Ero sivun ”Huhtikuu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti lisäsi: ltg:Sulu mieness
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ks:اپریٖل
Rivi 110: Rivi 110:
[[pam:Abril]]
[[pam:Abril]]
[[ka:აპრილი]]
[[ka:აპრილი]]
[[ks:اپریٖل]]
[[csb:Łżëkwiôt]]
[[csb:Łżëkwiôt]]
[[kk:Сәуір]]
[[kk:Сәуір]]

Versio 22. lokakuuta 2011 kello 05.55

Huhtikuu. 1400-luvun ranskalaisen rukouskirjan ja kalenterin Les Très Riches Heures du Duc de Berryn kuvitusta huhtikuun kohdalla.[1]

Huhtikuu on vuoden neljäs kuukausi. Nimensä se on saanut metsätöistä, kun keväällä kaadettiin havupuukaski eli huhta. Huhtikuussa on 30 päivää. Maaliskuu edeltää huhtikuuta, ja sitä seuraa toukokuu. Huhtikuu humauttaa lumet pois, ainakin Oulun eteläpuolelta. Suomessa huhtikuu on etelässä lumien sulamisen, kevättulvien, pitenevien iltojen ja luonnon heräilemisen aikaa. Pohjoisessa Suomessa huhtikuulla koetaan ensimmäiset keväiset päivät, vaikka talvi jatkuukin edelleen. Huhtikuun puolivälissä saattaa joinakin vuosina olla todella suuret erot Etelä-ja Pohjois-Suomen välillä. Etelä-Suomessa saattaa samaan aikaan olla esimerkiksi +12 astetta lämmintä, ensimmäiset perhoset lentelevät ja maa on lumeton ja leskenlehtiä täynnä. Pohjoisessa Suomessa voi samaan aikaan usein olla päivisin pari astetta pakkasta, ja kinokset suurimmillaan, ja ilmassa vain enteitä kevään tulosta.

Huhtikuun latinankielinen nimi Aprilis tullee verbistä aperio, joka tarkoittaa "avata": Puiden silmut avautuvat tässä kuussa ainakin etelämpänä Euroopassa, Lounais-Suomessakin ensimmäiset koivut availevat silmujaan yleensä jo kuun viimeisinä päivinä.

Huhtikuun ensimmäinen päivä on monessa länsimaisessa kulttuurissa tunnettu aprillipäivä, jolloin toisten huijaaminen huumorimielessä eli aprillipilojen kertominen on perinteisesti sallittua. Huhtikuu on pohjoisella pallonpuoliskolla jo hyvin valoisa kuukausi, yöt ovat päiviä selvästi lyhyempiä, mutta etenkin Etelä-Suomessa vielä täysin pimeitä. Elokuussa on melko lailla yhtä pitkät päivät. Kuitenkin lämpötilat ovat elokuuta suuresti alempia, vaikka aurinko lämmittää ja valaisee yhtä paljon kuin elokuussa. Tämä johtuu siitä että huhtikuussa vielä kylmä, juuri lumen alta paljastunut maa vasta alkaa imeä itseensä lämpöä. Elokuussa kovimpien helteiden jo mentyä maa ja vesistöt sen sijaan luovuttavat runsaasti lämpöä ja vaikuttavat siten ilmastoon nostaen ja tasaten lämpötiloja.

Huhtikuun keskilämpötilat vaihtelevat eri puolilla Suomea. Vantaalla huhtikuun keskilämpötila on noin +3,5 astetta, Lahdessa noin +3 astetta, Tampereella noin +2,5 astetta, Kuopiossa noin +1 astetta, Oulussa noin 0 astetta ja Sodankylässä noin -2,5 astetta.[2] Tyypillinen päivälämpötila huhtikuun alussa on Etelä-Suomessa noin 4-5 astetta ja kuun lopulla jo noin 10 astetta. Pohjois-Suomessa huhtikuun alussa on yleensä päivisin pikkupakkasta ja kuun lopulla tyypillisesti pari astetta lämmintä.

Huhtikuun alussa säät ovat Suomessa tyypillisesti sumuisia ja pilvisiä loskasäitä, kun taas kuun lopulla aurinkoisia ja kuivia säitä. Vuorokausien keskilämpötila nousee eniten kuun lopulla, jolloin toisinaan koetaan melko korkeitakin päivälämpötiloja. Kylminä pysyvät yöt alentavat kuitenkin loppukuun keskilämpötilaa.

