Ero sivun ”Njassajärvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: vi:Hồ Malawi |
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: hr:Jezero Malavi |
||
| Rivi 80: | Rivi 80: | ||
[[gl:Lago Niassa]] |
[[gl:Lago Niassa]] |
||
[[ko:말라위 호]] |
[[ko:말라위 호]] |
||
[[hr:Jezero Malavi]] |
|||
[[is:Malaví-vatn]] |
[[is:Malaví-vatn]] |
||
[[it:Lago Malawi]] |
[[it:Lago Malawi]] |
||
Versio 6. joulukuuta 2011 kello 12.37
| Njassajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio |
 Malawi Mosambik Tansania |
| Pinta-ala | 29 600 km² |
| Suurin syvyys | 706 metriä m |
| Keskisyvyys | 292 m |
| Tilavuus | 8 400 km³ |
| Laskujoki | Shirejoki |
Njassajärvi eli Malawijärvi on itäisessä Afrikan sijaitsevan Ison hautavajoaman eteläisin järvi, joka luetaan yhdeksi Afrikan suurista järvistä. Se on maailman yhdeksänneksi suurin järvi[1] ja siinä on enemmän kalalajeja kuin missään muussa maailman järvessä. Järven eteläpäässä sijaitseva Malawijärven kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Nimet
Järvi tunnetaan myös nimillä Lake Nyasa, Lake Nyassa, Lake Niassa ja Lake Malawi. Järven ”löysi” tunnettu skotlantilainen tutkimusmatkailija ja lähetyssaarnaaja David Livingstone, siksi järveä kutsutaankin joskus Livingstonen järveksi (Livingstone’s Lake). Livingstonen kerrotaan kysyneen 1860-luvulla paikallisilta ihmisiltä järven nimeä. Vastaukseksi hän sai ”njassa”, joka tarkoittaa järveä. Livingstone merkitsi järven nimeksi Njassajärvi.[2]
Maantiede
Järvi on noin 560 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 75 km leveä. Järven pinta-ala on 29 600 km². Järven keskisyvyys on 292 metriä ja syvin kohta ylettyy 706 metrin syvyyteen. Njassajärveä ympäröivät Mosambikin, Malawin ja Tansanian valtiot. Suunnilleen kolme neljännestä järvestä kuuluu Malawille, loput Mosambikille.
Saaret
Järvessä on useita saaria. Niistä asutusta on ainoastaan Likomassa ja Chizumulussa. Asumattomiin saariin kuuluvat muun muassa Mumbo, Thumbi West, Mbenji ja Katale.
Kalastus ja matkailu
Kalaisa Njassajärvi tarjoaa suotuisat mahdollisuudet kalastukseen. Kala on Malawin asukkaille yksi tärkeimmistä ravinnonlähteistä. Koska Malawi on bruttokansantuotteella mitattuna maailman kymmenen köyhimmän maan joukossa, tuo Njassajärven mahdollistama luontomatkailu maalle arvokasta valuuttatuloa. Kalastus tehostui 1960-luvulla brittiläisten siirtomaaisäntien tuotua mukanaan perämoottorit. Niiden avulla kyläläiset pääsivät kalastamaan aiempaa laajemmalla alueella, mutta tulivat myös riippuvaisiksi kalliista polttoaineesta. Nykyisin liikakalastus on ongelma Njassajärvessä ja sitä yritetään rajoittaa, koska kalakannat eivät kestä tehostunutta pyyntiä. Liikakalastuksen seurauksena Malawan asukkaat sairastavat bilhartsiaa eli skistosomiaasia. Hoitamattomana tauti voi johtaa kuolemaan, eikä tavallisilla malawilaisilla useinkaan ole varaa lääkkeisiin. Suomen WWF on yksi suurimmista järven tukijoista.[3]
Kalat
Järvessä elää noin tuhat kalalajia. Levinnein kalaheimo on kirjoahvenet. Ravinnonsaannin lisäksi Njassajärven värikkäitä kaloja pyydetään myös akvaariokaloiksi.[2][3][1]
Katso myös
Viitteet
- ↑ a b Yökalassa Malawissa 2005. Helsingin Sanomat.
- ↑ a b Kerkkänen, T: Kalat ovat Malawin rikkaus 2003. Ulkoministeriö.
- ↑ a b Telkänranta, H: Liittolainen järven pohjassa 2005. KEPA.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Njassajärvi Wikimedia Commonsissa
