Euroopan talousyhteisö

Euroopan Yhteisö Europæiske Økonomiske Fællesskab (tanska) Europese Economische Gemeenschap (hollanti) Communauté économique européenne (ranska) Europäische Wirtschaftsgemeinschaft (saksa) Ευρωπαϊκή Οικονομική Κοινότητα (kreikka) Comunità Economica Europea (italia) Comunidade Económica Europeia (portugali) Comunidad Económica Europea (espanja)
Perustettu	1958
Lakkautettu	1993
Tyyppi	vapaakauppa-alue
Päämaja	Bryssel Luxembourg Strasbourg
Jäsenet	8 jäsenvaltiota
Viralliset kielet	tanska,hollanti,englanti, ranska,saksa,kreikka italia,portugali,espanja
Euroopan Komission puheenjohtaja	Walter Hallstein (1958-1967) Jean Rey (1967-1970) François-Xavier Ortoli (1973-1977) Roy Jenkins (1977-1981) Gaston Thorn ( 1981-1985 )Jacques Delors (1985-1993)
Päätöksentekoelin	Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Euroopan yhteisö eli EY (engl. European Community, lyhenne EC), ennen vuotta 1967 Euroopan talousyhteisö eli ETY (engl. European Economic Community, lyhenteenä EEC) oli vuosina 1992–2009 tärkein Euroopan unionin kolmesta peruspilarista.

Toisin kuin Euroopan yhteisö, Euroopan unioni ei ollut oikeushenkilö. Näin ollen kansainväliset sopimukset ja eräät muut viralliset asiakirjat allekirjoitti yhä EY.

Euroopan yhteisö lakkautettiin 1. joulukuuta 2009, kun Lissabonin sopimus astui voimaan. Tällöin kaikki EU:n toiminta yhdistettiin samaan organisaatioon.

Historia

Historia 1957-2007

Euroopan talousliitot 1988. EEC sininen, EFTA vihreä, SEV punainen.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustaminen vuonna 1951 aloitti Euroopan yhdentymiskehityksen. Vuonna 1957 samat kuusi maata, Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa tekivät kaksi muuta sopimusta Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Ne molemmat allekirjoitettiin Roomassa ja tästä syystä niistä puhutaan usein Rooman sopimuksina.

Vuonna 1957 kuusi Länsi-Euroopan maata liittyi yhteen ja muodosti Euroopan talousyhteisön. Näiden valtioiden tarkoituksena oli kehittää talouselämäänsä ja luoda taloudellisten etujen yhteisö, mutta jo alusta alkaen taustalla oli ajatus poliittisesta yhteistyöstä ja Euroopan laaja-alaisemmasta yhdentymisestä.

Heinäkuun 1. päivänä 1967 tuli voimaan sulautumissopimus, jolla näiden kolmen yhteisön toimeenpanevat elimet yhdistettiin. Tästä ajankohdasta lähtien lyhennettä termiä EY, Euroopan yhteisö (tai tarkemmin yhteisöt) on usein käytetty viitattaessa yhteisesti näihin kolmeen Euroopan yhteisöön.

Vuonna 1973 Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen. Se tuli voimaan vuoden 1974 alussa. Sopimuksen mukaan useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1.7.1977 kokonaan Suomen ja EEC-maiden välisestä kaupasta, mutta pisimmän siirtymäajan saaneiden tuotteiden osalta vasta vuoden 1985 alussa. Puolueettomuuspolitiikkaansa nojautuen Suomi solmi EEC-sopimusta vastaavan vapaakauppasopimuksen myös Neuvostoliiton ja ns. Kevsos-sopimuksen eräiden pienempien SEV-maiden kanssa.

EEC:n vastustajat julkaisivat Helsingin Sanomissa 19.9.1973 maksetun kokosivun ilmoituksen otsikolla "EEC-vapaakauppasopimus torjuttava".

Sopimus Euroopan unionista

Maastrichtissa vuonna 1992 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tuloksena EY:stä tuli erottamaton osa kokonaisuutta, jolle annettiin nimeksi 'Euroopan unioni'. Euroopan unioni muodostui kolmesta pilarista. Ensimmäiseen pilariin kuului Euroopan yhteisö, joka perustuu vuoden 1957 perustamissopimuksiin ja joka vahvistettiin Maastrichtissa, on olennaisin osa-alue. Se kattoi suurimman osan EU:n toimista, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat kahteen muuhun pilariin niissä noudatettavien erilaisten menettelytapojen vuoksi.