Lapissa lumipeite on suurimmillaan huhtikuun alussa, Etelä-Suomessa samaan aikaan lumet sulavat jo hurjaa vauhtia pois, tosin Ahvenanmaalla maa on jo huhtikuun alkuun mennessä paljas. Etelärannikolta ja lounaasta lumipeite katoaa lopullisesti yleensä huhtikuun ensimmäisellä viikolla, Etelä-Suomen sisämaassakin, esimerkiksi Lahden seudulta huhtikuun 10. päivän tienoilla. Jyväskylästä ne häviävät lopullisesti yleensä kuun puoliväliin mennessä, ja Oulusta kuun viimeisellä viikolla. Lapista lumipeite lähtee lopullisesti vasta toukokuun aikana.

Lapissa huhtikuussa on jo leutoa, useimmiten pikkupakkasta, tai vain muutama lämpöaste. Etelä-Suomessa tyypilliset päivälämpötilat nousevat kuun alulle tyypillisestä neljästä lämpöasteesta kuun lopun reiluun kymmeneen lämpöasteeseen. Silti yöpakkaset ovat etelässäkin tavallisia kuun lopullakin, ja niitä esiintyy etenkin selkeinä öinä. Lapissa lumipeite alkaa huhtikuun lopulla pienentyä ja ensimmäiset pälvet ilmaantuvat aurinkoisille paikoille. Muuttolinnuista suurin osa saapuu Suomeen huhtikuun aikana, Lapin perukoille usein etelää jonkin verran myöhemmin. Suurin osa vesilinnuista on jo huhtikuun alussa saapunut Etelä-Suomeen. Samaan aikaan saapuvatkin jo seuraavana peipot, kottaraiset ja rastaat. Lintujen kevätmuutto on näyttävä tapahtuma. Peipon kaikille tuttu laulaminen alkaa Etelä-Suomessa noin huhtikuun 5-10 päivän tienoilla ja pohjoisempana hieman myöhemmin. Mustarastaan liverryskin on tyypillistä kuulla Etelä-Suomessa tähän aikaan vuodesta, tyypillisesti mustarastas laulaa auringon nousun tienoilla ja auringon laskiessa. Huhtikuu on myös monien pöllöjen kiima-aikaa, ja esimerkiksi lehtopöllöt huhuilevat ahkerasti huhtikuisina öinä, Etelä-Suomessa huhuilu alkaa usein jo maaliskuulla. Huhtikuun alussa vielä paljaat, osittain vielä lumen peittämät Etelä-Suomen metsät täyttyvät linnunlaulusta, pohjoisessa näin käy aina etelää hieman myöhemmin. Monet suomalaiset talviunta- tai horrosta nukkuneet eläimet heräilevät huhtikuussa, esimerkiksi karhu, siili, lepakko, nokkosperhonen, raatokärpänen ja mantukimalainen.

Sammakoiden kututapahtuma tapahtuu Etelä-Suomessa huhtikuulla siten, että sammakot aloittavat kudun kuun alkupuolella lammikoiden tulviessa lumien sulamisvesistä ja rupikonnat ja viitasammakot vasta kuun lopulla. Etelä-Lapissa Sammakko pääsee aloittamaan kudun usein vasta vapun tienoilla.

Kasvimaailma ja hyönteismaailmakin heräävät huhtikuussa nopeasti, varsinkin etelässä. Huhtikuun ensimmäisen puoliskon aikana lentonsa aloittavat Etelä-Suomessa huhtiyökkönen, sitruunaperhonen, neitoperhonen ja nokkosperhonen, jotka ovat talvehtineet aikuisina. Ensimmäiset leskenlehdet kukkivat runsaina jo huhtikuun alussa aurinkoisilla pälvillä Etelä-Suomessa. Samoihin aikoihin kukintansa aloittavat etelässä lepät. Pähkinäpensas on usein kasvupaikoillaan etelärannikolla aloittanut kukintansa jo maaliskuun lopulla. Leppä sekä pähkinä tulevat kumpikin lehteen vapun jälkeen, vaikka kukinta tapahtuukin jo paljon aikaisemmin. Etelä-suomen sinivuokko aloittaa kukintansa usein jo lumien lähdettyä, mutta ennen puiden lehteentuloa huhtikuun puolessa välissä. Etelä-Suomen vähänkin lehtomaiset metsät täyttyvät aivan huhtikuun lopulla valkovuokoista ja ojat rentukoista. Samoihin aikoihin ensimmäiset pensaat alkavat tulla lehteen ennen puita ja pajut, esimerkiksi huhtikuunpaju, kukkia. Koivu aloittaa kukintansa ja lehteen tulonsa lounaassa ja etelärannikolla huhtikuun viimeisinä päivinä.

Huhtikuu on maaliskuun ohella Suomessa kuiva kuukausi, ja useimmiten hyvin aurinkoinen, pilvisiä päiviä on usein niukasti. Tästä huolimatta huhtikuussa on tulvia lumien sulamisvesien johdosta.

Viitteet

Puuttuva vaadittu parametri 1=kuukausi!