1970-luku

1970-luku oli 1900-luvun vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1970 ja päättyi 31. joulukuuta 1979.

Politiikka

1970-luku oli poliittisesti jatketta 1960-luvun radikalismille, mutta laimentuneena 1960-luvun johtohahmojen siirryttyä vallan eteisiin.

Terrorismi

Terrorismi arabimaissa ja Länsi-Euroopassa, IRA Isossa-Britanniassa, ETA Espanjassa, Baader-Meinhof-ryhmä Saksan liittotasavallassa, Italiassa 400 eri järjestöä joista suurin oli Punaiset prikaatit, Japanissa JRA, olivat näkyvää ja sitä vastaan ryhdyttiin lentoliikenteessä ja Euroopassa tehokkaisiin vastatoimiin. Arabiterrorismi ilmeni lentokonekaappauksina ja liittyi etenkin palestiinalaisten frustraatioon Israelin vallan edessä. Euroopassa terrorismi liittyi pääasiassa pienten kansojen erilaisiin itsenäisyyspyrkimyksiin tai vasemmistojärjestöjen tekosia. Yhdysvalloissa terrorismi oli vähäisempää ja ainakin Euroopasta katsoen ilman perusteluja tapahtunutta, esimerkiksi Symbioottinen vapautusjärjestö Kaliforniassa ja Unabomberin yhden miehen sota kirjepommeilla. Neuvostoliitto tuki useita Euroopan ja arabien terroristiorganisaatioita.

Euroopan kohutuimpia terrori-iskuja olivat Münchenin verilöyly syyskuussa 1972 − Musta syyskuu -ryhmän hyökkäys israelilaisia urheilijoita vastaan Münchenin olympialaisten aikana − ja hyökkäys öljyntuottajamaiden järjestön OPECin päämajaan Wienissä joulukuussa 1975. Näiden iskujen pääsuunnittelijaksi nimettiin Ilich Ramírez Sánchez (tunnettu myös nimillä "Carlos" ja "Shakaali"). Huomiota herättivät myös Punaisen armeijakunnan jäsenten hyökkäys Länsi-Saksan Tukholman-suurlähetystöön huhtikuussa 1975 ja Punaisten prikaatien suorittama Italian pääministerin Aldo Moron kaappaus ja murha keväällä 1978.

Liennytys

Vuosikymmen oli liennytystä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä aina Afganistanin sisällissotaan asti. Länsi-Euroopan liennytys meni vielä pitemmälle, muun muassa ydinaseiden vastustus kohdistui nimenomaan Yhdysvaltain aseisiin ja pelättiin suomettumista (Finnlandisierung). Suomettuminen-termi liittyi Saksan sisäpolitiikkaan ja pelkoon, että liikaa Neuvostoliiton kanssa kauppaa käyvä maa jää syvälle Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.

Kiinan kansantasavalta hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioksi vuoden 1971 lopulla. Samalla Taiwan erotettiin järjestöstä, minkä Kiina oli asettanut oman jäsenyytensä ehdoksi. Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissa tapahtui merkittävä avaus presidentti Richard Nixonin vieraillessa Pekingissä kesällä 1972. Vierailua olivat edeltäneet ulkoministeri Henry Kissingerin salaiset keskustelut mm. pääministeri Zhou Enlain kanssa.

Leonid Brežnev teki keväällä 1978 ensimmäisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä virallisen vierailun Länsi-Saksaan. Vierailun aikana Brežnev ja liittokansleri Helmut Schmidt allekirjoittivat 25-vuotisen taloudellisen yhteistyösopimuksen, mutta ratkaisematta jäi kysymys Länsi-Berliinin asemasta.

Uusia itsenäisiä valtioita

Euroopan viimeiset siirtomaat itsenäistyivät. Portugali antoi itsenäisyyden Angolalle ja Mosambikille sekä Guinea-Bissaulle. Ranskan viimeinen siirtomaa Djibouti itsenäistyi. Jo ennen Angolan itsenäistymistä oli alkanut pitkä ja verinen, kolmen eri ryhmittymän välinen sisällissota, johon myös Etelä-Afrikka, Neuvostoliitto ja Kuuba sekaantuivat.

Itä-Pakistan itsenäistyi Pakistanista veristen taistelujen jälkeen Bangladeshin valtioksi vuonna 1971. Muiden muassa Intia ja Yhdysvallat sekä kaikki Pohjoismaat tunnustivat sen välittömästi. Muita 1970-luvulla itsenäistyneitä valtioita olivat St. Vincent ja Grenadiinit, Kiribati, Salomonsaaret, Dominica, Saint Lucia, Tuvalu, Fidži ja Tonga.

