Ero sivun ”Buddhalaisuus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 12: Rivi 12:


== Historiaa ==
== Historiaa ==
Siddharta Gautama syntyi [[Lumbini]]ssa Etelä-Nepalissa. Hän eli rikasta elämää, mutta hän päätti luopua omaisuudestaan ja ryhtyä askeetiksi ja löytää totuuden.
Siddharta Gautama syntyi [[Lumbini]]ssa Etelä-Nepalissa. Hän eli rikasta elämää, mutta hän päätti luopua omaisuudestaan ja ryhtyä askeetiksi ja löytää totuuden. hernekeitto pierettäää


Siddhartha Gautama eli noin 563–483 eaa. ja sanotaan, että hänen kuollessaan Intiassa oli jo 18 suurta buddhalaisluostaria. Ensimmäinen voimakkaasti sen leviämiseen Intiassa ja muualla vaikuttanut henkilö oli keisari [[Ashoka]] (273–232 eaa.). Intiassa buddhalaisuus alkoi hävitä vuoden 500 jälkeen, osittain [[Hindulaisuus|hindulaisuuden]] voimistumisen ja osittain [[Islam|muslimivalloitusten]] takia (muslimit tuhosivat [[1000-luku|1000-]] ja [[1100-luku|1100-luvuilla]] suuret luostariyliopistot). Buddhan opit vaikuttivat kuitenkin hindulaisuuteenkin, eräät hindut ovat jopa sitä mieltä, että Buddha on [[Vishnu]]n yhdeksäs ''[[Avatar (hindulaisuus)|avatar]]'' eli ruumiillistuma.
Siddhartha Gautama eli noin 563–483 eaa. ja sanotaan, että hänen kuollessaan Intiassa oli jo 18 suurta buddhalaisluostaria. Ensimmäinen voimakkaasti sen leviämiseen Intiassa ja muualla vaikuttanut henkilö oli keisari [[Ashoka]] (273–232 eaa.). Intiassa buddhalaisuus alkoi hävitä vuoden 500 jälkeen, osittain [[Hindulaisuus|hindulaisuuden]] voimistumisen ja osittain [[Islam|muslimivalloitusten]] takia (muslimit tuhosivat [[1000-luku|1000-]] ja [[1100-luku|1100-luvuilla]] suuret luostariyliopistot). Buddhan opit vaikuttivat kuitenkin hindulaisuuteenkin, eräät hindut ovat jopa sitä mieltä, että Buddha on [[Vishnu]]n yhdeksäs ''[[Avatar (hindulaisuus)|avatar]]'' eli ruumiillistuma.

Versio 12. joulukuuta 2011 kello 09.35

Osa artikkelisarjaa
Buddhalaisuus

Buddhalaisuus on Siddhartha Gautaman opetuksiin perustuva oppi ja uskonto. Buddhalaisuus syntyi Magadhassa (nyk. osa Intiaa) 500-luvulla eaa. Sen perustaja on yleensä historiallisena henkilönä pidetty prinssi Siddhartha Gautama, josta myöhemmin tuli Buddha eli valaistunut.

Buddhalaisuus poikkeaa useimmista muista uskonnoista siinä, että se ei edellytä uskoa yliluonnollisiin asioihin tai minkään palvontaanlähde?, vaan painottuu henkilökohtaiseen kasvuun ja onnellisuuden tavoitteluun. Myös Buddha itse opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta. Useimmat Aasian putthalaavat kuuluvat kuitenkin suuntauksiin, joissa Buddhaa pidetään jumalankaltaisessa asemassa. Buddhalaisuuden keskeinen opetus on tehdä hyvää, välttää pahaa ja puhdistaa mielensä.

Buddhalaisuus perustuu syyn ja seurauksen, eli karman ymmärtämiseen, mikä tarkoittaa että olemme itse vastuussa omasta tulevaisuudestamme. Lopullisena tavoitteena on nirvana eli valaistuminen. Valaistunut ihminen vapautuu samsarasta eli elämän kiertokulusta. Valaistuminen ilmenee pelottomuutena, viisautena, itsesyntyisenä ilona ja aktiivisena myötätuntona ja sen voi saavuttaa meditoimalla[1].

