Ero sivun ”Pitäjänmäen yritysalue” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w fix
MystBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fr:Pitäjänmäen teollisuusalue
Rivi 42: Rivi 42:


[[en:Pitäjänmäen teollisuusalue]]
[[en:Pitäjänmäen teollisuusalue]]
[[fr:Pitäjänmäen teollisuusalue]]
[[sv:Sockenbacka industriområde]]
[[sv:Sockenbacka industriområde]]

Versio 11. marraskuuta 2011 kello 12.58

Pitäjänmäen teollisuusalue
Sockenbacka industriområde
Helsingin kartta, jossa Pitäjänmäen teollisuusalue korostettuna
Helsingin kartta, jossa Pitäjänmäen teollisuusalue korostettuna

Helsingin alueellinen jako


Kaupunginosa nro 465
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Pinta-ala 1,38 km²
Väestö
väkiluku 3 105 (1.1.2013)
väestötiheys 1700/km²
Postinumerot 00380, 00381
Osa-alueet on itse osa Pitäjänmäen kaupunginosaa
Lähialueet Reimarla, Marttila, Lassila, Etelä-Haaga, Munkkivuori, Tali, Pajamäki, Espoo

Pitäjänmäen teollisuusalue (ruots. Sockenbacka industriområde) on Pitäjänmäen kaupunginosaan kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava läntisen Helsingin osa-alue. Alueella asuu 2 344 henkeä (1.1.2005), mutta työpaikkoja se tarjoaa 18 516 hengelle (31.12.2003).

Alueen liikenneväylistä keskeisimpiin kuuluu 1904 rakennettu Rantarata. Radan lähiliikennettä palvelevista asemista niin Valimo kuin Pitäjänmäkikin sijoittuvat Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Muita valtaväyliä ovat aluetta idässä rajoittava Vihdintie (seututie 120, samalla raja Haagaan) sekä pohjoisessa Kaupintie (raja Marttilaan) ja Vihdintien liikenneympyrästä alkava Pitäjänmäentie (seututie 110, tämä jatkuu Espoon puolella Turuntienä; radan pohjoispuoliselta osaltaan toimii samana rajana Reimarlaan).

Rantaradan läheisyyteen nousi 1900-luvun alkupuolella merkittävä teollisuusalue Strömbergin valimon yhteyteen radan eteläpuolelle. Raskaampaa teollisuutta edustaa alueella yhä ABB. Ajan saatossa toimitiloja on rakennettu lisää. Pitäjänmäen teollisuusalueen konttoreissa tehdään nyttemmin erityisesti informaatioteknisen alan tutkimusta, tuotekehitystä, suunnittelua ja muuta toimistotyötä. Alueella on suuryritysten (esimerkiksi Nokia ja ABB) ohella paljon vilkasta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa - esimerkiksi myynnin, huollon ja laitekorjaamojen palvelujen piirissä. Lisäksi esimerkiksi Kalevala Koru toimii Strömbergin valimon alueella.

Alueen asuinrakennukset, joista suuri osa on melko uusia, sijoittuvat radan eteläpuolelle. Liikenteellisesti vilkkaiden väylien rajaaman kaupunginosan viihtyisyyttä lisää sen naapuristossa etelässä oleva Talin ulkoilupuisto ja viheralue. Vantaanjoen muinainen uoma, nyttemmin pieni Mätäjoki kulkee Pitäjänmäen teollisuusalueen keskellä olevan Strömbergin puiston läpi matkallaan mereen.

Pitäjänmäen teollisuusalueella on päiväkoti ja Strömbergin koulu (peruskoulu) esikouluineen. Alueella annetaan myös ammatillista ja ylempää koulutusta (esimerkiksi Ammatti-instituutin Taitotalo/ Amiedu, Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosasto).

Arkkitehtonisesti kiinnostavana kohteena pidetään Pitäjänmäen teollisuusalueella muun muassa Valion pääkonttoria (1974, osoitteessa Meijeritie 6). Valion Tietokonekeskuksen (1985) suunnitteli Antti Katajamäki ja Tutkimuskeskuksen (1994) Osmo Syrjänen.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.