyrypatsaan tunnistaa kaukaa.
Kaskelotit voivat sukeltaa jopa 3 000 metrin syvyyteen ja pysyä sukelluksissa kaksi tuntia.
Lisääntyminen
Lisääntymisaikana uros- ja naaraskaskelotit kokoontuvat laumoiksi, joihin kuuluu kaikenikäisiä naaraita, poikasia, nuoria yksilöitä sekä 1–5 kookasta urosta. Uros parittelee vatsa vasten vatsaa kiimaan tulleen naaraan kanssa. Pian sen jälkeen se lähtee laumasta etsimään uusia parittelukumppaneita. Pitkän tiineyden päätteeksi naaras synnyttää noin 4 metrin mittaisen poikasen. Aluksi se tönii jälkeläisensä varovasti vedenpintaan hengittämään. Poikanen liikkuu kauan emonsa seurassa. Emo imettää sitä yli kaksi vuotta, ja voi kulua jopa seitsemän vuotta, ennen kuin se synnyttää uuden jälkeläisen.
Ravinto
Mustekalat ovat kaskelotin ehdotonta mieliruokaa. Nämä herkut asustavat yli 1 000 metrin syvyydessä ylöspäin kumpuavissa kylmissä virtauksissa. Kaskelotit nauttivat pääasiassa alle metrin mittaisia mustekaloja, mutta voivat pyydystää myös syvyyksien kymmenmetrisiä jättiläiskalmareita. Kaskelotti nauttii päivässä ravintoa määrän, joka vastaa 3 % sen ruumiinpainosta. Se täydentää ruokavaliotaan simpuilla, lohilla, rauskuilla, hailla ja muilla kaloilla. Syvyyksissä näkyvyys on perin huono, ja kaskelotti paikantaakin saaliinsa usein kaikuluotaamalla. Toisinaan se havaitsee syötävän eläimen näkönsä avulla, sillä mm. monilla syvänmeren kaloilla on itsevalaisevia elimiä, jotka loistavat pimeydessä.
Esiintyminen
Pohjois-Atlantilla arvioitiin Yhdysvaltain Kansallisen Valtameri- ja Ilmakehähallituksen (NOAA) laskentoihin perustuen olleen vuonna 1998 noin 4700 kaskelottia. Tarkkoja maailmanlaajuisia kaskelottien laskentoja ei ole suoritettu, mutta joidenkin vuosina 1996–2001 suoritettujen alueellisten laskentojen perusteella karkea arvio valaiden laskennallisesta vähimmäismäärästä maailman merissä olisi NOAA:n mukaan noin 200 000 yksilöä.[3]
Kaskelotti kirjallisuudessa
- Carlo Collodin kirjassa Pinokkio kaskelotti nimeltä Monstro nielaisee Gepetton veneen.
- Herman Melvillen romaanissa Moby Dick esiintyvä valkoinen valas oli kaskelotti.
- Jules Vernen romaanissa Sukelluslaivalla maapallon ympäri esiintyy suuri lauma kaskelotteja.
- Douglas Adamsin kirjassa Linnunradan käsikirja liftareille kaskelotti ilmestyy yllättäen korkealle planeetan ilmakehään ja putoaa sieltä pohtien samalla olemassaoloaan ennen kuin iskeytyy planeetan pintaa vasten.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Physeter catodon IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Physeter catodon Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Sperm Whales (Physeter macrocephalus) - Office of Protected Resources - NOAA Fisheries http://www.nmfs.noaa.gov/pr/species/mammals/cetaceans/spermwhale.htm Luettu 28.9.2008
Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA