Ero sivun ”Venäjän liittokokous” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
Federaationeuvosto, ei neuvostoaikainen liittoneuvosto (Совет Союза); valtioduuma suomeksi, vrt. ei esim. "valtionpäivät"; duuman kausi 2011 alkaen 5 vuotta.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Liittokokous''' ({{k-ru|Федеральное Собрание|Federalnoje Sobranije}}) on [[Venäjä]]n kaksikamarinen [[parlamentti]].
'''Liittokokous''' ({{k-ru|Федеральное Собрание|Federalnoje Sobranije}}) on [[Venäjä]]n kaksikamarinen [[parlamentti]].


Liittokokouksen ylähuone on '''liittoneuvosto'''<ref name="kaakkuriniemi">Kaakkuriniemi, Tapani: Miten Venäjää on hallittu. Teoksessa Opas venäläisyyteen (Helsinki: Otava, 2006), s. 228</ref>({{k-ru|Совет Федерации|Sovet Federatsii}}), jossa ovat edustettuna [[Venäjän aluejako|Venäjän subjektit]] eli 21 tasavaltaa, kahdeksan aluepiiriä, 47 aluetta, kaksi liittokaupunkia, kuusi autonomista piirikuntaa ja yksi autonominen alue.
Liittokokouksen ylähuone on ''federaationeuvosto'' ({{k-ru|Совет фФедерации|Sovet federatsii}}), jossa ovat edustettuna [[Venäjän aluejako|Venäjän subjektit]] eli 21 tasavaltaa, kahdeksan aluepiiriä, 47 aluetta, kaksi liittokaupunkia, kuusi autonomista piirikuntaa ja yksi autonominen alue.


Liittokokouksen alahuone on '''valtionduuma'''<ref name="kaakkuriniemi"/> ({{k-ru|Государственная Дума|Gosudarstvennaja Duma}}), lyhyemmin '''duuma''' ({{k-ru|Госдума|Gosduma}}), jossa vuoden [[1993]] [[perustuslaki|perustuslain]] mukaan on 450 edustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Edustajan pitää olla Venäjän kansalainen ja vähintään 21-vuotias.
Liittokokouksen alahuone on ''valtioduuma'' ({{k-ru|Государственная дума|Gosudarstvennaja duma}}), lyhyemmin '''duuma''' ({{k-ru|Дума|Duma}}), jossa on 450 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Edustajan pitää olla Venäjän kansalainen ja vähintään 21-vuotias.


Nimi tulee venäjän kielen sanasta думать (''dumat'': ajatella, olla mieltä, tuumata), mikä viittaa sen historialliseen merkitykseen Venäjän itsevaltaisten hallitsijoiden neuvoa-antavana elimenä, jota se olikin jo [[Kiova]]n [[Rusit|rusien]] hallitsijoille.
Nimi tulee venäjän kielen sanasta думать (''dumat'': ajatella, olla mieltä, tuumata), mikä viittaa sen historialliseen merkitykseen Venäjän itsevaltaisten hallitsijoiden neuvoa-antavana elimenä, jota se olikin jo [[Kiova]]n [[Rusit|rusien]] hallitsijoille.
Rivi 12: Rivi 12:


== [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma]] (1906–17) ==
== [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma]] (1906–17) ==

Verinen sunnuntai ja vuoden [[1905]] muut levottomuudet aiheuttivat kaaosta ympäri Venäjän keisarikunnan ja vallassa pysyäkseen tsaari [[Nikolai II]]:n oli annettava pääministeri [[Sergei Witte]]n luonnostelema lokakuun manifesti, joka antoi oikeuden [[sananvapaus|sananvapauteen]] ja jolla duuman valtuuksia laajennettiin. Tätä aikaisemmin oli duuman perustamisesta mainittu elokuussa 1905 hallitsijan manifestilla, mikä ei ollut riittänyt patoamaan tyytymättömyyttä [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän-Japanin sodan]] tappioon ja muihin Venäjän pääasiassa autoritäärisestä pysähtyneisyydestä johtuneisiin vastoinkäymisiin.
Verinen sunnuntai ja vuoden [[1905]] muut levottomuudet aiheuttivat kaaosta ympäri Venäjän keisarikunnan ja vallassa pysyäkseen tsaari [[Nikolai II]]:n oli annettava pääministeri [[Sergei Witte]]n luonnostelema lokakuun manifesti, joka antoi oikeuden [[sananvapaus|sananvapauteen]] ja jolla duuman valtuuksia laajennettiin. Tätä aikaisemmin oli duuman perustamisesta mainittu elokuussa 1905 hallitsijan manifestilla, mikä ei ollut riittänyt patoamaan tyytymättömyyttä [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän-Japanin sodan]] tappioon ja muihin Venäjän pääasiassa autoritäärisestä pysähtyneisyydestä johtuneisiin vastoinkäymisiin.


Rivi 132: Rivi 131:
[[pt:Duma]]
[[pt:Duma]]
[[ro:Duma]]
[[ro:Duma]]
[[ru:Федеральное собрание Российской Федерации]]
[[sv:Duma]]
[[sv:Duma]]
[[tt:Русия Дәүләт думасы]]
[[tt:Русия Дәүләт думасы]]

Versio 15. joulukuuta 2011 kello 00.02

Liittokokous (ven. Федеральное Собрание, Federalnoje Sobranije) on Venäjän kaksikamarinen parlamentti.

