Ero sivun ”Lentäjä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään Metatieto-malline
Rivi 28: Rivi 28:


==Palkka==
==Palkka==
Lentäjän työ on vastuullista ja vaativaa. Tämä on johtanut ankariin valintakriteereihin, joka on osaltaan johtanut työntekijän hyvään asemaan palkkaneuvotteluissa. Työ on kansainvälistä, joten lentoyhtiöt kilpailevat osin globaalisti työvoimasta. Sotilaslentäjien kohdalla vastaava, tiukempikin soveliaiden valinta, ei suoraan aikaansaa korkeita palkkoja, mutta sotilaslentäjien koulutuksen kalleus on nostanut heidän palkkaansa. Työ on epäsäännöllistä, ja työvuorot saattavat olla viranomaissääntöjen rajoitusten puitteissa olla suhteellisen pitkiäkin. Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että lentäjän työ on maailmanlaajuisesti hyvin palkattua. Esimerkiksi [[Finnair]]illa lentäjän alkupalkka on noin 2&nbsp;500 €, ja peruspalkan lisäksi maksetaan erilaisia lisiä 0–25 % peruspalkasta riippuen muun muassa kokonaistyömäärästä ja työajoista sekä [[virkapukuraha]]a. Palkkaluokkia on 20, ja palkka nousee vuosittain yhden palkkaluokan. Tehtävän vastuun vuoksi kapteeni saa parempaa palkkaa kuin perämies.<ref>[http://www.sllpilots.fi/public/faq.jsp Suomen Liikennelentäjäliitto]</ref>Finnairin lentäjien keskiansiot ovat 10&nbsp;400 €, mutta kaukolennoilla voi tienata 20&nbsp;000 €/kk. <ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1530968 | Nimeke=Lentäjien palkkavaatimuksia pidetään kohtuuttomina| Julkaisija=Iltasanomat| Ajankohta=13.5.2008| Viitattu=15.3.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1767803 |Nimeke=Finnairin lentäjät tienaavat jopa pomojaan enemmän|Ajankohta=16.11.2009| Julkaisija=Iltasanomat| Viitattu=15.3.2010}}</ref>
Lentäjän työ on vastuullista ja vaativaa. Tämä on johtanut ankariin valintakriteereihin, joka on osaltaan johtanut työntekijän hyvään asemaan palkkaneuvotteluissa. Työ on kansainvälistä, joten lentoyhtiöt kilpailevat osin globaalisti työvoimasta. Sotilaslentäjien kohdalla vastaava, tiukempikin soveliaiden valinta, ei suoraan aikaansaa korkeita palkkoja, mutta sotilaslentäjien koulutuksen kalleus on nostanut heidän palkkaansa. Työ on epäsäännöllistä, ja työvuorot saattavat olla viranomaissääntöjen rajoitusten puitteissa olla suhteellisen pitkiäkin. Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että lentäjän työ on maailmanlaajuisesti hyvin palkattua. Esimerkiksi [[Finnair]]illa lentäjän alkupalkka on noin 2&nbsp;500 €, ja peruspalkan lisäksi maksetaan erilaisia lisiä 0–25 % peruspalkasta riippuen muun muassa kokonaistyömäärästä ja työajoista sekä [[virkapukuraha]]a. Palkkaluokkia on 20, ja palkka nousee vuosittain yhden palkkaluokan. Tehtävän vastuun vuoksi kapteeni saa parempaa palkkaa kuin perämies.<ref>[http://www.sllpilots.fi/public/faq.jsp Suomen Liikennelentäjäliitto]</ref> Finnairin lentäjien keskiansiot ovat 10&nbsp;400 €, mutta kaukolennoilla voi tienata 20&nbsp;000 €/kk. <ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1530968 | Nimeke=Lentäjien palkkavaatimuksia pidetään kohtuuttomina| Julkaisija=Iltasanomat| Ajankohta=13.5.2008| Viitattu=15.3.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1767803 |Nimeke=Finnairin lentäjät tienaavat jopa pomojaan enemmän|Ajankohta=16.11.2009| Julkaisija=Iltasanomat| Viitattu=15.3.2010}}</ref>


==Kuuluisia lentäjiä==
==Kuuluisia lentäjiä==

Versio 29. lokakuuta 2011 kello 13.11

Tämä artikkeli kertoo ammattinimikkeestä. Samannimisestä elokuvasta kertoo artikkeli Lentäjä (elokuva).

