Ero sivun ”Himola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
päivitys, ref., historiaa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Venäjän keisarikunnassa Himola kuului [[Aunuksen kuvernementti|Aunuksen kuvernementin]] [[Porajärvi (Aunuksen Karjala)|Porajärven kuntaan]], joka liittyi lyhyeksi aikaa Suomeen 1919–1920 ennen [[Tarton rauha]]n somimista. Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa [[Klyysinvaara]]n kyläneuvostoa. Vuonna 1926 Himolassa oli 184 asukasta, joista 177 oli [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] ja seitsemän [[suomalaiset|suomalaisia]].<ref name="Karjalan asnt 1926">{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev| Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan)| Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 30.11.2010 }}</ref> [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Himola oli [[Suomi|Suomen]] miehittämä [[1941]]–[[1944]]. |
Venäjän keisarikunnassa Himola kuului [[Aunuksen kuvernementti|Aunuksen kuvernementin]] [[Porajärvi (Aunuksen Karjala)|Porajärven kuntaan]], joka liittyi lyhyeksi aikaa Suomeen 1919–1920 ennen [[Tarton rauha]]n somimista. Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa [[Klyysinvaara]]n kyläneuvostoa. Vuonna 1926 Himolassa oli 184 asukasta, joista 177 oli [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] ja seitsemän [[suomalaiset|suomalaisia]].<ref name="Karjalan asnt 1926">{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev| Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan)| Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 30.11.2010 }}</ref> [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Himola oli [[Suomi|Suomen]] miehittämä [[1941]]–[[1944]]. |
||
Nykyinen Himolan asutus perustettiin Neuvostoliitossa 1954 metsänkorjuukeskukseksi. Se kasvoi yli 3000 asukkaan taajamaksi, joka oli suurimmillaan 1960-luvun puolivälissä jolloin sen kouluissakin oli 600 oppilasta. Taantuminen alkoi 1970-luvun alkuun mennessä, ja asukasluku on painunut murto-osaan.<ref>[http://www.muezersky.ru/area/istoriya_poselenii/gimoli.html Гимолы] Himolan neuvostohistoriaa Mujejärven piirin sivuilla {{ru}}</ref> |
Nykyinen Himolan asutus perustettiin Neuvostoliitossa 1954 metsänkorjuukeskukseksi. <!--ilmeisesti eri paikalle kuin entinen Himolan kylä--> Se kasvoi yli 3000 asukkaan taajamaksi, joka oli suurimmillaan 1960-luvun puolivälissä jolloin sen kouluissakin oli 600 oppilasta. Taantuminen alkoi 1970-luvun alkuun mennessä, ja asukasluku on painunut murto-osaan.<ref>[http://www.muezersky.ru/area/istoriya_poselenii/gimoli.html Гимолы] Himolan neuvostohistoriaa Mujejärven piirin sivuilla {{ru}}</ref> |
||
1990-luvulla Himola oli Mmujejärven piirin eteläisin kylähallinto. Venäjän vuoden 2006 kuntauudistuksessa Himolan, [[Tumpajoki|Tumpajoen]] ja [[Sukkajärvi|Sukkajärven]] kylähallinnot yhdistettiin [[Sukkajärvi|Sukkajärven]] kunnaksi. |
1990-luvulla Himola oli Mmujejärven piirin eteläisin kylähallinto. Venäjän vuoden 2006 kuntauudistuksessa Himolan, [[Tumpajoki|Tumpajoen]] ja [[Sukkajärvi|Sukkajärven]] kylähallinnot yhdistettiin [[Sukkajärvi|Sukkajärven]] kunnaksi. |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
* |
|||
{{Tynkä/Venäjä}} |
{{Tynkä/Venäjä}} |
||
Versio 26. marraskuuta 2011 kello 20.01
Himola (ven. Гимолы, Gimoly, karjalaksi Himol´a, suom. myös Himala) on kylä Sukkajärven kunnassa Mujejärven piirin eteläosassa Karjalan tasavallassa Venäjällä. Himolan kylä sijaitsee 157 kilometriä piirikeskuksesta Mujejärvestä etelään ja noin 50 kilometriä Suomen rajan itäisimmästä pisteestä itään, Himolanjärven itärannalla. Kylässä oli noin 500 asukasta vuonna 1996.[1] Asukkaat työskentelevät metsäteollisuuden parissa. Kylästä löytyy muutamia vanhoja rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, joiden lisäksi kylän ympäristöstä on tehty arkeologisia löytöjä.[1]
Historia
Venäjän keisarikunnassa Himola kuului Aunuksen kuvernementin Porajärven kuntaan, joka liittyi lyhyeksi aikaa Suomeen 1919–1920 ennen Tarton rauhan somimista. Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa Klyysinvaaran kyläneuvostoa. Vuonna 1926 Himolassa oli 184 asukasta, joista 177 oli karjalaisia ja seitsemän suomalaisia.[2] Jatkosodassa Himola oli Suomen miehittämä 1941–1944.
Nykyinen Himolan asutus perustettiin Neuvostoliitossa 1954 metsänkorjuukeskukseksi. Se kasvoi yli 3000 asukkaan taajamaksi, joka oli suurimmillaan 1960-luvun puolivälissä jolloin sen kouluissakin oli 600 oppilasta. Taantuminen alkoi 1970-luvun alkuun mennessä, ja asukasluku on painunut murto-osaan.[3]
1990-luvulla Himola oli Mmujejärven piirin eteläisin kylähallinto. Venäjän vuoden 2006 kuntauudistuksessa Himolan, Tumpajoen ja Sukkajärven kylähallinnot yhdistettiin Sukkajärven kunnaksi.
Lähteet
- ↑ a b Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.
- ↑ Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev: Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan) Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 30.11.2010.
- ↑ Гимолы Himolan neuvostohistoriaa Mujejärven piirin sivuilla (venäjäksi)