Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
f |
p typo |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Kalavala on [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005). |
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Kalavala on [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005). |
||
[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Uhtua oli [[Vienan lääni]]in eli Arkangelin kuvernementtiin |
[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Uhtua oli [[Vienan lääni]]in eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä. |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
Versio 26. lokakuuta 2011 kello 08.32
.svg)
Uhtua eli Kalevala (ven. Калевала, Kalevala, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kalavala on Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan Jyskyjärven kuntaan ja on muuten Luusalmen ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005).
Venäjän keisarikunnassa Uhtua oli Vienan lääniin eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.
Historia
Uhtua on ollut Vienan Karjalan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen. Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai täkäläiseltä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset kävivät tutkimassa täkäläistä runonlauluperinnettä. Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolshevikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistneeseen Itä-Karjalan kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.
Jatkosodan aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.[1]
Historiallisen Uhtuan kyliä
Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti.
Katso myös
- Uhta, kaupunki Komin tasavallassa.
Lähteet
- ↑ Spk-8127
| ||||||||||||
| ||||||||||