Buddha opetti jälleensyntymisestä kuoleman jälkeen. Tämä jälleensyntyminen ei tarkoita samaa kuin hindulaisten sielunvaellus (inkarnaatio), jossa yksilön sielu siirtyy seuraavaan olomuotoon kokonaisena, vaan pelkän (kuolemattoman) osan uudelleensyntymistä. Elämänsä aikana jokainen tekee hyviä ja pahoja tekoja, jotka tuottavat karmaa. Karman laki vaikuttaa siihen, millaisena eliönä seuraavaan elämään syntyy, ja siten siihen, onko mahdollisuutta valaistua ja vapautua jälleensyntymän kierrosta. Ihmiseksi syntyminen on erittäin harvinaista ja suuri onni, koska päinvastoin kuin eläimillä, ihmisillä on mahdollisuus valaistumiseen. Tämän vuoksi ihmisen tulisikin käyttää elämänsä pyrkimällä valaistumiseen eikä tuhlata sitä.

Bodhisattva-ihanteen mukaan valaistunut ihminen ei valaistumisensa jälkeen astu nirvanaan, vaan keskittyy opettamaan ja auttamaan myös muita valaistumaan.

Historiaa

Siddharta Gautama syntyi Lumbinissa Etelä-Nepalissa. Hän eli rikasta elämää, mutta hän päätti luopua omaisuudestaan ja ryhtyä askeetiksi ja löytää totuuden. hernekeitto pierettäää

Siddhartha Gautama eli noin 563–483 eaa. ja sanotaan, että hänen kuollessaan Intiassa oli jo 18 suurta buddhalaisluostaria. Ensimmäinen voimakkaasti sen leviämiseen Intiassa ja muualla vaikuttanut henkilö oli keisari Ashoka (273–232 eaa.). Intiassa buddhalaisuus alkoi hävitä vuoden 500 jälkeen, osittain hindulaisuuden voimistumisen ja osittain muslimivalloitusten takia (muslimit tuhosivat 1000- ja 1100-luvuilla suuret luostariyliopistot). Buddhan opit vaikuttivat kuitenkin hindulaisuuteenkin, eräät hindut ovat jopa sitä mieltä, että Buddha on Vishnun yhdeksäs avatar eli ruumiillistuma.

Nykyisin buddhalaisuutta tavataan Intiassa lähinnä maan koillisosassa. Buddhalaisuuden keskeisiä vaikutusalueita ovat nykyään Sri Lanka, Tiibet sekä Kaakkois- ja Itä-Aasia, joissa se on valtauskonto monissa maissa. 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien monia buddhalaisuuden muotoja on levinnyt myös länsimaihin.

Buddhalaisuuden koulukunnat

Buddhaa esittäviä patsaita.

Buddhalaisuudesta on olemassa lukuisia suuntauksia ja koulukuntia, pääsuuntauksia on kolme:

Theravada-buddhalaisia arvioidaan olevan noin 124 miljoonaa, mahayana-buddhalaisia noin 185 miljoonaa ja vajrayana-buddhalaisia noin 20 miljoonaa.

Buddhalaisuuden oppeja

Neljä jaloa totuutta

Pääartikkeli: Neljä jaloa totuutta

Buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta ovat:

  1. Totuus kärsimyksestä (dukkha) Elämässä on kärsimystä. Buddhalaisuudessa käytetään usein sanaa kärsimys Buddhan käyttämän sanan dukkha käännöksenä. Dukkhan merkitys on kuitenkin kärsimystä paljon laajempi; se viittaa kaikenlaisiin kielteisiin tunteisiin yleisestä tyhjyyden tai epätyydyttävyyden tunteesta fyysiseen tai henkiseen tuskaan. Buddha ei siis väittänyt koko elämää kärsimykseksi. Dukkha voidaan kääntää esimerkiksi epätäydelliseksi, epätyydyttäväksi, pysymättömäksi tai turhauttavaksi. Kaikki asiat, onnellisetkin, ovat dukkhaa koska ne ovat pysymättömiä, eivätkä voi tuoda pysyvää onnea.[2]
  2. Totuus kärsimyksen syystä (samudaya) Kärsimyksen syynä on itsekäs halu ja tarrautuminen (tanha, janoaminen). Ihminen janoaa koko ajan itselleen tavaroita ja asioita, eikä koskaan voi olla tyytyväinen. Janoa on kolmenlaista; aistinautintojen jano, olemattomuuden jano ja ikuisen olemassaolon jano. Perimmäinen syy kärsimykselle on tietämättömyys, josta jano ja viha syntyvät.[3]
  3. Totuus kärsimyksen lakkaamisesta (nirodha) Kärsimys lakkaa kun janoaminen ja sen perussyy, tietämättömyys, lakkaavat.
  4. Totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä (magga) Kärsimyksen loppuun johtaa jalo kahdeksanosainen polku.

Jalo kahdeksanosainen polku

Pääartikkeli: Jalo kahdeksanosainen polku

Jalo kahdeksanosainen polku on neljäs neljästä jalosta totuudesta ja se on tie kärsimyksestä vapautumiseen. Polun osien yhteydessä käytetään sanaa oikea paalinkielisen sanan samma käännöksenä, mutta sitä ei pidä ymmärtää väärän vastakohtana. Sillä tarkoitetaan pikemminkin täydellistä. Polku jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat viisaus, etiikka ja meditaatio. Osat ovat kaikki yhtä tärkeitä ja niitä harjoitetaan yhtä aikaa. Polku on osiensa summa.[4]

viisaus

  • oikea näkemys Ymmärrä neljä jaloa totuutta. Tämä on polun ensimmäinen ja viimeinen vaihe, sillä oikea näkemys saavutetaan valaistuessa täydellisesti. Kuitenkin jo polun alkupäässä on oltava jonkinlainen käsitys oikeasta näkemyksestä, jotta buddhalaisuuden harjoittaminen olisi mahdollista.
  • oikea aikomus Luopuminen, hyvätahtoisuus ja väkivallattomuus. Luovu takertumisesta, pahantahtoisuudesta ja julmuudesta.

etiikka

  • oikea puhe Rehellisyys ja hyväntahtoinen puhe. Vältä valehtelua, karkeaa ja joutavaa puhetta ja juoruilua.
  • oikea toiminta Älä vahingoita eläviä olentoja. Älä ota mitä ei ole annettu. Älä mene kohtuuttomuuksiin aistinautinnoissa. Älä sumenna mieltäsi päihtein - mielen avartaminen sen sijaan on sallittavaa.
  • oikea elinkeino Harjoita elinkeinoa, joka ei tuota vahinkoa elollisille olennoille

meditaatio

  • oikea ponnistus Edistä taitavia mielentiloja ja vältä taitamattomia
  • oikea tarkkaavaisuus Pyri jatkuvaan tietoisuuteen itsestäsi, teoistasi ja mielentiloistasi.
  • oikea keskittyminen Syvempien mielentilojen saavuttaminen meditaation kautta.

Pratitya-samutpada

Pääartikkeli: Pratitya-samutpada

Pratitya-samutpada eli ehdonvarainen seuraamus tai ehdonvarainen seurausketju, on eräs keskeinen opetus buddhalaisuudessa. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä, että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa. Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä tai terveenä muita ihmisiä, ruokaa, vaatteita, ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi jne.

12 nidanan ketju on tämän periaatteen sovellutus, joka osoittaa jälleensyntymän perimmäisen syyn eli tietämättömyyden. Ketjun jokainen linkki edellyttää aina edellisen olemassaoloa ja johtaa seuraavaan. Ketjun viimeinen linkki johtaa taas ensimmäiseen ja kierre on valmis. 12 nidanaa ovat: 1) tietämättömyys, joka johtaa 2) karman syntyyn, eli tietoiseen tekoon. Se taas johtaa 3) tajunnan syntyyn, 4) yksilöön, jolla on nimi ja muoto. Niiden myötä syntyy 5) viisi aistia ja mieli (ns. kuusi perustaa). 6) Kun on aistit, syntyy kosketus, joka johtaa 7) tunteeseen ja 8) halun (tanhan) syntyyn ja 9) tarrautumiseen. 10) Tästä seuraa tuleminen ja 11) jälleensyntymä, mikä arvatenkin johtaa 12) sairauteen, vanhuuteen ja kuolemaan.[5][6]

Kolme olemassaolon merkkiä

Pääartikkeli: Kolme olemassaolon merkkiä

Buddhan opetuksen mukaan kaikkia maailman ehdonvaraisia asioita ja ilmiöitä koskee kolme tuntomerkkiä. Nämä kolme tuntomerkkiä eivät kuvaile vain materiaalista maailmaa, vaan myös psykologisia ilmiöitä, kuten tunteita ja mielentiloja. Kaikki ilmiöt ovat pysymättömiä (anicca), epätyydyttäviä (dukkha) ja vailla itseä (anatta). Nirvana on tila, jossa samsarasta on vapauduttu ja joka ei ole ehdonvarainen. Pysymättömyys ja epätyydyttävyys eivät siis koske sitä.[7]

  • anicca (paalia, sanskritiksi anitya) Kaikki maailman asiat ovat muuttuvia ja katoavaisia: et voi astua samaan virtaan kahdesti. Mikään maailmassa ei pysy ikuisesti, vaan muuttuu ja katoaa. Jotkut muutosprosessit kestävät pitkään ja jotkut vain hetken. Esimerkiksi hyönteinen elää vain jonkin aikaa, mutta planeetat ja tähdet sen sijaan elävät miljardeja vuosia, mutta nekin kuitenkin tuhoutuvat. Muutos koskee myös mielentiloja ja tunteita; nekin kaikki syntyvät erilaisten olosuhteiden vallitessa ja ne myös katoavat.[8]
  • dukkha (paalia, sanskritiksi duḥkha) Tämä on myös ensimmäinen jalo totuus, joten neljä jaloa totuutta kytkeytyvät olemassaolon tuntomerkkeihin tämän kautta. Koska mikään maailmassa ei ole pysyvää, ei mikään voi tuottaa lopullista onnellisuutta. Siksi kaikki ehdonvaraiset asiat ovat epätyydyttäviä. Dukkha käännetään usein 'kärsimykseksi', mutta sana kattaa koko kirjon kielteisiä tunteita aina tyhjyyden tunteesta kovaan henkiseen ja fyysiseen kipuun.[9]
  • anatta (paalia, sanskritiksi anātman) ”ei-itse”, ”minättömyys”. Ihmisellä ei ole sielua eikä mitään pysyvää minuutta. Ihminen muuttuu koko elämänsä ajan niin fyysisesti kuin henkisesti ja oikeastaan syntyy uudelleen joka hetki. Ihminen koostuu viidestä skandhasta, joihin kuuluu esimerkiksi ruumis tai tietoisuus. Yhdestäkään niistä ei voida sanoa, että se olisi ”minä” tai ”minun”. Itse asiassa millään olemassa olevalla ei ole pysyvää omaa olemusta. Esimerkiksi tietokone on vain eri tavoin yhdistettyjä komponentteja, muovia, lasia jne. Jos sen purkaa osiksi, se ei ole enää tietokone eikä mistään sen osista löydy tietokonetta.

Kolme jalokiveä

Buddhalaisuuden kolme elementtiä ovat valaistuminen, joka henkilöityy Buddhan hahmossa, buddhalaiset opetukset eli Dharma ja buddhalainen yhteisö, Sangha. Buddha, Dharma ja Sangha muodostavat Kolme jalokiveä, joihin buddhalaiset turvautuvat.

Kolme jalokiveä ovat:

  • Buddha (valaistunut). Tämä on titteli olennoille, jotka ovat saavuttaneet valaistumisen kuten Buddha ja auttavat toisia saavuttamaan sen. Buddha voidaan myös kuvata viisautena joka ymmärtää Dharmaa, ja täten Buddha merkitsee täydellistä viisautta, joka näkee todellisuuden sellaisena kuin se on. Näiden lisäksi Buddha tarkoittaa mielen täysin kehittynyttä tilaa.
  • Dharma: Buddhan opetukset, jotka johdattavat olennot vapautumiseen ja valaistumiseen. Dharma tarkoittaa olentojen käyttäytymiseen perustuvaa luonnonlakia ja sen seurauksia (syy ja seuraus). Se voi tarkoittaa myös ultimaattista ja kestävää Todellisuutta joka on erottamaton Buddhasta.
  • Sangha: kanssaharjoittajat. Sillä tarkoitetaan käytännössä ystäviä ja auttajia polulla valaistumiseen. Sangha voi tarkoittaa myös buddhalaisten munkkien ja nunnien yhteisöjä tai oivaltaneita harjoittajia.

Buddhalaisuuden syntyaikoina hindulaisuudessa esiintyi monia koulukuntia, jotka pohtivat tavallisille ihmisille kovin vieraita kysymyksiä. Yksinkertaista buddhalaista moraaliopetusta on pidetty vastalauseena erityisesti papistolle, ja veljeskunnan sisältä buddhalaiset poistivat kastilaitoksen. Buddhalaisten elämäkertojen mukaan Buddha oli sotilaskastiin (ei siis papistoon) kuuluva kuninkaan poika, ja kuuluisan buddhalaiskuninkaan Asokan kerrotaan olleen alinta kastia.

On olemassa monia erilaisia Buddhan elämäkertoja, mutta mitään Buddhan kirjoittamaa ei ole. Intialaiset arvelevat, että ensimmäiset buddhalaiset kirjoitukset laadittiin noin sata vuotta Buddhan kuoleman jälkeen. Vanhimmat intialaiset buddhalaiset muistiinpanot ovat kuningas Asokan kallioihin ja pylväisiin hakkauttamat.

Buddhalaiset tekstit

Buddhan arvioidaan käyttäneen opettaessaan Magadhan valtakunnan puhekieltä magadhi-prakritia. Perimätiedon mukaan pian Buddhan kuoleman jälkeen suuri joukko valaistuneita seuraajia arhateja kokoontui neuvonpitoon, jossa munkkikuri (vinaya) ja opetukset (dharma) kerrattiin ja jaettiin osiin munkkiryhmien mieleenpainettaviksi. Tällaiset resitoijien ryhmät vastasivat tekstien säilyttämisestä useiden sukupolvien ajan. Varhaiset buddhalaiset jakautuivat munkkikuri- ja oppitulkintojen takia useisiin koulukuntiin noin keisari Ashokan valtakaudesta alkaen ja jokainen koulukunta lisäsi teksteihin omia kommentaarejaan.

Noin vuonna 250 eaa. keisari Ashoka lähetti munkkeja Sri Lankaan. Nämä munkit käyttivät resitoimissaan teksteissä magadhin ja Intian länsiosien prakritin sekamurretta, josta käytettiin nimeä paali, tekstien kieli. Nykyisen Theravada-koulukunnan paali-kaanon pohjautuu näihin teksteihin ja sen sisältö kirjoitettiin talteen palmunlehdille ensimmäisellä vuosisadalla eaa.

Intian mantereen puolella vaikuttaneiden varhaisten koulukuntien kaanoneista säilyi intialaisilla kielillä vain osia ja ne tunnetaankin lähinnä kiinan- ja tiibetinkielisistä käännöksistä. Sama kohtalo oli noin vuoteen 100 jaa. mennessä syntyneen mahayana-suuntauksen teksteillä, joissa ihanteena on arhatin sijasta bodhisattva.

Buddhalaisuuden kirjalliset kaanonit Tripitakat ovat erittäin laajoja.

Buddhalainen filosofia

Pääartikkeli: Buddhalainen filosofia

Buddhalainen filosofia käsittelee laajasti metafysiikan, fenomenologian, etiikan ja tietoteorian ongelmia. Buddhalaisuus hylkää monet intialaisen filosofian ajatukset, jotka olivat kehittyneet jo Buddhan elinaikana. Hindulaisen filosofian näkökulmasta buddhalainen filosofia luetaan heterodoksisiin nastika-koulukuntiin, koska buddhalaisuus ei tunnusta Veda-kirjoja uskonnollisena auktoriteettina.

Buddhalainen etiikka

Pääartikkeli: Buddhalainen etiikka

Buddhalaisuudessa pyritään vapautumaan kärsimyksestä ja etiikka on tässä yksi keino. Myös elämän kunnioitus, myötätunto ja rakkaus ovat tärkeitä arvoja buddhalaisuudessa.

Buddha opetti keskitien merkitystä. Hän eli itse elämänsä alkuosan ylellisyydessä palatsissa, jonka jälkeen vetäytyi askeesiin. Valaistuttuaan hän oivalsi, että täytyy välttää ääripäitä eli niin nautintoja elämänsisältönä kuin myös nihilismiä ja kielteisyyttä.

Buddhalaisten juhlapäivät

Zenkojin buddhalainen pyhäkkö Naganossa Japanissa.
  • Bodhin päivä, jolloin Gautamasta tuli Buddha
  • Paranirvana-päivä, jolloin Buddha siirtyi Nirvanaan.
  • Wesak-kolmipäiväinen juhla, jossa muistetaan Buddhan elämän tärkeimpiä vaiheita.
  • Dharmatšakran päivä, jolloin Buddha opetti ensimmäistä kertaa.

Buddhalaisten sijoittuminen valtioittain

Eniten buddhalaisia suhteessa maan koko väestöön

  1. Kambodža 96 %[10] (Theravada, islam 3 %, kristinusko ja muut 2 %)
  2.  Mongolia 96 % (50 % harjoittaa)[11] (Vajrayana, islam 3 %, kristinusko ja muut 1 %)
  3.  Thaimaa 94,6 %[12] (Theravada, islam 4 %, kristinusko 0,7 % ja muut 0,3 %)
  4.  Hongkong 90 % [13])[14] ( buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, kristinusko ja muut 7 %)
  5.  Myanmar 89 % (Theravada, kristinusko 4 %, islam 4 %, animismi ja muut 2 %) [15]
  6.  Vietnam 85 % (Mahajana-konfutsealais-taolaisuus, kristinusko 7 %, Cao Dai 3 %, muut 3 %)
  7.  Macao 85 % (17%[16] harjoittaa) ( buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, kristinusko 6 %, ateismi ja muut 3 %)
  8.  Laos 67 %-98 % [17][18] (67 % Theravada, perinteinen animismi 31 %.)
  9.  Kiina 80 % [19]) (buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, ateismi 10,5 %, kristinusko 4 %, islam 1,5 %)
  10.  Bhutan 75 %[20] (laamalaisuus, hindulaisuus 25 %)
  11. Joulusaari 75 % (buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, kristinusko 12 %, islam 10 %, muut 3 %)
  12.  Sri Lanka 70 %[21] (Theravada, hindulaisuus 15 %, kristinusko 7 %, islam 7 %)
  13.  Pohjois-Korea 67 % (Mahayana yhdessä konfutsealaisuuden kanssa, 90 % Juche[22])
  14.  Taiwan 35,1-75 %[23][24] (buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, kristinusko 4 %, muut 2 %)
  15.  Singapore 51%[25] (40% harjoittaa) ("Triple religion", islam 14,9 %, kristinusko 14,6 %, hindulaisuus 4 %, muut)
  16.  Japani 20-45 % (šintolaisuus yhdessä mahajanalaisuuden kanssa) [26]
  17.  Malesia 23 % (islam 60,3 %, "buddhalais-taolais-konfutsealaisuus", kristinusko 9 %, hindulaisuus 6 %, muut 1,7 %)
  18.  Etelä-Korea 22,8 %[27][28](Mahajanalaisuus konfutsealaisuuden kanssa, kristinusko 29 %)
  19.  Brunei 15 % (islam 67 %, buddhalais-taolais-konfutsealaisuus , kristinusko 10 %, muut 8 %)
  20.    Nepal 11,4 % (hindulaisuus 80,6 %, Vajrayana, islam 4 %, muut 4 %)

