Ero sivun ”Tohtori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:
Puhekielessä tohtorista puhuttaessa tarkoitetaan usein [[Lääketieteen lisensiaatti|lääkäriä]], vaikka huomattava osa lääkäreistä ei ole tohtoreita. Tohtoriksi opiskelevaa nimitetään [[tohtorikoulutettava|tohtorikoulutettavaksi]].
Puhekielessä tohtorista puhuttaessa tarkoitetaan usein [[Lääketieteen lisensiaatti|lääkäriä]], vaikka huomattava osa lääkäreistä ei ole tohtoreita. Tohtoriksi opiskelevaa nimitetään [[tohtorikoulutettava|tohtorikoulutettavaksi]].


== Tohtorintutkinnot Suomessa ==
==Tohtorintutkintojen määrä==
Tohtorintutkintojen määrä on [[Suomi|Suomessa]] nelinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana (vuonna 1986 valmistui 349 tohtoria). Suomessa on työelämässä noin 16 000 tohtorintutkinnon suorittanutta ja vuosittain valmistuu noin 1400 uutta tohtoria, joten tohtoreiden kokonaismäärä kasvaa nopeasti. Tohtoreista noin 10 000 työskentelee [[tutkimus]]- ja [[tuotekehitys]]tehtävissä. Valtaosa tohtoreista työskentelee [[julkinen sektori|julkisella sektorilla]], vaikka yritysten osuus Suomen tutkimuspanoksesta on noin 70 %. Tohtoreiden osuus yritysten tutkimushenkilöstöstä onkin vain 3 %. Tutkinnon suorittaneista työttömänä on noin 2 % eli noin 300 henkeä (vuonna 2006). Liike-elämään työllistyneiden tohtoreiden määrä on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa.
Tohtorintutkintojen määrä on [[Suomi|Suomessa]] nelinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana (vuonna 1986 valmistui 349 tohtoria). Suomessa on työelämässä noin 16 000 tohtorintutkinnon suorittanutta ja vuosittain valmistuu noin 1400 uutta tohtoria, joten tohtoreiden kokonaismäärä kasvaa nopeasti. Tohtoreista noin 10 000 työskentelee [[tutkimus]]- ja [[tuotekehitys]]tehtävissä. Valtaosa tohtoreista työskentelee [[julkinen sektori|julkisella sektorilla]], vaikka yritysten osuus Suomen tutkimuspanoksesta on noin 70 %. Tohtoreiden osuus yritysten tutkimushenkilöstöstä onkin vain 3 %. Tutkinnon suorittaneista työttömänä on noin 2 % eli noin 300 henkeä (vuonna 2006). Liike-elämään työllistyneiden tohtoreiden määrä on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa.


Suomessa eniten tohtoreita valmistuu [[Helsingin yliopisto]]sta, 27 %, [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]], 11 %, [[Oulun yliopisto]]sta, 10 % ja [[Turun yliopisto]]sta, 9 % (vuonna 2006). Kaikille hyväksi arvioiduille tutkimushankkeille ei riitä Suomessa rahoitusta, ja rahoituksesta joudutaan usein kilpailemaan. Tutkijakoulutuksen sisältöä on kehitetty viimeaikoina niin, että tohtorit voisivat sijoittua enemmän myös [[elinkeinoelämä|elinkeinoelämään]]. Monilla aloilla yksityisen, tyypillisesti teollisuudelta saadun rahoituksen määrä onkin jo huomattava.
Suomessa eniten tohtoreita valmistuu [[Helsingin yliopisto]]sta, 27 %, [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]], 11 %, [[Oulun yliopisto]]sta, 10 % ja [[Turun yliopisto]]sta, 9 % (vuonna 2006). Kaikille hyväksi arvioiduille tutkimushankkeille ei riitä Suomessa rahoitusta, ja rahoituksesta joudutaan usein kilpailemaan. Tutkijakoulutuksen sisältöä on kehitetty viimeaikoina niin, että tohtorit voisivat sijoittua enemmän myös [[elinkeinoelämä|elinkeinoelämään]]. Monilla aloilla yksityisen, tyypillisesti teollisuudelta saadun rahoituksen määrä onkin jo huomattava.


==Opintojen kulku==
⚫
Tullakseen tohtoriksi opiskelijan täytyy hakeutua yliopistoon ja kirjoittautua [[jatko-opiskelu|jatko-opiskelijaksi]]. Tohtorikoulutettavaa nimitetään myös ''tohtoriopiskelijaksi'' tai ''doktorandiksi''. Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai erikoistapauksissa alempi korkeakoulututkinto. Ennen pohjakoulutukseksi vaadittiin lisensiaatintutkinto, mutta nykyään tohtorintutkinto suoritetaan yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suorittamatta välissä lisensiaatintutkintoa.

⚫
Tohtorintutkinnon tärkein osa on [[väitöskirja]]n laatiminen ja sen puolustaminen julkisesti. Väitöskirja voi olla joko kirjallisesti yhtenäinen kokonaisuus eli [[monografia]] tai useista erillisistä tieteellisistä artikkeleista koostuva [[Yliopistolliset opinnäytetyöt#Väitöskirja|artikkeliväitöskirja]] eli ns. nippuväitöskirja. Väitöskirjan lisäksi tulee suorittaa tutkimusalaan ja -menetelmiin liittyviä syventäviä opintoja. [[Lisensiaatti|Lisensiaatintutkinnon]] suorittaneilta jatko-opiskelijoilta vaaditaan tohtorintutkintoon liittyviä opintoja vähemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta.

⚫
Suomessa voi suorittaa myös taiteellisen tohtorintutkinnon, johon ei välttämättä kuulu väitöskirjaa, vaan tutkinto voi muodostua taiteellisista projekteista, esimerkiksi [[Sibelius-Akatemia]]ssa viidestä konsertista ja kirjallisesta työstä.

⚫
==Työelämä==
⚫
Tohtorin tutkinnon suorittaneet ovat tilastollisesti korkeapalkkaisin koulutustasoryhmä, sillä tutkinnon suorittaneiden keskipalkka on hieman ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskipalkkaa korkeampi. Tohtorin tutkinto ei kuitenkaan itsessään takaa parempaa asemaa työelämässä tai leveämpää palkkapussia.

⚫
Noin 7 % liike-elämän toimitusjohtajista on suorittanut tohtorin tutkinnon. <ref>Kauppalehti 15.10.2011. Pörssiyhtiöiden koulutus kuin samasta muotista.</ref>. Tunnettuja tohtorin tutkinnon suorittaneita suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ovat muun muassa [[Matti Alahuhta]], [[Mika Ihamuotila]], [[Danko Concar]] ja [[Juha Nummela]]. On huomattava, että moni työelämän johtotehtävissä toimiva tohtori on [[kunniatohtori]] (lat. ''doctor honoris causa''), vaikka asianosainen ei ole suorittanut tohtorintutkintoa. Esimerkiksi [[Jorma Ollila]] on saanut kunniatohtorin arvon kolmesta eri tiedekunnasta.

⚫
==Arvonmerkit==
⚫
Tohtorintutkinnon suorittaneiden arvonmerkit ovat [[tohtorinhattu]], jonka väri riippuu tieteen- tai taiteenalasta, ja usein tohtorinmiekka. Miekan sijaan joissakin korkeakouluissa ja tiedekunnissa on käytössä muunlainen arvonmerkki, esimerkiksi Kuopion yliopistossa tohtorinviitta ja Teknillisessä korkeakoulussa tohtorinkaulus, sekä teologien [[Raamattu]].

== Suomessa suoritettavat tohtorintutkinnot ==
Vuonna 2006 lähes 20&nbsp;% tohtorintutkinnoista suoritettiin teknisellä alalla. Myös luonnontieteissä ja lääketieteissä suoritettiin runsaasti tohtorintutkintoja. Naisten osuus suoritetuista tutkinnoista oli vuonna 2006 noin 48,9&nbsp;%. Suomen ensimmäinen naistohtori oli Karolina Eskelin (lääketiede ja kirurgia [[1895]]) ja toinen [[Tekla Hultin]] (taloushistoria [[1896]]). Ulkomailla ensimmäisenä väitteli kemisti [[Lydia Sesemann]] ([[Zürichin yliopisto]] [[1874]]).
Vuonna 2006 lähes 20&nbsp;% tohtorintutkinnoista suoritettiin teknisellä alalla. Myös luonnontieteissä ja lääketieteissä suoritettiin runsaasti tohtorintutkintoja. Naisten osuus suoritetuista tutkinnoista oli vuonna 2006 noin 48,9&nbsp;%. Suomen ensimmäinen naistohtori oli Karolina Eskelin (lääketiede ja kirurgia [[1895]]) ja toinen [[Tekla Hultin]] (taloushistoria [[1896]]). Ulkomailla ensimmäisenä väitteli kemisti [[Lydia Sesemann]] ([[Zürichin yliopisto]] [[1874]]).


