Ero sivun ”Galitš” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ko:갈리치 |
linkki |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1238 nimellä ''Galitš Merski''. Nimitys viittaa paikalla sijainneeseen [[merjalaiset|merjalaisasutukseen]]. Jo 1100-luvulla sitä ympäröi maalinnoitus, jonka jäänteitä on säilynyt Baltšugin linnamäellä. 1200-luvulla Galitš oli samannimisen ruhtinaskunnan keskus. Sen ensimmäinen ruhtinas oli [[Aleksanteri Nevalainen|Aleksanteri Nevalaisen]] veli Konstantin Jaroslavitš. Vuonna 1363 ruhtinaskunta liitettiin [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovaan]]. 1400-luvun alussa vanhan linnamäen viereen rakennettiin uusi maalinnoitus. [[Kazanin tataarit]] piirittivät sitä vuonna 1427 neljän viikon ajan. 1400-luvun loppupuolella maavallein ympäröitiin linnan viereen kasvanut esikaupunki. |
Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1238 nimellä ''Galitš Merski''. Nimitys viittaa paikalla sijainneeseen [[merjalaiset|merjalaisasutukseen]]. Jo 1100-luvulla sitä ympäröi maalinnoitus, jonka jäänteitä on säilynyt Baltšugin linnamäellä. 1200-luvulla Galitš oli samannimisen ruhtinaskunnan keskus. Sen ensimmäinen ruhtinas oli [[Aleksanteri Nevalainen|Aleksanteri Nevalaisen]] veli Konstantin Jaroslavitš. Vuonna 1363 ruhtinaskunta liitettiin [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovaan]]. 1400-luvun alussa vanhan linnamäen viereen rakennettiin uusi maalinnoitus. [[Kazanin tataarit]] piirittivät sitä vuonna 1427 neljän viikon ajan. 1400-luvun loppupuolella maavallein ympäröitiin linnan viereen kasvanut esikaupunki. |
||
1500-luvulla Galitš oli Kostroman alueen tärkein kauppakeskus, joka välitti turkiksia Länsi-Eurooppaan ja Aasiaan sekä viljaa muihin Venäjän kaupunkeihin. 1600-luvun alussa [[puola]]laismiehittäjät hävittivät kaupungin. Vuonna 1708 se liitettiin [[Arkangeli]]n lääniin ja vuonna 1778 siitä tuli Kostroman |
1500-luvulla Galitš oli Kostroman alueen tärkein kauppakeskus, joka välitti turkiksia Länsi-Eurooppaan ja Aasiaan sekä viljaa muihin Venäjän kaupunkeihin. 1600-luvun alussa [[puola]]laismiehittäjät hävittivät kaupungin. Vuonna 1708 se liitettiin [[Arkangeli]]n lääniin ja vuonna 1778 siitä tuli [[Kostroman lääni]]in kuuluneen kihlakunnan keskus. Asukkaat harjoittivat puutarhaviljelyä ja nahan muokkausta. Nykyään kaupungissa on konepaja-, nahka-, tekstiili-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. |
||
Kaupungin historiallinen keskus on entisen [[kreml]]in vieressä sijaitseva, 1700–1800-lukujen vaihteen rakennuksien ympäröimä kauppatori. Kremlin sisällä on kivisiä kauppiastaloja, vuonna 1815 rakennettu Kristuksen kirkastumisen katedraali ja sen vieressä sijaitseva samanniminen [[barokki]]tyylinen kirkko. Kremlin ja Baltšugin linnamäen yhdistävän pääkadun varrella on 1800–1900-luvun vaihteen kauppiastaloja ja puurakennuksia. Linnamäen vieressä Galitšskoje-järven rannalla sijaitsee 1700-luvun lopulla rakennettu Basileios Suuren kirkko. Kaupungin etelälaidalla on 1400-luvulla perustettu Pansijevin luostari ja sen 1500-luvulla rakennettu Neitsyt Marian taivaaseen astumisen katedraali ja Pyhän kolminaisuuden kirkko (1642). |
Kaupungin historiallinen keskus on entisen [[kreml]]in vieressä sijaitseva, 1700–1800-lukujen vaihteen rakennuksien ympäröimä kauppatori. Kremlin sisällä on kivisiä kauppiastaloja, vuonna 1815 rakennettu Kristuksen kirkastumisen katedraali ja sen vieressä sijaitseva samanniminen [[barokki]]tyylinen kirkko. Kremlin ja Baltšugin linnamäen yhdistävän pääkadun varrella on 1800–1900-luvun vaihteen kauppiastaloja ja puurakennuksia. Linnamäen vieressä Galitšskoje-järven rannalla sijaitsee 1700-luvun lopulla rakennettu Basileios Suuren kirkko. Kaupungin etelälaidalla on 1400-luvulla perustettu Pansijevin luostari ja sen 1500-luvulla rakennettu Neitsyt Marian taivaaseen astumisen katedraali ja Pyhän kolminaisuuden kirkko (1642). |
||
Versio 26. joulukuuta 2011 kello 18.02
.png)
Galitš (ven. Га́лич) on kaupunki Kostroman alueella Venäjällä. Se sijaitsee Kostromajoen vesistöön kuuluvan Galitšskoje-järven rannalla 121 kilometriä Kostromasta koilliseen. Kaupunki on Galitšin piirin keskus, mutta ei itse kuulu sen yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Siellä haarautuvat Buihin, Kiroviin ja Kostromaan johtavat rautatiet. Asukkaita on 18 500 henkeä (vuonna 2005).
Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1238 nimellä Galitš Merski. Nimitys viittaa paikalla sijainneeseen merjalaisasutukseen. Jo 1100-luvulla sitä ympäröi maalinnoitus, jonka jäänteitä on säilynyt Baltšugin linnamäellä. 1200-luvulla Galitš oli samannimisen ruhtinaskunnan keskus. Sen ensimmäinen ruhtinas oli Aleksanteri Nevalaisen veli Konstantin Jaroslavitš. Vuonna 1363 ruhtinaskunta liitettiin Moskovaan. 1400-luvun alussa vanhan linnamäen viereen rakennettiin uusi maalinnoitus. Kazanin tataarit piirittivät sitä vuonna 1427 neljän viikon ajan. 1400-luvun loppupuolella maavallein ympäröitiin linnan viereen kasvanut esikaupunki.
1500-luvulla Galitš oli Kostroman alueen tärkein kauppakeskus, joka välitti turkiksia Länsi-Eurooppaan ja Aasiaan sekä viljaa muihin Venäjän kaupunkeihin. 1600-luvun alussa puolalaismiehittäjät hävittivät kaupungin. Vuonna 1708 se liitettiin Arkangelin lääniin ja vuonna 1778 siitä tuli Kostroman lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. Asukkaat harjoittivat puutarhaviljelyä ja nahan muokkausta. Nykyään kaupungissa on konepaja-, nahka-, tekstiili-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta.
Kaupungin historiallinen keskus on entisen kremlin vieressä sijaitseva, 1700–1800-lukujen vaihteen rakennuksien ympäröimä kauppatori. Kremlin sisällä on kivisiä kauppiastaloja, vuonna 1815 rakennettu Kristuksen kirkastumisen katedraali ja sen vieressä sijaitseva samanniminen barokkityylinen kirkko. Kremlin ja Baltšugin linnamäen yhdistävän pääkadun varrella on 1800–1900-luvun vaihteen kauppiastaloja ja puurakennuksia. Linnamäen vieressä Galitšskoje-järven rannalla sijaitsee 1700-luvun lopulla rakennettu Basileios Suuren kirkko. Kaupungin etelälaidalla on 1400-luvulla perustettu Pansijevin luostari ja sen 1500-luvulla rakennettu Neitsyt Marian taivaaseen astumisen katedraali ja Pyhän kolminaisuuden kirkko (1642).
Lähteet
- Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 103–104. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
Aiheesta muualla
- Galitšin kaupungin sivusto (venäjäksi)
- Epävirallinen kaupunkisivusto (venäjäksi)
- Toinen epävirallinen kaupunkisivusto (venäjäksi)
