Ero sivun ”Mars (kirjasarja)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: pt:Barsoon
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.5.2) (Botti muokkasi: pt:Barsoom
Rivi 98: Rivi 98:
[[it:John Carter di Marte]]
[[it:John Carter di Marte]]
[[ja:火星シリーズ]]
[[ja:火星シリーズ]]
[[pt:Barsoon]]
[[pt:Barsoom]]
[[ru:Барсум]]
[[ru:Барсум]]

Versio 8. joulukuuta 2011 kello 16.21

Marsin prinsessan eli Marsin sankarin englanninkielinen kansi.

Mars-sarja (Barsoom series) on Edgar Rice Burroughsin kirjoittama kirjasarja, jonka tapahtumat sijoittuvat Mars-planeetalle.

Sarjan neljän ensimmäisen teoksen suomennokset ilmestyivät 1920-luvulla, suomentajana Alpo Kupiainen. Kuusi viimeistä suomennettiin ensi kerran vuodesta 1974 alkaen. Uudet suomennokset, myös jo aiemmin suomennetuista, teki kirjailija T. A. Engström eli nimimerkki Seppo Ilmari.

Tarina

Mars-sarjassa päähenkilönä on John Carter; hän on entinen Konfederaation ratsuväkikapteeni ja suuri sankari. Arizonalaisessa luolassa intiaanien surmaaman ystävänsä ruumiin vieressä hän irtautuu ruumiistaan ja siirtyy avaruuden poikki Marsiin eli sen omalla kielellä Barsoomiin; Marsin kevyemmän painovoiman vuoksi hänen voimansa tekee hänestä nopeasti arvostetun. Kovan taistelun jälkeen hän voittaa omakseen Heliumin jeddakin eli keisarin tyttären Dejah Thorisin.

Kuuluisa erityispiirre Carterissa on tuima taisteluhymy, joka kohoaa hänen kasvoilleen kuumimpien miekkaotteluiden aikana. Täysin selväksi ei tule koskaan onko se hänen luonneominaisuutensa vai opittu perinne siltä merkittävältä ajanjaksolta jonka aikana hän Barsoomiin saavuttuaan oppi sikäläiset taistelutaidot ja kulttuurin perusasiat Tharkin vihreiltä ihmisiltä - noilta julmilta ja oudoilta, useammin kuolemaa kuin elämää hakevilta villiheimolaisilta.

Burroughs esiintyy Carterin lähimpänä sukulaisena; hän on tämän ohjeiden mukaan sijoittanut kapteenin ruumiin ilmastoituun hautakammioon ilman balsamointia, avoimeen arkkuun. Hautakammion oven voi avata vain sisältä päin. Carter käykin neljään otteeseen tapaamassa sukulaistaan: Marsin jumalat -kirjan alussa hän tuo käsikirjoituksen jossa on kolmen seuraavan kirjan tapahtumat, Marsin ritarit alkaa kuvauksella jossa Carter saapuu ensi kerran marsilaisvarusteissaan; samoin hän käy Marsin miekkojen ja Marsin ihmeiden alussa. Marsin nero, Marsin urho ja Marsin robotit- tarinat on välittänyt erikoisradion avulla Barsoomiin siirtynyt, Ranskassa vuonna 1917 kaatunut jalkaväen kapteeni Odysseus Paxton (Vad Varo). Hänestä kehittyy Barsoomissa enemmän kirurgi ja ylimalkaan tiedemies kuin soturi, joskin hänkin joutuu muutamaan otteeseen tarttumaan miekkaansa.

John Carter on Tarzanin veroinen ritarillinen taistelija: kolmannen kirjan lopussa hänet nimitetään Barsoomin sotavaltiaaksi; hän itse sanoo myöhemmin käyttävänsä tätä valtaa vain sodassa, jolloin hänen appensa, suuri jeddak (keisari) Tardos Mors on suvainnut palvella hänen alaisenaan. Muulloin Carter on vain Tardos Morsin suvun prinssi. Hän jättääkin arkipäivän hallintobyrokratian apelleen ja tämän pojalle Mors Kajakille, Pikku-Heliumin jedille (kuninkaalle).

Toinen useimmissa tarinoissa esiintyvä hahmo on vihreä soturi, Tharkin jeddak Tars Tarkas. Hän on miltei kolme kertaa tavallisen miehen kokoinen nelikätinen hurjimus, jolla on kuitenkin lajilleen poikkeuksellisesti omaleimainen huumorintaju sekä kyky rakastaa. Hänen pitkään salattu tyttärensä Sola opetti aikoinaan Carterille Barsoomin kielen ja tavat.

John Carter toimii suurimmassa osassa tarinoita kertojahahmona; Marsin nerossa kertojana on amerikkalainen jalkaväen kapteeni Odysseus Paxton (Vad Varo) joka haavoittuu kuolettavasti ensimmäisessä maailmansodassa ja kuolinhetken lähestyessä irtoaa ruumiistaan ja siirtyy Marsiin. Hän päätyy nerokkaan kirurgin ja tutkijan, Marsin neron Ras Thavasin apulaiseksi ja monipolvisen seikkailun jälkeen saa puolisokseen Duhorin jeddakin tyttären Valla Dian. John Carter nähdään lyhyesti viimeisessä luvussa, ja hän toimii päähenkilön häissä best manina.

