Ero sivun ”Kernavė” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ täydennystä
+ sijaintikartta, suojelualueen kotisivut - tynkämerkintä
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:KernaveChurchFoundation.jpg|thumb|Kirkon rauniot Kernavėssa.]]
[[Tiedosto:KernaveChurchFoundation.jpg|thumb|left|210 px|Kirkon rauniot Kernavėssa.]]
{{Location map |Lithuania | mark=Museo tai historiallinen rakennus 772a tunnusosa.svg |marksize= 15|label= Kernavėn kukkulat|label_size=70 |alt=Kernavė sijaitsee noin 35 km Vilnasta luoteeseen |lat_deg=54|lat_min=52|lat_sec=55.65|lon_deg=24|lon_min=51|lon_sec=4.75|caption= Kernavė sijainti |position=right|width=210 |float=right}}
'''Kernavė''' on nykyisin pieni kylä Kaakkois-[[Liettua]]ssa. Vuonna [[1999]] siellä oli 318 asukasta. Kernavė on merkittävä [[arkeologia|arkeologinen]] kohde ja turistinähtävyys, sillä se oli [[keskiaika|keskiajalla]] Liettuan ruhtinaskunnan pääkaupunki. Paikkakunta sijaitsee [[Niemen]]-joen sivuhaaran [[Neris]]in varrella. <ref name="Baltia Autokartta"/>

'''Kernavė''' on nykyisin pieni kylä Kaakkois-[[Liettua]]ssa. Vuonna [[1999]] siellä oli 318 asukasta. Kernavė on merkittävä [[arkeologia|arkeologinen]] kohde ja turistinähtävyys, sillä se oli [[keskiaika|keskiajalla]] Liettuan ruhtinaskunnan pääkaupunki. Paikkakunta sijaitsee [[Niemen]]-joen sivuhaaran [[Neris]]in varrella, noin 35 kilometriä Vilnan luoteispuolella. <ref name="Baltia Autokartta"/>


Alueella on ollut asutusta [[kivikausi|kivikaudelta]] asti. Kaupunki mainitaan nimeltä ensimmäistä kertaa vuonna [[1279]]. Vuonna [[1390]] [[saksalainen ritarikunta]] poltti laaksoon rakennetun kaupungin linnoineen. Sitä ei korjattu, vaan asutus siirtyi kukkulan päälle. Laakson kaupungin jäänteet peittyivät maakerrosten alle, ja niistä tuli arkeologinen aarre. Sen tutkimukset alkoivat [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä.
Alueella on ollut asutusta [[kivikausi|kivikaudelta]] asti. Kaupunki mainitaan nimeltä ensimmäistä kertaa vuonna [[1279]]. Vuonna [[1390]] [[saksalainen ritarikunta]] poltti laaksoon rakennetun kaupungin linnoineen. Sitä ei korjattu, vaan asutus siirtyi kukkulan päälle. Laakson kaupungin jäänteet peittyivät maakerrosten alle, ja niistä tuli arkeologinen aarre. Sen tutkimukset alkoivat [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä.


Kernavė on [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohde]].<ref>[http://whc.unesco.org/en/list/1137 Kernavė Archaeological Site (Cultural Reserve of Kernavė)] Unesco</ref>
Kernavė on Liettuan kansallinen kulttuurin suojelualue ja [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohde]].<ref>[http://whc.unesco.org/en/list/1137 Kernavė Archaeological Site (Cultural Reserve of Kernavė)] Unesco</ref>


[[Tiedosto:Piliakalniai.jpg|thumb|700px|center|Kernavėn kukkuloita, panorama maailmanperintökohdeesta. Kuvan oikeassa laidassa [[Niemen]]-joen [[Neris]]-haaraa.]]
[[Tiedosto:Piliakalniai.jpg|thumb|700px|center|Kernavėn kukkuloita, panorama maailmanperintökohdeesta. Kuvan oikeassa laidassa [[Niemen]]-joen [[Neris]]-haaraa.]]
Rivi 14: Rivi 16:
}}
}}


== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Kernavė}}
* [http://www.kernave.org/index_en.html State Cultural Reserve of Kernavė - suojelualueen kotisivut] {{en}} ja {{lt}}


{{Commonscat|Kernavė}}
{{tynkä/Eurooppa}}


[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Liettuassa]]
[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Liettuassa]]

Versio 23. marraskuuta 2011 kello 23.22

Kirkon rauniot Kernavėssa.
Kernavė sijaitsee noin 35 km Vilnasta luoteeseen
Kernavė sijaitsee noin 35 km Vilnasta luoteeseen
Kernavėn kukkulat
Kernavė sijainti

Kernavė on nykyisin pieni kylä Kaakkois-Liettuassa. Vuonna 1999 siellä oli 318 asukasta. Kernavė on merkittävä arkeologinen kohde ja turistinähtävyys, sillä se oli keskiajalla Liettuan ruhtinaskunnan pääkaupunki. Paikkakunta sijaitsee Niemen-joen sivuhaaran Nerisin varrella, noin 35 kilometriä Vilnan luoteispuolella. [1]

Alueella on ollut asutusta kivikaudelta asti. Kaupunki mainitaan nimeltä ensimmäistä kertaa vuonna 1279. Vuonna 1390 saksalainen ritarikunta poltti laaksoon rakennetun kaupungin linnoineen. Sitä ei korjattu, vaan asutus siirtyi kukkulan päälle. Laakson kaupungin jäänteet peittyivät maakerrosten alle, ja niistä tuli arkeologinen aarre. Sen tutkimukset alkoivat 1800-luvun puolivälissä.

Kernavė on Liettuan kansallinen kulttuurin suojelualue ja Unescon maailmanperintökohde.[2]

Kernavėn kukkuloita, panorama maailmanperintökohdeesta. Kuvan oikeassa laidassa Niemen-joen Neris-haaraa.

Lähteet

  1. Baltia. Autoilijan tiekartta 1:800 000. Karttakeskus (www.karttakeskus.fi), Helsinki, 2008. ISBN 978-951-593-226-6. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi), (saksaksi), (venäjäksi)
  2. Kernavė Archaeological Site (Cultural Reserve of Kernavė) Unesco

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kernavė.