Rivi 53: Rivi 37:
*[[valtiotieteiden tohtori]] (VTT) – Doctor of Social Sciences
*[[valtiotieteiden tohtori]] (VTT) – Doctor of Social Sciences
*[[yhteiskuntatieteiden tohtori]] (YTT). – Doctor of Social Sciences
*[[yhteiskuntatieteiden tohtori]] (YTT). – Doctor of Social Sciences

===Jatko-opintojen kulku===
⚫
Tullakseen tohtoriksi opiskelijan täytyy hakeutua yliopistoon ja kirjoittautua [[jatko-opiskelu|jatko-opiskelijaksi]]. Tohtorikoulutettavaa nimitetään myös ''tohtoriopiskelijaksi'' tai ''doktorandiksi''. Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai erikoistapauksissa alempi korkeakoulututkinto. Ennen pohjakoulutukseksi vaadittiin lisensiaatintutkinto, mutta nykyään tohtorintutkinto suoritetaan yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suorittamatta välissä lisensiaatintutkintoa.

⚫
Tohtorintutkinnon tärkein osa on [[väitöskirja]]n laatiminen ja sen puolustaminen julkisesti. Väitöskirja voi olla joko kirjallisesti yhtenäinen kokonaisuus eli [[monografia]] tai useista erillisistä tieteellisistä artikkeleista koostuva [[Yliopistolliset opinnäytetyöt#Väitöskirja|artikkeliväitöskirja]] eli ns. nippuväitöskirja. Väitöskirjan lisäksi tulee suorittaa tutkimusalaan ja -menetelmiin liittyviä syventäviä opintoja. [[Lisensiaatti|Lisensiaatintutkinnon]] suorittaneilta jatko-opiskelijoilta vaaditaan tohtorintutkintoon liittyviä opintoja vähemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta.

⚫
Suomessa voi suorittaa myös taiteellisen tohtorintutkinnon, johon ei välttämättä kuulu väitöskirjaa, vaan tutkinto voi muodostua taiteellisista projekteista, esimerkiksi [[Sibelius-Akatemia]]ssa viidestä konsertista ja kirjallisesta työstä.

⚫
===Arvonmerkit===
⚫
Tohtorintutkinnon suorittaneiden arvonmerkit ovat [[tohtorinhattu]], jonka väri riippuu tieteen- tai taiteenalasta, ja usein tohtorinmiekka. Miekan sijaan joissakin korkeakouluissa ja tiedekunnissa on käytössä muunlainen arvonmerkki, esimerkiksi Kuopion yliopistossa tohtorinviitta ja Teknillisessä korkeakoulussa tohtorinkaulus, sekä teologien [[Raamattu]].

⚫
=== Riemutohtori ===
⚫
Riemutohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka väittelemisestä ja [[promootio]]sta on kulunut aikaa 50 vuotta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-05-24,104:2:542756,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = 112 tohtoria, 14 kunniatohtoria ja yksi riemutohtori| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.5.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat| Viitattu = 15.12.2008 | Kieli = }}</ref>. Riemukunniatohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka kunniatohtoriksi nimeämisestä on kulunut 50 vuotta. Ensimmäinen Suomen seitsemästä riemukunniatohtorista on ollut historioitsija [[Eino Jutikkala]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valt.helsinki.fi/ajankohtaista/post243.htm | Nimeke = Valtiotieteellisen tiedekunnan promootio lähestyy| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 16.5.2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 8.1.2009 | Kieli = }}</ref>.

=== Kunniatohtori===
{{Pääartikkeli|[[Kunniatohtori]]}}


== Tohtorintutkinto ulkomailla ==
== Tohtorintutkinto ulkomailla ==


Tohtorintutkintojen nimet vaihtelevat maittain mutta kansainvälisesti tunnetuin [[englannin kieli|englanninkielinen]] nimitys on '''Ph.D.''' (''Doctor of Philosophy'').
Tohtorintutkintojen nimet vaihtelevat maittain mutta kansainvälisesti yleisimpiä ovat latinankielisestä kantasanasta ''Doctor'' johdetut nimikkeet. Anglosaksisessa maailmassa tavanomaisin [[Englannin kieli|englanninkielinen]] nimitys on '''Ph.D.''' (''Doctor of Philosophy'').


Muita ovat mm.
Muita ovat mm.
Rivi 64: Rivi 64:
*'''LL.D. = Doctor of Laws'''
*'''LL.D. = Doctor of Laws'''


Saksankielisissä maissa käytetään nimikettä '''Doktor''' (lyh. ''Dr.''), jota täydennetään opiskelualaa vastaavalla latinankielisellä nimityksellä. Esimerkiksi luonnontieteistä väitellyt on '''Dr. rer. nat.''' (''Doktor rerum naturalium'') ja suomalaista tekniikan tohtoria vastaa '''Dr.-Ing.''' (''Doktor-Ingenieur'').
== Lääkäri ==


⚫
==Työelämä==
⚫
Puhekielessä [[lääkäri]]ä kutsutaan usein tohtoriksi – onhan esimerkiksi englanniksi sekä lääkäri että väitellyt tohtori ''doctor''. Alan perustutkinto Suomessa on kuitenkin [[lääketieteen lisensiaatti]], ja lääketieteen tohtori on tieteellinen jatkotutkinto.
⚫
Tohtorin tutkinnon suorittaneet ovat tilastollisesti korkeapalkkaisin koulutustasoryhmä, sillä tutkinnon suorittaneiden keskipalkka on hieman ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskipalkkaa korkeampi. Tohtorin tutkinto ei kuitenkaan itsessään takaa parempaa asemaa työelämässä tai leveämpää palkkapussia.
Sekaannuksen välttämiseksi voidaan englanniksi lääkäristä käyttää nimitystä M.D. (''Doctor of Medicine''), ''medical doctor'' tai ''physician'' ja väitelleestä lääkäristä nimitystä M.D., Ph.D.


⚫
Noin 7 % liike-elämän toimitusjohtajista on suorittanut tohtorin tutkinnon. <ref>Kauppalehti 15.10.2011. Pörssiyhtiöiden koulutus kuin samasta muotista.</ref>. Tunnettuja tohtorin tutkinnon suorittaneita suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ovat muun muassa [[Matti Alahuhta]], [[Mika Ihamuotila]], [[Danko Concar]] ja [[Juha Nummela]]. On huomattava, että moni työelämän johtotehtävissä toimiva tohtori on [[kunniatohtori]] (lat. ''doctor honoris causa''), vaikka asianosainen ei ole suorittanut tohtorintutkintoa. Esimerkiksi [[Jorma Ollila]] on saanut kunniatohtorin arvon kolmesta eri tiedekunnasta.
⚫
== Riemutohtori ==

⚫
Riemutohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka väittelemisestä ja [[promootio]]sta on kulunut aikaa 50 vuotta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-05-24,104:2:542756,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = 112 tohtoria, 14 kunniatohtoria ja yksi riemutohtori| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.5.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat| Viitattu = 15.12.2008 | Kieli = }}</ref>. Riemukunniatohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka kunniatohtoriksi nimeämisestä on kulunut 50 vuotta. Ensimmäinen Suomen seitsemästä riemukunniatohtorista on ollut historioitsija [[Eino Jutikkala]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valt.helsinki.fi/ajankohtaista/post243.htm | Nimeke = Valtiotieteellisen tiedekunnan promootio lähestyy| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 16.5.2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 8.1.2009 | Kieli = }}</ref>.
== Muuta tohtorintutkintoon liittyvää==

⚫
Monissa maissa [[lääkäri]]ä kutsutaan usein tohtoriksi – onhan esimerkiksi englanniksi sekä lääkäri että väitellyt tohtori ''doctor''. Alan perustutkinto Suomessa on kuitenkin [[lääketieteen lisensiaatti]], ja lääketieteen tohtori on tieteellinen jatkotutkinto. Sekaannuksen välttämiseksi voidaan englanniksi lääkäristä käyttää nimitystä M.D. (''Doctor of Medicine''), ''medical doctor'' tai ''physician'' ja väitelleestä lääkäristä nimitystä M.D., Ph.D.