Marsin urhossa kertojana on luutnantti Tan Hadron, ja Carter esiintyy vain voimakkaana taustahahmona. Kolmas täysin sivullisen kertoma on Marsin robotit: Carter ja kertojana toimiva luutnantti Vor Daj lähtevät etsimään kadonnutta Marsin neroa Ras Thavasta, koska Heliumin prinsessa Dejah Thoris on loukkaantunut vakavasti onnettomuudessa ja vain Marsin nero pystyisi parantamaan hänet.

Itsenäisiä tarinoita ovat Marsin neito, jossa Carter esiintyy vain alussa ja kokijana on – kolmannessa persoonassa – hänen poikansa Carthoris. Sotavaltiaan tytär Tara on päähenkilönä Marsin ritarit -kirjassa.

Teokset

Thuvia, Maid of Marsin kuvitusta
  • A Princess of Mars (1912) suom. Marsin prinsessa eli Marsin sankari
  • The Gods of Mars (1914) suom. Marsin jumalat
  • The Warlord of Mars (1918) suom. Marsin sotavaltias
  • Thuvia, Maid of Mars (1920) suom. Marsin neito
  • The Chessmen of Mars (1922) suom. Marsin ritarit
  • The Master Mind of Mars (1928) suom. Marsin nero
  • A Fighting Man of Mars (1931) suom. Marsin urho
  • Swords of Mars (1936) suom. Marsin miekat
  • Synthetic Men of Mars (1940) suom. Marsin robotit
  • Llana of Gathol (1948) suom. Marsin ihmeitä
  • John Carter of Mars (1964) kokoelma suom. Marsin jätti
    • "John Carter and the Giant of Mars" (1940) todellinen kirjoittaja on Burroughsin poika John Coleman Burroughs
    • "Skeleton Men of Jupiter" (1942)

Alpo Kupiaisen suomennokset

  • Marsin jumalat, Karisto, 1923. 2. p. Karisto, 1941, 3. p. Karisto, 1944. Alkuteos: The Gods of Mars
  • Marsin prinsessa, Karisto, 1923. 2. p. Karisto, 1941 3. p. Karisto, 1944 Alkuteos: A Princess of Mars
  • Marsin sotavaltias, Karisto, 1923. 2. p. Karisto, 1941.3. p. Karisto, 1945. Alkuteos: The Warlord of Mars
  • Marsin ritarit, kuvittanut J. Allen St. John, Karisto, 1924. 2. p. Karisto, 1942. 3. p. Karisto, 1946. Alkuteos: The Chessmen of Mars

Seppo Ilmarin suomennokset

  • Marsin sankari, Taikajousi, 1969, WSOY, 1974 Alkuteos: A princess of Mars
  • Marsin jumalat, Taikajousi, 1971, WSOY, 1974 Alkuteos: The Gods of Mars
  • Marsin neito, Taikajousi, 1972 Alkuteos: Thuvia, maid of Mars
  • Marsin sotavaltias, Taikajousi, 1972, WSOY, 1974 Alkuteos: The Warlord of Mars
  • Marsin nero, Taikajousi, 1974 Alkuteos: The master mind of Mars
  • Marsin urho, [Uusi p.]. Taikajousi, 1974 Alkuteos: A fighting man of Mars
  • Marsin miekat, Taikajousi, 1975 Alkuteos: Swords of Mars
  • Marsin robotit, Taikajousi, 1975 Alkuteos: Synthetic men of Mars
  • Marsin ihmeitä, Taikajousi, 1976 Alkuteos: Llana of Gathol
  • Marsin jätti, Taikajousi, 1977 Alkuteos: John Carter of Mars
    • sisältää myös: "Jupiterin luurankoihmiset"

Marsin jätti

Marsin jätti sisältää myös kesken jääneen "Jupiterin luurankoihmiset" -jakson. Burroughsin oli ilmeisesti tarkoitus luoda täydellinen neljän tarinan sarja kuten Marsin ihmeissä, mutta sota ja sairaus sotkivat suunnitelmat.[1]

Viimeinen, keskeneräiseksi jäänyt, kirja on poikkeus: Marsin jätti on kääntäjän, kirjailija Seppo Ilmarin mukaan selvä välityö, jossa ei ole kirjailijan omaa esipuhetta saati selitystä, kuinka tarina päätyi Maapallolle. Esipuhe on kääntäjän kirjoittama ja sisältää lupauksia tulevista töistä.

"Jupiterin luurankoihmiset" on osa kesken jäänyttä laajempaa kokonaisuutta, mutta novellina se yltää tekijänsä parhaiden tasolle. Siinä esipuhe on vain muutaman rivin mittainen kappale, jossa kirjailija sanoo olevansa vain John Carterin sankaritöiden kirjuri.[1]

Sovitukset

Lähteet

  1. a b Kirjailija Seppo Ilmarin esipuhe kirjassa Marsin jätti, Taikajousi, 1977

Aiheesta muualla

Alkuteokset verkossa