Liputus Suomessa

Liputus tapahtuu kalenterivuoden virallisena tai vakiintuneena liputuspäivänä, jolloin nostetaan kansallislippu tai valtiolippu salkoon.

Lipunnosto Suomessa

Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi. Asetuksen 4. §:n mukaan "Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21, jollei viraston tai laitoksen päällikkö paikallisten olosuhteiden tai muun syyn perusteella toisin määrää."

Tämä tarkoittaa, että lippu on laskettava keväällä ja kesällä (huhtikuulta elokuun lopulle) klo 21, sillä vuoden valoisimpana aikana aurinko laskee klo 21 jälkeen tai ei lainkaan. Kuitenkin pykälän poikkeuksen mukaan Suomen lipun päivän liputus alkaa jo juhannusaattona kello 18 ja päättyy vasta juhannuspäivänä kello 21.
Loppukesällä, syksyllä, talvella ja alkukeväällä (elokuun lopulta huhtikuulle) puolestaan lippu on laskettava jo auringon laskiessa. Tällekin ajalle on pari poikkeusta: itsenäisyyspäivänä liputus päättyy vasta klo 20 ja vaalipäivänä myös klo 20 eli äänestyksen päättyessä.

Suruliputuksessa lippua lasketaan tangon huipusta noin 1/3 tangon mittaa. Tällöin lipun alareuna on tangon puolivälin kohdalla.

Lipun käsittelyyn ja lipun hankintaan (muun muassa lipun koko ja tangon korkeus) on olemassa omat säännökset. Jos lippu pestään, lippua ei saa kuivattaa ulkona esimerkiksi pyykkinarulla. Lippu hävitetään joko polttamalla tai jätteiden mukana. Siinä tapauksessa lippu pitää leikata paloiksi siten, että sitä ei tunnisteta Suomen lipuksi.

Vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi liputetaan seuraavissa yhteyksissä: kuntavaalit, eduskuntavaalit ja presidentinvaali sekä Euroopan parlamentin vaalit ja kansanäänestys, samoin myös tasavallan presidentin astuessa toimeen.

Liputuspäivät

Pääartikkeli: Luettelo Suomen liputuspäivistä

Viralliset liputuspäivät

Viralliset liputuspäivät luetellaan Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää sekä valtakunnalliset vaalipäivät ja tasavallan presidentin virkaanastujaispäivä.

Viralliset liputuspäivät ovat:

1. 28. helmikuuta, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
2. 1. toukokuuta, vappu, suomalaisen työn päivä
3. toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä
4. 4. kesäkuuta, puolustusvoimain lippujuhlan päivä
5. kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä
6. 6. joulukuuta, itsenäisyyspäivä
7. päivä, jolloin toimitetaan eduskuntavaalit, tasavallan presidentin vaalit, kunnallisvaalit, europarlamenttivaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa
8. päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa

Vakiintuneet liputuspäivät

Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Helsingin yliopisto ylläpitää listaa vakiintuneista liputuspäivistä ja julkaisee sen vuosittain Valtiokalenterissa. Sisäasiainministeriön ohjeistuksesta: "Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä." Vakiintuneita liputuspäiviä on kolmetoista ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Sekä viralliset että vakiintuneet liputuspäivät merkitään yleensä almanakkoihin pienellä Suomen lipun kuvalla.

Vakiintuneita liputuspäiviä ovat:

1. 5. helmikuuta, J. L. Runebergin päivä
2. 19. maaliskuuta, Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
3. 9. huhtikuuta, Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
4. 27. huhtikuuta, kansallinen veteraanipäivä
5. 9. toukokuuta, Eurooppa-päivä
6. 12. toukokuuta, J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
7. toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
8. 6. heinäkuuta, Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
9. 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
10. 24. lokakuuta, Yhdistyneiden kansakuntien päivä
11. 6. marraskuuta, ruotsalaisuuden päivä
12. marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä
13. 8. joulukuuta, Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

Ahvenanmaalla on maakunnan itsehallintoon perustuva virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi omat liputuspäivänsä, jolloin liputetaan maakunnan omalla sini-kelta-punaisella maakuntalipulla.

Saamelaisilla on yksitoista omaa vuosittaista liputuspäivää, jolloin saamelaiset liputtavat omalla lipullaan. Tässä lipussa on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen.

Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.

Suruliputus

Surua ilmaistaan vakiintuneen tavan mukaan laskemalla liput puolisalkoon. Suruliputuksessa käytetään yleensä kansallislippua.

Suruliputuksessa lippu vedetään salossa ensin ylös asti ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen tangon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Lippua laskettaessa se vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten alas.

Suruliputus aloitetaan heti kun on saatu tieto kuolemantapauksesta tai mikäli liputusaika jäisi lyhyeksi, suruliputus suoritetaan seuraavana päivänä.

Hautauspäivänä liputetaan siten, että liputuksen alkaessa lippu vedetään puolisalkoon. Kun vainajan siunaus- ja hautaustilaisuus on pidetty, lippu nostetaan loppupäiväksi täyssalkoon. Tällöin täyssalossa oleva lippu tervehtii ja osoittaa kunniaa vainajalle.

Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä.

Suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäasianministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.

Lähteet

• http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/70E46E38E70FD7B6C2256B1B00511307?opendocument
• http://www.ruovesi.fi/kesapaikka/liputus.htm

Kirjallisuutta

• Havia, Jari P. & Mäntynen, Pentti J.: Liputusopas: Tietoa liputuksesta ja lipuista. Julkaisija: Liputusyhdistys Siniristi ry. Helsinki: Tallinna-kustannus, 1998. ISBN 951-97563-8-8.
• Kajanti, Caius: Siniristilippumme. Pohjautuu teokseen Suomen lippu kautta aikojen. Otava, 1997. ISBN 951-1-13552-X.
• Niinistö, Jussi: Kiinteistöjen liputustieto. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1999. ISBN 951-96348-6-X.
• Suomalaisuuden liiton liputustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä. Suomen heraldinen seura – Heraldiska sällskapet i Finland ry:n julkaisusarja nro 19. Piirrokset: Harri Rantanen. 19 sivua. Helsinki: Suomen heraldinen seura, 1996.