Lumbini

Siddharta Gautama, Buddha, syntyi kuuluisassa Lumbinin puistossa, josta tuli pian pyhiinvaelluksien kohde. Yksi pyhiinvaeltajista oli intialainen keisari Asoka. Kohdetta kehitetään parhaillaan buddhalaiseksi pyhiinvaelluskeskukseksi, jossa keskeisen osan muodostavat Buddhan syntymään yhdistetyt arkeologiset jäännökset.

Katso myös

Lähteet

  • Pauling, Chris: Mitä buddhalaisuus on. (Introducing buddhism, 2003.) 2. uudistettu painos. Helsinki: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, 2003. ISBN 951-96285-8-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2008).
  • Timo Muola: Buddhalaisuus suol.fi. Viitattu 22.5.2008.
  • Kulananda: Buddhalaisuuden periaatteet. Like, 2005. Englannista suomentanut Lauri Porceddu.
  • Morris, Tony: Mihin uskovat buddhalaiset. (What do buddhists believe?, 2006.) Suomentanut Leenastiina Kakko. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21647-6.
  • Sangharakshita: Opas Buddhan polulle. Like, 2000. Englannista suomentanut Lauri Porceddu.
  • Tony Morris: Mihin uskovat buddhalaiset. Otava, 2008.
  • John Snelling: Buddhalaisuus. Tammi, 1996. Englannista suomentanut Tuula Saarikoski.
  • Andrew Skilton: Buddhalaisuuden historia. Fwbo, 2003. Englannista suomentanut ja toimittanut A.Laaksonen.
  • Asko Parpola (toimittaja): Intian kulttuuri. Otava Oy, 2005. ISBN 951-1-18365-6.

Viitteet

  1. ↑ Ole Nydahl: Kuinka asiat ovat. Elävää buddhalaisuutta nykyajan ihmisille Suomentanut Jyrki Papinniemi. Jyväskylä: Like, 2003. ISBN 952-471-133-8.
  2. ↑ Buddhan opin ydinkohdat oph.fi. Oph - etälukio. Viitattu 1.11.2008.
  3. ↑ Barbara O'Brien: Four Noble Truths buddhism.about.com. About.com. Viitattu 3.8.2009. englanti
  4. ↑ Kulananda: ”Jalo kahdeksanosainen polku”, Buddhalaisuuden periaatteet, s. 46. Like, 2005. ISBN 952-471-535-X.
  5. ↑ Sangharakshita: ”Kaksitoista rengasta”, Opas Buddhan polulle, s. 86. Like, 2000. ISBN 951-578-685-1.
  6. ↑ John Snelling: ”Kaiken keskinäinen riippuvuus”, Buddhalaisuus, s. 67. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0669-1.
  7. ↑ Kulananda: ”Ehdonvaraisen olemassaolon kolme tunnusmerkkiä”, Buddhalaisuuden periaatteet, s. 48. Like, 2005. 952-471-535-X.
  8. ↑ Tony Morris: ”Kaikki muuttuu”, Mihin uskovat buddhalaiset, s. 43. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21647-6.
  9. ↑ John Snelling: ”Dukha”, Buddhalaisuus, s. 61. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0669-1.
  10. ↑ https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/cb.html
  11. ↑ http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2006/71350.htm
  12. ↑ https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/th.html
  13. ↑ http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2009/127268.htm#hong_kong
  14. ↑ CIA Factbook – Hong Kong Cia.gov. Viitattu 16 May 2009.
  15. ↑ Burma—International Religious Freedom Report 2009 26.10.2009. U.S. Department of State. Viitattu 17.4.2010.
  16. ↑ Background Note: Macau Profile U.S. State Department. Viitattu 7.1.2008.
  17. ↑ (67% Buddhist according to a 2005 census) taken in 2009 at September 9 from https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/la.html
  18. ↑ Zickgraf, Ralph. Laos (series: Major World Nations). Philadelphia: Chelsea House Publishers (1999), pg. 9-10.
  19. ↑ http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2005/51509.htm
  20. ↑ http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2009/127364.htm
  21. ↑ http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2009/127371.htm
  22. ↑ http://www.adherents.com/largecom/Juche.html
  23. ↑ http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2005/51508.htm
  24. ↑ [with more than 75% identifying themselves as Buddhists or Taoists]http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/35855.htm
  25. ↑ [1]
  26. ↑
    Only one in five Japanese claim a belief in God [2] "35.8% Buddhist [3]
    polls show two-thirds profess no religion [4]
    Basic Facts Christianity in Japan at a Glance (1998). 1996, 1997, 1998 Paul Tsuchido Shew
    70 percent profess no religious membership [5]
    According to Demerath (2001:138), 64% do not believe in God and 55% do not believe in Buddha, [6]
  27. ↑ http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2009/127275.htm
  28. ↑ state.gov, About Korea - Religion,Every Culture - South Koreans, Every Culture - Culture of SOUTH KOREA