==Katso myös==
*[[Jatko-opiskelu]]
*[[Tutkijakoulutettava|Tohtorikoulutettava]]
*[[Tutkijatohtori]]
*[[Yliopistonlehtori]]
*[[Professori]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 27. lokakuuta 2011 kello 23.47

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tohtori (lat. doctor, suom. opettaja) on korkeimman yliopistollisen tutkinnon nimitys. Tohtorintutkinto pätevöittää ennen kaikkea tutkimustoiminnan vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun korkeimpiin virkoihin vaaditaan yleensä tohtorintutkinto. Professorin virkaan tohtorintutkintoa ei teoriassa vaadita; sen sijaan edellytetään tieteellistä tai taiteellista pätevyyttä sekä opetustaitoa. Käytännössä professori, jolla ei ole tohtorin tutkintoa, on kuitenkin harvinainen muilla kuin taidealoilla.

Puhekielessä tohtorista puhuttaessa tarkoitetaan usein lääkäriä, vaikka huomattava osa lääkäreistä ei ole tohtoreita. Tohtoriksi opiskelevaa nimitetään tohtorikoulutettavaksi.

Tohtorintutkinnot Suomessa

Tohtorintutkintojen määrä on Suomessa nelinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana (vuonna 1986 valmistui 349 tohtoria). Suomessa on työelämässä noin 16 000 tohtorintutkinnon suorittanutta ja vuosittain valmistuu noin 1400 uutta tohtoria, joten tohtoreiden kokonaismäärä kasvaa nopeasti. Tohtoreista noin 10 000 työskentelee tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Valtaosa tohtoreista työskentelee julkisella sektorilla, vaikka yritysten osuus Suomen tutkimuspanoksesta on noin 70 %. Tohtoreiden osuus yritysten tutkimushenkilöstöstä onkin vain 3 %. Tutkinnon suorittaneista työttömänä on noin 2 % eli noin 300 henkeä (vuonna 2006). Liike-elämään työllistyneiden tohtoreiden määrä on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa.

Suomessa eniten tohtoreita valmistuu Helsingin yliopistosta, 27 %, Teknillisestä korkeakoulusta, 11 %, Oulun yliopistosta, 10 % ja Turun yliopistosta, 9 % (vuonna 2006). Kaikille hyväksi arvioiduille tutkimushankkeille ei riitä Suomessa rahoitusta, ja rahoituksesta joudutaan usein kilpailemaan. Tutkijakoulutuksen sisältöä on kehitetty viimeaikoina niin, että tohtorit voisivat sijoittua enemmän myös elinkeinoelämään. Monilla aloilla yksityisen, tyypillisesti teollisuudelta saadun rahoituksen määrä onkin jo huomattava.

Vuonna 2006 lähes 20 % tohtorintutkinnoista suoritettiin teknisellä alalla. Myös luonnontieteissä ja lääketieteissä suoritettiin runsaasti tohtorintutkintoja. Naisten osuus suoritetuista tutkinnoista oli vuonna 2006 noin 48,9 %. Suomen ensimmäinen naistohtori oli Karolina Eskelin (lääketiede ja kirurgia 1895) ja toinen Tekla Hultin (taloushistoria 1896). Ulkomailla ensimmäisenä väitteli kemisti Lydia Sesemann (Zürichin yliopisto 1874).

Tällä hetkellä Suomessa voi suorittaa seuraavat tohtorintutkinnot:

Jatko-opintojen kulku

Tullakseen tohtoriksi opiskelijan täytyy hakeutua yliopistoon ja kirjoittautua jatko-opiskelijaksi. Tohtorikoulutettavaa nimitetään myös tohtoriopiskelijaksi tai doktorandiksi. Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai erikoistapauksissa alempi korkeakoulututkinto. Ennen pohjakoulutukseksi vaadittiin lisensiaatintutkinto, mutta nykyään tohtorintutkinto suoritetaan yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suorittamatta välissä lisensiaatintutkintoa.

Tohtorintutkinnon tärkein osa on väitöskirjan laatiminen ja sen puolustaminen julkisesti. Väitöskirja voi olla joko kirjallisesti yhtenäinen kokonaisuus eli monografia tai useista erillisistä tieteellisistä artikkeleista koostuva artikkeliväitöskirja eli ns. nippuväitöskirja. Väitöskirjan lisäksi tulee suorittaa tutkimusalaan ja -menetelmiin liittyviä syventäviä opintoja. Lisensiaatintutkinnon suorittaneilta jatko-opiskelijoilta vaaditaan tohtorintutkintoon liittyviä opintoja vähemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta.