Liittokokouksen ylähuone on federaationeuvosto (ven. Совет фФедерации, Sovet federatsii), jossa ovat edustettuna Venäjän subjektit eli 21 tasavaltaa, kahdeksan aluepiiriä, 47 aluetta, kaksi liittokaupunkia, kuusi autonomista piirikuntaa ja yksi autonominen alue.

Liittokokouksen alahuone on valtioduuma (ven. Государственная дума, Gosudarstvennaja duma), lyhyemmin duuma (ven. Дума, Duma), jossa on 450 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Edustajan pitää olla Venäjän kansalainen ja vähintään 21-vuotias.

Nimi tulee venäjän kielen sanasta думать (dumat: ajatella, olla mieltä, tuumata), mikä viittaa sen historialliseen merkitykseen Venäjän itsevaltaisten hallitsijoiden neuvoa-antavana elimenä, jota se olikin jo Kiovan rusien hallitsijoille.

Venäjän federaation duuma (vuodesta 1993)

Venäjän federaation duuma aloitti toimintansa 1993 sen jälkeen, kun Venäjän perustuslaki oli tullut voimaan. Tätä ennen Venäjän kansanedustuslaitos oli korkein neuvosto.

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma (1906–17)

Verinen sunnuntai ja vuoden 1905 muut levottomuudet aiheuttivat kaaosta ympäri Venäjän keisarikunnan ja vallassa pysyäkseen tsaari Nikolai II:n oli annettava pääministeri Sergei Witten luonnostelema lokakuun manifesti, joka antoi oikeuden sananvapauteen ja jolla duuman valtuuksia laajennettiin. Tätä aikaisemmin oli duuman perustamisesta mainittu elokuussa 1905 hallitsijan manifestilla, mikä ei ollut riittänyt patoamaan tyytymättömyyttä Venäjän-Japanin sodan tappioon ja muihin Venäjän pääasiassa autoritäärisestä pysähtyneisyydestä johtuneisiin vastoinkäymisiin.

Käytännössä tämä merkitsi periaatteessa siirtymistä itsevallasta perustuslailliseen monarkiaan. Vaikka muutos jäikin vain periaatteelliseksi, levottomuuksia 1905 on kutsuttu niin neuvostoaikana kuin myös sen jälkeisellä Venäjällä vuoden 1905 vallankumoukseksi.

Joulukuussa 1905 julkaistiin vaalilaki. Sen mukaan äänestäjät jaettiin maanomistajiin, kaupunkilaisiin, talonpoikiin ja työläisiin. Viimeksi mainituista äänioikeus oli niillä, joiden työnantajan yrityksessä oli vähintään 50 työntekijää. Erona yleiseen äänioikeuteen tällä säännöksellä äänioikeuden ulkopuolelle jäi 2 000 000 työläismiestä. Äänioikeutta ei myöskään ollut naisilla, alle 25-vuotiailla, asepalveluksessa olevilla eikä suurella joukolla kansallisia vähemmistöjä. Äänioikeus ei ollut yleinen, mutta ei myöskään äänestäjäryhmissä yhtäläinen. Maanomistajan valitsemiseen tarvittiin 2000, kaupunkilaisen 4000, talonpojan 30 000 ja työläisen 90 000 ääntä äänestäjäluokkansa sisällä. Valtioduuman edustajamäärä vaihteli 480:stä 520:een.

Nikolai II halusi kuitenkin säilyttää itsevaltaisen hallintotavan rajoittamalla duumalle julistettuja oikeuksia. Juuri ennen duuman perustamista toukokuussa 1906 hän laati lait, jotka olivat Lokakuun manifestin vastaisia. Laeissa määrättiin, että duuma ei voi valita tsaarin ministereitä ja että nämä eivät ole vastuussa duumalle. Huhtikuussa 1906 säädettiin perustuslait, joita duuma ei voinut muuttaa kuin hallitsijan itsensä aloitteesta. Hallitsijan veto-oikeus oli rajoittamaton ja koko toimeenpanovalta kuului hänen alaisuuteensa. Hallitsija nimitti ministerit, säilytti oikeuden julistaa sota ja solmia rauha, hänellä oli oikeus rajoittamatta julkistaa jollekin alueelle poikkeus- tai sotatila. Perustuslakien 87. pykälän mukaan duuman istuntokausien välillä hallitsija saattoi antaa omissa nimissään lakeja. Kolmatta duumaa lukuun ottamatta duuma työskenteli vain muutamia kuukausia. Näin ollen todellinen valta säilyi tsaarilla eikä siirtynyt duumalle. Tsaarilla oli myös oikeus hajottaa duuma milloin tahansa ja julistaa uudet vaalit.

puolue edustajapaikat
huhtikuu-
kesäkuu
1906
helmikuu-
kesäkuu
1907
1907-12 1912-4,1915-7
Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue[1] - 65 14 14
Sosialistivallankumouksellinen puolue - 34 - -
Perustuslaillisdemokraattinen puolue 179 92 52 57
Lokakuun 17:nnen liitto[2] 17 32 120 99
Keskustapuolue - - - 33
trudovikit 94 101 14 10
progressistit - - 39 47
ei-venäläiset kansallisryhmät 121 - 26 21
nationalistit - - 76 88
äärioikeisto 15 63 53 64
yhteensä 426 387 394 433
Taurian palatsissa 1906-17 toimineen duuman istuntosali

Viitteet

  1. Bolsevikit muodostivat oman puolueen 1912.
  2. Lokakuun 17:nnen liitto yhdistyi Perustuslaillisdemokraattiseen puolueeseen 1915.

Aiheesta muualla