Vietnamin sodan päättyminen

Yhdysvallat sai sotahistoriaansa tahran jouduttuaan keskeyttämään epäonnistuneet toimensa ja vetäytymään Etelä-Vietnamista 1975, minkä jälkeen Pohjois-Vietnam miehitti Etelä-Vietnamin Yhdysvallat siirtyi palkka-armeijaan ja varoi joutumasta sotilaallisiin selkkauksiin Carterin presidenttikaudella. Vietnamin sodan jälkeen seurasi pian Vietnamin kiinalaisten venepakolaisuus sekä Kiinan ja Vietnamin rajasota.

Vietnamin sota

Vallanvaihdoksia

Egyptin presidentti Gamal Abdal Nasser kuoli vuonna 1970 ja uudeksi presidentiksi tuli Anwar Sadat. Puolan puoluejohtaja Wladyslaw Gomulka erosi vuonna 1970 ja hänen seuraajakseen tuli Edward Gierek. Itä-Saksan uudeksi puoluejohtajaksi Walter Ulbrichtin tilalle tuli vuonna 1971 Erich Honecker.

Chilen presidentti Salvador Allende syrjäytettiin kenraali Augusto Pinochet'n johtaman oikeistolaisen sotilasjuntan suorittamassa väkivaltaisessa vallankaappauksessa syyskuussa 1973.

Vuosi 1974 oli länsimaissa poikkeuksellisen vilkasta johtajavaihdosten aikaa. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon joutui luopumaan virastaan Watergate-skandaalin vuoksi ja uudeksi presidentiksi tuli varapresidentti Gerald Ford. Edellinen varapresidentti Spiro Agnew oli joutunut eroamaan henkilökohtaisten veroepäselvyyksiensä vuoksi, mikä sekin oli osaltaan nakertanut Nixonin suosiota. Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt erosi hänen avustajansa Günter Guillaumen paljastuttua Itä-Saksan vakoojaksi ja uudeksi liittokansleriksi tuli Helmut Schmidt. Ranskan presidentti Georges Pompidou kuoli kesken virkakautensa ja hänen seuraajakseen tuli Valéry Giscard d'Estaing. Portugalin sotilashallitus syrjäytettiin ns. neilikkavallankumouksessa. Myös Kreikan sotilashallitus kaatui ja maasta tuli tasavalta.

Argentiinan presidentti Juan Perón kuoli kesällä 1974 ja uudeksi presidentiksi tuli hänen vaimonsa Isabel Perón. Isabel Perón syrjäytettiin vuonna 1976, jolloin valtaan nousi kenraali Jorge Videlan johtama sotilasjuntta.

Etiopian keisari Haile Selassie syöstiin vallasta vuonna 1974. Vallan otti äärivasemmistolainen sotilashallitus eversti Mengistu Haile Mariamin johdolla. Vuosina 1977−1978 Etiopian ja Somalian välillä käytiin lyhyt mutta verinen Ogadenin sota.

Espanjan valtionpäämies Francisco Franco kuoli vuonna 1975 ja maa palasi monarkiaan Juan Carlos I:n noustessa valtaistuimelle.

Kiinan johtaja Mao Zedong kuoli vuonna 1976 ja ns. neljän kopla kukistui Hua Guofengin ottaessa maan johdon. Kiinan vallanvaihdoksen seurauksena maan suhteet sen eurooppalaiseen liittolaiseen Albaniaan kylmenivät.

Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi valittiin syksyllä 1976 Jimmy Carter.

Ruotsin sosialidemokraattinen puolue kärsi tappion syksyn 1976 valtiopäivävaaleissa. Olof Palmen hallitus erosi ja Keskustapuolueen Thorbjörn Fälldin muodosti uuden hallituksen.

Pakistanin presidentiksi vuonna 1972 tullut Zulfikar Ali Bhutto syrjäytettiin kenraali Muhammad Zia ul-Haqin johtamassa vallankaappauksessa vuonna 1977 ja asetettiin syytteeseen erään hänen poliittisen vastustajansa murhasta. Vuonna 1979 Bhutto tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin.

Vuoden 1979 aikana monet diktaattorit syöstiin vallasta: Pol Pot Kambodžassa, Idi Amin Ugandassa, Francisco Macías Nguema Päiväntasaajan Guineassa, Bokassa Keski-Afrikassa ja Anastasio Somoza Debayle Nicaraguassa. Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi luopui vallasta ja lähti maanpakoon, ja maan johtoon nousi ajatolla Khomeini. Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee joutui murhan uhriksi. Irakin presidentti Ahmad Hassan al-Bakr erosi ja luovutti vallan serkulleen Saddam Husseinille.

Talous

Taloudellisesti 1970-luvun alkupuolen öljykriisi oli pelottava kokemus länsimaille, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa jo sitä ennen oli siirrytty hitaampaan talouskasvuun, suureen inflaatioon ja pysyvään suurehkoon työttömyyteen.

Japanin nousu oli huipussaan muun muassa elektroniikassa, autoteollisuudessa ja laivanvarustuksessa. Monet läntiset teollisuusmaat joutuivat siirtämään tehtaitaan Aasian "tiikerimaihin" (etenkin Singaporeen) kyseisten maiden lakien vaatiessa teollisten tuotteiden kokoonpanon kotimaassa. Tämä vastasi 2000-luvun alun Kiina-ilmiötä.

Kehitysmaista Itä-Aasian "tiikerit", kuten Etelä-Korea, Taiwan,Hongkong, Singapore alkoivat päästä vauhtiin. Kiina aloitti Maon kauden jälkeen vuonna 1978 reformit kohti markkinavetoisempaa taloutta. Latinalaisessa Amerikassa tuontia korvaava teollistuminen alkoi yskiä yhä pahemmin vuosikymmenen loppua kohden. Vallitsevassa kehitysajattelussa 1970-luvun trendi olivat perustarpeet ("basic needs"), joita pyrittiin tyydyttämään aikaisempaa suoremmin. Tällaista ajattelua edusti esimerkiksi Maailmanpankin Robert McNamara. Kehitysmaiden velkakriisi alkoi kehittyä pankkien lainatessa niille öljyntuottajamaiden talletusten vuoksi halventunutta rahaa ja teollisuusmaiden talouspolitiikan nostaessa kansainvälisiä korkoja. Tätä ei kuitenkaan vielä juuri huomattu. Kehitysmaat vaativat kansainvälisillä foorumeilla "Uutta kansainvälistä talousjärjestystä, joka oli kasa talouspoliittisia toimenpiteitä maailmantalouden muuttamiseksi kehitysmaille suosiollisempaan suuntaan.

Tiede ja tekniikka

NASA:n Apollo-ohjelma lopetettiin ennenaikaisesti. Avaruussukkulan rakentamisen suuret kustannusylitykset ja viivästymiset herättivät epäluottamusta teknologiaan, ydintekniikkaa kohtaan esitettiin pelonsekaista kritiikkiä.

Mikroprosessorit keksittiin ja niitä alettiin käyttää jo kulutustuotteissakin. Muita vuosikymmenen keksintöjä ovat muun muassa taskulaskin ja C-kasetti.

Kulttuuri

Oranssit ja ruskeat värisävyt olivat 1970-luvulla suosiossa. Kuvassa Suomessa koottu Husqvarna 3600 -ompelukone

Kulttuurissa kritisoitiin "järjestelmää", muun muassa Kummisetä-elokuvissa esitettiin mafiosot korruptoituneita poliiseja kunniallisempina. Sama teema oli esillä muun muassa Serpico-elokuvassa. Toisaalta etsittiin ihanteellista mennyttä American Graffiti -elokuvassa ja sen TV-versiossa Happy Days. Clint Eastwoodin italowesternit ja Likainen Harry -elokuvat kertoivat raa'asti menneestä ja nykyhetkestä, Rautainen Coogan taas maaseudun ihanteet säilyttäneestä sheriffistä. Suurta seikkailua jossain kaukana edustivat Tähtien sota ja Roger Mooren James Bond-filmit.

Kirjallisuudessa Nobel-palkinto annettiin vuosikymmenen alussa Aleksandr Solženitsynille kirjoista Syöpäosasto, Ivan Denisovitšin päivä ja Vankileirien saaristo, joissa kerrottiin Neuvostoliiton vankileireistä ja niiden kieltämisestä.

Myös Yhdysvalloissa kaiveltiin menneisyyttä, muun muassa Vietnamin sodan ja orjuuden josta Alex Haleyn Juuret virheitä. Intiaanit järjestivät mielenosoituksia muun muassa Wounded Kneessä. Mustat muslimit protestoivat. Yhdysvaltain suurkaupunkien keskustat tyhjenivät asukkaista ja rappioituivat.^lähde?