Lentäjä tai pilotti on henkilö, jolla on koulutus, viranomaisen myöntämä lupa (lentolupakirja) ja lääketieteellinen kelpoisuus ohjata eli lentää ilma-alusta. Lainopillisesti lentäjä on ilma-aluksen päällikkö. Lentäjä on ammattinimike, kapteeni ja perämies kuvaavat arvoa. Pienemmissä ilma-aluksissa on yleensä yksi lentäjä, suuremmissa (esimerkiksi liikennelentokoneet) kaksi tai useampia, joista yksi on ilma-aluksen päällikkö. Henkilö, joka lentää jonkin lentoyhtiön palveluksessa, on liikennelentäjä. Lentokoneen päällikköä kutsutaan myös kapteeniksi ja toista ohjaajaa perämieheksi. Lentokoneessa ei ole aina pakko olla yhtä kapteenia ja perämiestä; voi olla myös kaksi kapteenia. Näissä tilanteissa kokeneempi kapteeni toimii lentokoneen päällikkönä. Liikenneluokan lentokoneen (Maksimi lentoonlähtöpaino on vähintään 5 700 kiloa) päälliköksi eli kapteeniksi voi päästä hankittuaan vähintään 1 500 tuntia lentokokemusta. Lentoyhtiöillä on kuitenkin yleensä suuremmat lentotuntivaatimukset päälliköille kuin edellä mainittu määräysten edellyttämä minimitaso. Vaaditun kokemusrajan täyttyessä voidaan suorittaa ATPL- eli liikennelentäjän lupakirjatarkastuslento simulaattorissa. Lentoyhtiö päättää henkilön pätevyyden, soveltuvuuden sekä resurssitarpeen perusteella, milloin ATPL-lupakirjan haltija voi aloittaa lentämään harjoittelulentoja kapteenina, jolloin kouluttajakapteeni toimii perämiehenä. Periaatteessa päälliköksi eli kapteeniksi voi päästä muutamassa vuodessa lentokoulun jälkeen, mutta käytännössä puhutaan noin neljästä vuodesta, joissakin yhtiöissä jopa yli kymmenestä vuodesta. Lentokapteeni on Tasavallan presidentin myöntämä arvonimi ansioituneelle ilmailun parissa toimineelle tai toimivalle henkilölle. Koneen päällikköä voi kutsua kapteeniksi, mutta ei lentokapteeniksi ilman kyseistä arvonimeä, vaikka yleiskielessä niin tehdäänkin.

Lentolupakirjan saaminen

Suomalainen ilmailulupakirja

Lentäjäksi voi opiskella lentokerhoissa tai lentokouluissa. Purjelentäjän lupakirjan (engl. glider pilot's licence, GPL) voi saada jo 16-vuotiaana. Yksityislentäjän lupakirjan (engl. private pilot's licence, PPL) voi suorittaa muutamassa kuukaudessa 17-vuotias. Ammattilentäjäksi, esimerkiksi liikenne- tai sotilaslentäjäksi, opiskelu saattaa kestää 1–3 vuotta. Kuhunkin konetyyppiin on lisäksi saatava tyyppikoulutus.

Suomessa siviililentäjän lentolupakirjan myöntää TraFi eli Liikenteen turvallisuusvirasto, sotilaslentäjän Suomen ilmavoimat. Euroopan unionin tasolla Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) hoitaa lupakirja-asioita. Aikaisemmin eurooppalaisen lentolupakirjan myönsi Joint Aviation Authorities, joka on nyttemmin yhdistynyt EASAan.

Lentoturvallisuussyistä lentäjälle on lääketieteellisiä vaatimuksia, jotka on näytettävä toteen 6 kuukauden – 2 vuoden välein. Suomessa lentäjien terveyden testaavat valtuutetut ilmailulääkärit. Sotilaslentäjät tutkii Keskussotilassairaalan Ilmavoimaosasto. Samoissa tiloissa toimii myös ammatti-siviililentäjät tutkiva Ilmailulääketieteellinen keskus eli AMC (Aero Medical Centre).

Lupakirjan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu terveyttä koskevia vaatimuksia, teoreettisen ja lentämisen osaamisvaatimuksia. Perusteoriakurssit ovat samankaltaiset kaikille lentäjille. Pääasialliset oppiaineet ovat

  • ilmailulaki
  • lentäjän sääoppi
  • lennonteoria (kutsutaan usein aerodynamiikaksi)
  • lentokoneen rakenne, moottori, laitteet
  • radiopuhelinliikenne
  • lentotoiminta
  • lentosuunnistus
  • ihmisen suorituskyky ja rajoitukset (jakautuu ilmailufysiologiaan ja -psykologiaan)

Lupakirja on voimassa puolesta vuodesta kahteen vuoteen, jonka jälkeen mainitut vaatimukset on näytettävä uudelleen toteen.

Koulutus

Suomessa liikennelentäjäksi voi kouluttautua opiskelemalla ilmailukoulussa, joita ovat valtion ja Finnairin omistama Suomen Ilmailuopisto, sekä yksityiset Patria ja Salpauslento.

Hävittäjälentäjäksi kouluttaudutaan ilmavoimissa.

Palkka

Lentäjän työ on vastuullista ja vaativaa. Tämä on johtanut ankariin valintakriteereihin, joka on osaltaan johtanut työntekijän hyvään asemaan palkkaneuvotteluissa. Työ on kansainvälistä, joten lentoyhtiöt kilpailevat osin globaalisti työvoimasta. Sotilaslentäjien kohdalla vastaava, tiukempikin soveliaiden valinta, ei suoraan aikaansaa korkeita palkkoja, mutta sotilaslentäjien koulutuksen kalleus on nostanut heidän palkkaansa. Työ on epäsäännöllistä, ja työvuorot saattavat olla viranomaissääntöjen rajoitusten puitteissa olla suhteellisen pitkiäkin. Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että lentäjän työ on maailmanlaajuisesti hyvin palkattua. Esimerkiksi Finnairilla lentäjän alkupalkka on noin 2 500 €, ja peruspalkan lisäksi maksetaan erilaisia lisiä 0–25 % peruspalkasta riippuen muun muassa kokonaistyömäärästä ja työajoista sekä virkapukurahaa. Palkkaluokkia on 20, ja palkka nousee vuosittain yhden palkkaluokan. Tehtävän vastuun vuoksi kapteeni saa parempaa palkkaa kuin perämies.[1] Finnairin lentäjien keskiansiot ovat 10 400 €, mutta kaukolennoilla voi tienata 20 000 €/kk. [2][3]

Kuuluisia lentäjiä

Ilmailun pioneereja ovat muun muassa seuraavat siviililentäjät

Sotilasilmailun kuuluisia lentäjiä:

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla