Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
muokattu uuden otsikon mukaiseksi; artikkeliin sulautettu Pienaakkonen-artikkelin sisältö |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) fix iw |
||
Rivi 52: | Rivi 52: | ||
[[Luokka:Typografia]] |
[[Luokka:Typografia]] |
||
[[ |
[[en:Letter case]] |
||
[[be:Маюскул]] |
|||
[[be-x-old:Маюскул]] |
|||
[[bar:Majuskel]] |
|||
[[bs:Verzal]] |
|||
[[ca:Majúscula]] |
|||
[[cs:Majuskule]] |
|||
[[da:Majuskel]] |
|||
[[de:Majuskel]] |
|||
[[en:All caps]] |
|||
[[es:Mayúscula]] |
|||
[[eo:Majusklo]] |
|||
[[fr:Capitale et majuscule]] |
|||
[[gl:Maiúscula]] |
|||
[[hr:Verzal]] |
|||
[[it:Maiuscolo]] |
|||
[[kk:Маюскулар]] |
|||
[[lt:Majuskulai]] |
|||
[[hu:Verzál]] |
|||
[[nl:Kapitaal (typografie)]] |
|||
[[ja:大文字]] |
|||
[[no:Majuskel]] |
|||
[[nn:Majuskel]] |
|||
[[pl:Majuskuła]] |
|||
[[pt:Caixa alta e caixa baixa]] |
|||
[[ro:Majusculă]] |
|||
[[ru:Маюскул]] |
|||
[[sq:Shkrimi verzal]] |
|||
[[sr:Верзал]] |
|||
[[sv:Versal]] |
|||
[[th:อักษรตัวใหญ่]] |
|||
[[uk:Маюскул]] |
|||
[[war:Bahol nga agi]] |
|||
[[zh:大寫字母]] |
Versio 2. marraskuuta 2011 kello 01.07
Aakkoslaji on yläkäsite, joka ilmentää moniin äännekirjoitusjärjestelmiin vakiintunutta tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit eli majuskelit) ja pienaakkosiin (gemenat eli minuskelit). Aakkoslajeista voidaan erottaa toisiinsa kytkeytyviä kirjainpareja, joiden kumpikin jäsen edustaa samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen A ja pienaakkonen a ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi muodoiksi.
Suuraakkoset: | A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | W | X | Y | Z | Å | Ä | Ö |
Pienaakkoset: | a | b | c | d | e | f | g | h | i | j | k | l | m | n | o | p | q | r | s | t | u | v | w | x | y | z | å | ä | ö |
Jako suur- ja pienaakkosiin on tapana tehdä useimmissa latinalaista, kreikkalaista tai kyrillistä kirjaimistoa käyttävissä kielissä. Sen sijaan esimerkiksi arabialaisessa kirjaimistossa ei ole erikseen suur- ja pienaakkosia.
Koko ja muoto
Aakkoslajien suomenkieliset nimet viittaavat kirjainten kokoeroon, joka esimerkiksi latinalaisten kirjainten O/o ja S/s kohdalla onkin aivan olennainen. Usein kokoeroa merkittävämpi on kuitenkin muotoero, kuten kirjaimissa A/a ja G/g, joissa pienaakkonen näyttää aivan erilaiselta kuin vastaava suuraakkonen. Toisinaan pienaakkonen voi (osin ehkä kirjasintyypistä riippuen) näyttää kookkaammaltakin kuin vastaava suuraakkonen, kuten islantilaisessa kirjaimessa Þ/þ.
Koska etenkin arkikielinen puhe ”isoista” ja ”pienistä” kirjaimista on monitulkintaista (kirjainten isous tai pienuus voi viitata myös fontin kokoon), erityisesti kirjapainoalan ammattikielessä suositaan termejä versaali ja gemena.[1]
Kehitys ja käyttö
Aakkoslajeista yleensä suuraakkoset ovat vanhempaa perua. Esimerkiksi antiikin Roomassa kirjoitettiin pelkin suuraakkosin. Saksalaiset munkit ja kirjurit kehittivät latinalaiset pienaakkoset Kaarle Suuren aikana 700- ja 800-luvun vaihteessa.[2] Pienaakkoset suunniteltiin juoksevan tekstin peruskirjaimiksi, ja suuraakkoset jäivät käyttöön erikoistilanteissa – lähinnä sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muun tekstin keskellä.[1]
Suuraakkosia käytetään muun muassa
- virkkeiden, otsikoiden ja erisnimien alkukirjaimina (Matti Möttönen)
- kunnioituksen osoittamiseen (Pyydän Teitä lähettämään...)
- kirjainlyhenteissä (HTML)
- opasteissa ja mainoskylteissä huomioarvon vahvistamiseksi (TAMPERE)
- korostuskeinona esimerkiksi lihavoinnin korvikkeena
- netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.
Yksinomaan suuraakkosin kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13–20 % hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.[3]
Gemenanumerot
Kirjainten ohella myös numerot voivat joskus esiintyä gemenamuotoisina, vaikka tavallisesti numerot muodoltaan ja kooltaan rinnastuvat pikemmin suuraakkosiin. Toisin kuin pienaakkosille, gemenanumeroille ei yleensä ole merkistöstandardeissa määritetty erillisiä merkkipaikkoja, vaan numeroiden mahdollinen gemenamaisuus on fontin ominaisuus.
Viitteet
- ↑ a b Jukka K. Korpela: Aakkoslajit: gemena ja versaali cs.tut.fi. 4.4.2004 (täydennetty 4.8.2004). Viitattu 1.11.2011.
- ↑ Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta HI1 Eurooppalainen ihminen. Internetix. Viitattu 19.4.2008.
- ↑ Karen Schriver: Dynamics in Document Design, s. 274. Wiley, 1996. ISBN 0-471-30636-3. en