Wilhelm Wahlforss

Emil Wilhelm Wahlforss (25. kesäkuuta 1891, Helsinki – 20. kesäkuuta 1969, Nauvo Högsar) oli diplomi-insinööri ja vuorineuvos.

Hänen äitinsä oli Emilia Elisabeth Långhjelm ja isänsä filosofian tohtori, professori Henrik Alfred Wahlforss. 1917 hän meni naimisiin Siri Johanna Wreden (28. heinäkuuta 1894–1983) kanssa, jonka vanhemmat olivat vapaaherra Carolus Wrede ja Siri Söderhjelm. Wilhelm Wahlforssilla ja Siri Wredellä oli 2 lasta: Christel (12. maaliskuuta 1918–) ja Susanna (1921– 18. joulukuuta 2008, Helsinki), myöhemmin Barner-Rasmussen. Christel avioitui ekonomi Georg Wilhelm Rosenlewin (s. 27. helmikuuta 1907) kanssa, ja vuodesta 1953 alkaen he omistivat Paddaisten tilan Sauvossa.

Wilhelm Wahlforss opiskeli Svenska Normallyceumissa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 1911. Teknillisestä korkeakoulusta hän valmistui diplomi-insinööriksi 1916.

Sisällissodan aikana Wilhelm Wahlforss oli suojeluskunnan johtaja ja hänen joukkonsa osallistuivat punaisten joukkojen puhdistuksiin läntisellä Uudellamaalla. Nummella hänen johtamansa joukkio "mitä ilmeisimmin" teloitti useita kymmeniä punakaartilaisia.

Wahlforss kävi opintomatkoilla Yhdysvalloissa 1919 ja Englannissa 1926.

Työura

1916 hän oli piirtäjänä Nobelin asetehtailla Pietarissa. Turun Rautateollisuusosakeyhtiössä hän toimi konepajainsinöörinä 1916–1917. Fiskars Ab:ssä hän oli teknillisenä johtajana 1917–1919 ja teknillisenä johtajana Turun Rautateollisuusosakeyhtiössä 1919–1921. Lehtoniemi Oy:n toimitusjohtajana hän toimi 1921–1925 ja johtajana Oy Sofia Zweygberg Ab:ssa 1925–1926. Ab Wärtsilä Oy:n toimitusjohtajana 1926–1938 ja Wärtsilä-Yhtymä Oy:n pääjohtaja 1938–1961. Hän toimi myös Oy Wärtsilä Ab:n hallituksen puheenjohtajana 1939–1969.

Kannuksensa Wahlforss hankki konepajateollisuuden kovaotteisena saneeraajana. Värtsilässä toiminut Ab Wärtsilä Oy oli keskikokoinen rautatehdas, jonka Wahlforss saneerasi raskaasti tappiollisesta yrityksestä runsaasti voittoa tuottavaksi pahimmalla pulakaudella 1930-luvun alussa. 1935 tapahtunut Kone ja Silta Oy:n osake-enemmistön myynti Wärtsilälle oli vuosikymmenen teollisuuskauppa, sillä kaupassa sulautui 4 yhtiötä (Wärtsilä, Kone ja Silta, Hietalahden telakka ja Crichton-Vulcanin telakka) yhdeksi Wärtsilä-Yhtymäksi. Työntekijöitä yhtymässä oli noin 6 000 vuonna 1938 ja sodan jälkeen yli 11 000. Wärtsilän merkitys sotakorvausten maksamisessa oli erittäin merkittävä, sillä sen tehtaat valmistivat yli 40 % kaikista metalliteollisuuden sotakorvaustuotteista.

Wilhelm Wahlforss oli valtansa huipulla sodan jälkeen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alkupuolella. Hän neuvotteli sotakorvauksista Neuvostoliiton kanssa ja oli mukana Pariisin rauhanneuvotteluissa 1947. Neuvostoliiton kanssa käydyissä kauppaneuvotteluissa Wahlforss oli mukana vuoteen 1954 saakka.

Politiikkaan Wahlforss osallistui taustavaikuttajana ja toimimalla 1½ vuotta Espoon kauppalanvaltuutettuna ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana.

1941 Wilhelm Wahlforssille myönnettiin vuorineuvoksen arvo. Teknillisen korkeakoulun tekniikan kunniatohtoriksi hänet vihittiin 1949.

1963 Wilhelm ja Siri Wahlforss ostivat Högsarin tilan Nauvosta. Tila oli aikaisemmin kuulunut maanviljelysneuvos Knut Schaumanille ja hänen leskelleen Dagny Schaumanille. Tilan kokonaisala oli noin 740 hehtaaria. Wilhelm Wahlforss kuoli täällä 1969.

Jouluna 1966 Wärtsilä-yhtymä tilasi vuorineuvoksen juuri olleen 75-vuotispäivän kunniaksi omalta Vaasan telakaltaan Harmaja-luokan pelastusristeilijän, joka lahjoitettiin Suomen Meripelastusseuralle. Alus valmistui kesäksi 1968, sai nimen Wilhelm Wahlforss ja se sijoitettiin Kotkaan. Alus ehti palvella täydet neljä vuosikymmentä ennen käytöstä poistamistaan.

Lähteet

• http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=452
• Suuri maatilakirja I. - Kustannustuote Oy. 1963.