Kirjallisuutta

  • Dhammapada: Totuuden tie. Suomennos: Lauri Porceddu (Dharmachari Sarvamitra). Suomennettu Sangharakshitan englanninkielisestä käännöksestä Dhammapada: The way of truth. Helsinki: Like, 2002. ISBN 952-471-043-9.
  • Farrer-Halls, Gill: Pieni Buddha-kirja. (The Buddha book, 2005.) Suomentanut A. Laaksonen. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30928-1.
  • Gothóni, René & Mahapanna: Buddhalainen sanasto ja symboliikka. Helsinki: Gaudeamus, 1990. ISBN 951-662-499-5.
  • Kornfield, Jack & Fronsdal, Gil (toim.): Buddhan opetuksia. Suomennos: Tuula Saarikoski. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26812-7.
  • Morris, Tony: Mihin uskovat buddhalaiset. (What do buddhists believe?, 2006.) Suomentanut Leenastiina Kakko. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21647-6.
  • Nagapriya: Karma ja jälleensyntyminen. (Exploring karma and rebirth, 2004.) Suomennos: Dharmachari Sarvamitra (Lauri Porceddu). Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-614-3.
  • Pauling, Chris: Mitä buddhalaisuus on. (Introducing buddhism, 2003.) 2. uudistettu painos. Helsinki: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, 2003. ISBN 951-96285-8-4. Teoksen verkkoversio.
  • Skilton, Andrew (Dharmacari Sthiramati): Buddhalaisuuden historia. (A concise history of Buddhism, 1994.) Suomennos ja toimitus: A. Laaksonen. Helsinki: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, 2003. ISBN 952-5527-00-X.
  • Snelling, John: Buddhalaisuus. (The elements of Buddhism, 1992.) Suomentanut Tuula Saarikoski. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0669-1.
  • Strong, John S.: Buddha: Elämä ja teot. (The Buddha: A short biography, 2001.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-354-6.
  • Wallace, B. Alan: Buddhalainen mielenharjoitus. (Buddhism with an attitude: The Tibetan seven-point mind training, 2001.) Suomentanut Kaya Brandt. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-9842-97-X.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta buddhalaisuus.
Läntiset
Muut
Iranilaiset
Itäiset
Itäaasialaiset
Japanilaiset
Kiinalaiset
Korealaiset
Muut
Etniset uskonnot
Muinaisuskonnot
Uususkonnot
Synkreettiset

 

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Buddhalaisuus&oldid=11018809”