Suomessa voi suorittaa myös taiteellisen tohtorintutkinnon, johon ei välttämättä kuulu väitöskirjaa, vaan tutkinto voi muodostua taiteellisista projekteista, esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa viidestä konsertista ja kirjallisesta työstä.

Arvonmerkit

Tohtorintutkinnon suorittaneiden arvonmerkit ovat tohtorinhattu, jonka väri riippuu tieteen- tai taiteenalasta, ja usein tohtorinmiekka. Miekan sijaan joissakin korkeakouluissa ja tiedekunnissa on käytössä muunlainen arvonmerkki, esimerkiksi Kuopion yliopistossa tohtorinviitta ja Teknillisessä korkeakoulussa tohtorinkaulus, sekä teologien Raamattu.

Riemutohtori

Riemutohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka väittelemisestä ja promootiosta on kulunut aikaa 50 vuotta[1]. Riemukunniatohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka kunniatohtoriksi nimeämisestä on kulunut 50 vuotta. Ensimmäinen Suomen seitsemästä riemukunniatohtorista on ollut historioitsija Eino Jutikkala[2].

Kunniatohtori

Pääartikkeli: Kunniatohtori

Tohtorintutkinto ulkomailla

Tohtorintutkintojen nimet vaihtelevat maittain mutta kansainvälisesti yleisimpiä ovat latinankielisestä kantasanasta Doctor johdetut nimikkeet. Anglosaksisessa maailmassa tavanomaisin englanninkielinen nimitys on Ph.D. (Doctor of Philosophy).

Muita ovat mm.

  • D.Sc. = Doctor of Science
  • D.A. = Doctor of Arts
  • D.B.A. = Doctor of Business Administration
  • LL.D. = Doctor of Laws

Saksankielisissä maissa käytetään nimikettä Doktor (lyh. Dr.), jota täydennetään opiskelualaa vastaavalla latinankielisellä nimityksellä. Esimerkiksi luonnontieteistä väitellyt on Dr. rer. nat. (Doktor rerum naturalium) ja suomalaista tekniikan tohtoria vastaa Dr.-Ing. (Doktor-Ingenieur).

Työelämä

Tohtorin tutkinnon suorittaneet ovat tilastollisesti korkeapalkkaisin koulutustasoryhmä, sillä tutkinnon suorittaneiden keskipalkka on hieman ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskipalkkaa korkeampi. Tohtorin tutkinto ei kuitenkaan itsessään takaa parempaa asemaa työelämässä tai leveämpää palkkapussia.

Noin 7 % liike-elämän toimitusjohtajista on suorittanut tohtorin tutkinnon. [3]. Tunnettuja tohtorin tutkinnon suorittaneita suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ovat muun muassa Matti Alahuhta, Mika Ihamuotila, Danko Concar ja Juha Nummela. On huomattava, että moni työelämän johtotehtävissä toimiva tohtori on kunniatohtori (lat. doctor honoris causa), vaikka asianosainen ei ole suorittanut tohtorintutkintoa. Esimerkiksi Jorma Ollila on saanut kunniatohtorin arvon kolmesta eri tiedekunnasta.

Muuta tohtorintutkintoon liittyvää

Monissa maissa lääkäriä kutsutaan usein tohtoriksi – onhan esimerkiksi englanniksi sekä lääkäri että väitellyt tohtori doctor. Alan perustutkinto Suomessa on kuitenkin lääketieteen lisensiaatti, ja lääketieteen tohtori on tieteellinen jatkotutkinto. Sekaannuksen välttämiseksi voidaan englanniksi lääkäristä käyttää nimitystä M.D. (Doctor of Medicine), medical doctor tai physician ja väitelleestä lääkäristä nimitystä M.D., Ph.D.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ 112 tohtoria, 14 kunniatohtoria ja yksi riemutohtori 24.5.2008. Turun Sanomat. Viitattu 15.12.2008.
  2. ↑ Valtiotieteellisen tiedekunnan promootio lähestyy 16.5.2006. Helsingin yliopisto. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Kauppalehti 15.10.2011. Pörssiyhtiöiden koulutus kuin samasta muotista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tohtori&oldid=10852278”