Muoti

• korkeat korot, tolppakorkokengät yleisiä myös miehillä
• leveät lahkeet
• miesten hiusmuoti pitkiä ja puolipitkiä hiuksia suosiva
• neonvärit
• microshortsit
• catsuit
• Leveät farkkulahkeet ja paksupohjaiset kengät, sammarit
• Retut ja Hait jaloissa
• Niitit vaatteissa
• Kauluspaitojen ylisuuret kaulukset
• Pallokuvioleningit
• Afrokampaus
• Suurilinssiset paksusankaiset silmälasit
• Suosittu footbag-urheilulaji keksittiin

Musiikki

• ABBA
• Disko (Saturday Night Fever, Boney M., Donna Summer, Kool & the Gang, Diana Ross, Earth, Wind & Fire, Sister Sledge, Chic, Pointer Sisters, Odyssey, ... )
• Funk (James Brown, Parliament-Funkadelic, The Meters)
• Soul (Marvin Gaye, Stevie Wonder, Tower of Power)
• Reggae (Bob Marley)
• Progressiivinen rock (King Crimson, Pink Floyd, Yes, Genesis)
• Glam rock (Gary Glitter, Sweet, Slade, Alice Cooper, T. Rex, David Bowie, Queen ...)
• Heavy metal ja hard rock, "jytä" (Kiss, Led Zeppelin, Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath)
• Purukumipop, "purkka" (Middle of the Road, Mud, The Rubettes, alkuaikojen Sweet, Bay City Rollers )
• Punk (Sex Pistols, The Clash, Ramones)
• Fuusiojazz (Weather Report, Return to Forever, Mahavishnu Orchestra...)
• Elvis Presley kuoli 1977

Televisio ja elokuvat

• Tähtien sota
• Avaruusasema Alfa, Taisteluplaneetta Galactica

Urheilu

1970-luvulla käytiin kesäolympialaiset 1972, talviolympialaiset 1972, kesäolympialaiset 1976 ja talviolympialaiset 1976.

Vaihtoehtoliikkeet

Aika nosti uusia liikkeitä, jotka väittivät olevansa suurten massojen sijaan ryhmien ja yksilöiden liikkeitä. Ympäristöliike, kierrättäminen, ekologinen ruoka, New Age -uskonnot, punk-rock jne. nousivat 1970-luvulla; punk Englannissa, vihreys Saksassa (tosin Yhdysvallat siirtyi lyijyttömän bensiinin käyttäjäksi) ja muut Yhdysvalloissa tullen Eurooppaan vasta 10–15 vuotta myöhemmin.

Uskontoihin suhtauduttiin nuivemmin. Idän uskonnot kiinnostivat. Toisaalta kristillisyydessäkin nousi Yhdysvalloissa monia TV-evankelistoja niin suuriksi tekijöiksi, että 1980-luvulta lähtien he vaikuttivat Yhdysvaltain liittovaltion poliittisiin ratkaisuihin.

Henkilöitä

Merkittäviä hallitsijoita

• Leonid Brežnev, Neuvostoliiton johtaja
• Jimmy Carter, Yhdysvaltain presidentti
• Gerald Ford, Yhdysvaltain presidentti
• Urho Kekkonen, Suomen presidentti
• Richard Nixon, Yhdysvaltain presidentti
• Georges Pompidou, Ranskan presidentti
• Valéry Giscard d'Estaing, Ranskan presidentti
• Willy Brandt, Länsi-Saksan liittokansleri
• Helmut Schmidt, Länsi-Saksan liittokansleri
• Erich Honecker, Itä-Saksan puoluejohtaja
• Edward Gierek, Puolan puoluejohtaja
• Anwar Sadat, Egyptin presidentti
• Park Chung-hee, Etelä-Korean presidentti
• Mao Zedong, Kiinan johtaja
• Hua Guofeng, Kiinan johtaja
• Pol Pot, Kambodžan johtaja
• Idi Amin, Ugandan diktaattori
• Jean-Bedel Bokassa, Keski-Afrikan presidentti/keisari
• Mobutu Sese Seko, Zairen presidentti
• Muhammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi
• Salvador Allende, Chilen presidentti
• Augusto Pinochet, Chilen presidentti
• Juan Perón, Argentiinan presidentti
• Isabel Perón, Argentiinan presidentti

Muita henkilöitä

• Uri Geller, israelilainen taikuri
• U Thant, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri
• Kurt Waldheim, YK:n pääsihteeri
• Paavali VI, paavi
• Johannes Paavali I, paavi
• Johannes Paavali II, paavi

Katso myös

• Suomi 1970-luvulla

Kirjallisuutta

• Sarantola-Weiss, Minna: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-31601-6.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1970-luku Wikimedia Commonsissa

• Pauli Kettunen: Kirkuvan harmaa vuosikymmen (Työväentutkimus 2006)
• Agricola: Suomen historian kronologia: 1970-luku
• 70-luvun musiikkia soittavia nettiradioita
• Top Albums of the 70s
• Hit Singles of the 70s
• YLE Elävä arkisto: 1970-luku