Ero sivun ”Teo Snellman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: Luokka:Vuonna 1894 syntyneet, Luokka:Vuonna 1977 kuolleet |
Lisätty Luokka:Kansallissosialistit. |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
{{DEFAULTSORT:Snellman, Teo}} |
{{DEFAULTSORT:Snellman, Teo}} |
||
[[Luokka:Kansallissosialistit]] |
|||
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]] |
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]] |
||
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puheenjohtajat]] |
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puheenjohtajat]] |
||
Versio 22. lokakuuta 2011 kello 21.33
Teo Kaarlo Snellman (1894–1977) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, kasvissyönnin edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä. Snellman oli J. V. Snellmanin pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä Suomen ensimmäisenä kansallissosialistina[1].
1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä Argentiinassa, Virossa ja Ruotsissa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs Rafael Erich syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.[2] Snellman piti itseään syyttömänä, syytti kohtalostaan juutalaisia ja alkoi kirjoitella Suomen äärioikeiston lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen kanssa.[3]
Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa. Hän kannatti erityisesti Are Waerlandin luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta ja terveellisistä elämäntavoista.
Snellman oli naimisissa taidemaalari Elsa Snellmanin kanssa. Hän on mallitoimiston johtaja Laila Snellmanin isoisä.
Teokset
- Ulkokansalaistoiminta ja siirtolaisten huolto. I–II. Suomi-seura, 1929
- Erich, Maydel ja Tukholman selkkaus, 1936
- Ahvenanmaan kysymys ja Suomi-Ruotsi ongelma, 1939
- Suomalainen ihanneravinto : Laktovegetaarinen keittokirja. 4. uud. p., 1977
- Paastoamalla terveeksi, 1979
- Parantava paasto : paasto parannuskeinojen kuningas, 1988
Lähteet
- ↑ Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 168–187. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.
- ↑ Jari Sedergren: Maydell-juttu (Ennen ja nyt 1/2002)
- ↑ Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 168–170. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.