Ero sivun ”Sousafoni” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistettu "Eero Lindroos oli Dallapé-orkesterin basisti ja sovittaja vuosina 1929-1996 ja siinä saavutti kuuluisuutta, Humppa-Veikoissa oli vain lyhyen ajan". Kuuluisi paremminkin Lauresaloa koskevaan artikkeliin, jota ei vielä ole. |
|||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
* Otavan suuri musiikkitietosanakirja, osa 5 |
* Otavan suuri musiikkitietosanakirja, osa 5 |
||
[[Luokka: Puhallinsoittimet]] |
[[Luokka: Puhallinsoittimet]] |
||
Eero Lindroos oli Dallapé-orkesterin basisti ja sovittaja vuosina 1929-1996 ja siinä saavutti kuuluisuutta, Humppa-Veikoissa oli vain lyhyen ajan |
|||
[[cs:Suzafon]] |
[[cs:Suzafon]] |
||
Versio 26. joulukuuta 2011 kello 16.02
Sousafoni on tuuban sukuinen vaskipuhallin, jota käytetään bassoäänten soittamiseen. Pitkäkaulaisen sousafonin tarkoitus oli saada tuuban ääni kuulumaan paremmin soittokunnan takarivistä, ja sitä käytetään etenkin marssisoittimena. Soittimen putken paksuin osa kiertää soittajan ympäri eli soittaja on ikään kuin torven "sisällä". Sousafonia on helpompi kantaa marssiessa kuin tavallista tuubaa.
Soitin on amerikkalaista alkuperää ja sen lanseerasi kuuluisa muusikko ja orkesterinjohtaja John Philip Sousa. Hänen mukaansa soitin saikin nimensä.
Suomessa sitä käytti eräänä tunnetuimpana Eero Lauresalo (ent. Lindroos) joka soitti Humppa-Veikot -orkesterissa.
Monissa lastenanimaatioissa soitetaan "tuubaa", joka onkin oikeasti sousafoni.
Lähde
- Otavan suuri musiikkitietosanakirja, osa 5