Ero sivun ”Harjalintu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: rue:Дудок
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: nv:Ǫǫbǫʼii
Rivi 73: Rivi 73:
[[da:Hærfugl]]
[[da:Hærfugl]]
[[de:Wiedehopf]]
[[de:Wiedehopf]]
[[nv:Ǫǫbǫʼii]]
[[et:Vaenukägu]]
[[et:Vaenukägu]]
[[en:Hoopoe]]
[[en:Hoopoe]]

Versio 31. joulukuuta 2011 kello 05.50

Harjalintu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Säihkylinnut Coraciiformes
Heimo: Harjalinnut Upupidae
Suku: Upupa
Laji: epops
Kaksiosainen nimi

Upupa epops
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Harjalintu Wikispeciesissä
  Harjalintu Commonsissa

Harjalintu (Upupa epops) on harjalintujen heimoon kuuluva eksoottisen näköinen säihkylintulaji.

Ulkonäkö ja koko

Linnulla on pitkä töyhtö päässä, mustavalkean kirjava selkä ja punertavanruskea pää ja rinta. Kävellessään ruoanhaussa harjalintu heilahtelee puolelta toiselle ja hyppelee kuin kottarainen. Sen lento on epävarmaa räpyttelyä, siivet leveät ja mustavalkokirjavat.

Harjalinnun silmiinpistävin piirre eli viuhkamainen harja voi olla pitkin päälakea tai kohotettuna eteen- ja ylöspäin. Tavallisesti harja on alaspainuneena ja pystyssä vain linnun häiriintyessä. Harjan ruskehtavien sulkien kärjet ovat mustat.

Harjalintu on 25–30 cm pitkä, sen siipien kärkiväli on 44–48 cm. Sen nokka on käyrä ja ohut.

Ääni on ”up-up-up”, mikä on antanut linnulle nimen useissa kielissä.

Levinneisyys

Harjalintu on kaakkoinen laji, joka pesii Virossa harvinaisena, muualla Manner-Euroopassa yleisempänä mutta Skandinaviassa ei lainkaan. Harjalintuja vaeltaa ajoittain Suomeen etenkin syysmuuton yhteydessä, jopa Kittilän Könkäällä niitä on nähty. Se muuttaa talveksi Afrikkaan Saharan eteläpuolelle.

Elinympäristö

Harjalintu on riippuvainen avoimesta maanviljelysmaisemasta. Se etsii hyönteisiä kyntömailta ja laitumilta ja viettää pääosan ajastaan maassa. Harjalinnut nukkuvat puissa.

Lisääntyminen

Urosharjalintu esittelee soitimella naaraalle hyöhenpukuaan. Harjalinnun pesäpaikka on yleensä kolo kivimuurissa, puussa tai maassa. Harjalintu munii 5–7 harmaanvalkoista tai oliivinkeltaista munaa ja naaras hautoo niitä yksinään 15-18 päivän ajan uroksen ruokkiessa sitä.[2] Harjalintu ei siivoa pesäänsä, joten se saattaa tulla ajan mittaan likaiseksi.

Ravinto

Harjalintu syö maassa eläviä hyönteisiä, toukkia ja matoja. Lisäksi sille kelpaavat kovakuoriaisten ja kärpästen toukat lehmanlannasta.[2] Joskus harjalinnut saattavat syödä pieniä selkärankaisia, kuten pieniä liskoja.

Lähteet

  1. Upupa epops IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 56. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.

Aiheesta muualla

Malline:Link FA

Malline:Link FA

Malline:Link GA