Ero sivun ”Anna-Maria Mård” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p linkkejä, luokaksi muutettu parapsykologia |
Jpk (keskustelu | muokkaukset) p Viitteet |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Anna-Maria Mård''' (o.s. Haudanlampi) (s. [[5. elokuuta]] [[1859]] [[Piippola]] - k. [[16. kesäkuuta]] [[1927]]) oli [[Ylä-Savo]]ssa, etenkin [[Kiuruvesi|Kiuruvedellä]], vaikuttanut [[kansanparantaja]]. Häntä on pidetty myös [[selvänäkijä]]nä. |
'''Anna-Maria Mård''' (o.s. Haudanlampi) (s. [[5. elokuuta]] [[1859]] [[Piippola]] - k. [[16. kesäkuuta]] [[1927]]) oli [[Ylä-Savo]]ssa, etenkin [[Kiuruvesi|Kiuruvedellä]], vaikuttanut [[kansanparantaja]]. Häntä on pidetty myös [[selvänäkijä]]nä. |
||
Anna-Maria Mård tunnetaan asuinpaikkansa, Kiuruveden Haapakummun, mukaan Haapakummun Anna-Marina. Hänen vanhempansa olivat [[torppari]] Kalle Mikonpoika Haudanlampi (29. lokakuuta |
Anna-Maria Mård tunnetaan asuinpaikkansa, Kiuruveden Haapakummun, mukaan Haapakummun Anna-Marina. Hänen vanhempansa olivat [[torppari]] Kalle Mikonpoika Haudanlampi (29. lokakuuta 1824–3. huhtikuuta 1868) ja Britha Gustava Esaiantytär Kuosmanen. Isänsä kuoltua ja äitinsä mentyä uusiin naimisiin Anna-Mari muutti Kiuruvedelle ja hänestä tuli Kalle Lepistön ja sukulaisensa Margaretan (o.s. Haudanlampi) [[kasvatti]]tytär.<ref name=EN1213>Eriksson & Nivalainen 1994, s. 12–13</ref> |
||
Kalle Lepistö (s. 2. heinäkuuta 1827 [[Kiuruvesi]] - k. 17. maaliskuuta 1882 Kiuruvesi) oli selvänäkijä ja parantaja, joka tunnettiin "Pienenmäen ukkona".<ref name=EN1213></ref> |
Kalle Lepistö (s. 2. heinäkuuta 1827 [[Kiuruvesi]] - k. 17. maaliskuuta 1882 Kiuruvesi) oli selvänäkijä ja parantaja, joka tunnettiin "Pienenmäen ukkona".<ref name=EN1213></ref> |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Anna-Mari käytti ihmisten ja eläinten parantajana toimiessaan omatekoisia rohtoja, joihin tarvitsemiaan kasveja hän kasvatti pihapiirissään. Osan lääkkeistä tai niiden ainesosista hän hankki apteekista. Selvänäkijänä hän auttoi etenkin kadonneiden ihmisten, eläinten ja esineiden löytämisessä. |
Anna-Mari käytti ihmisten ja eläinten parantajana toimiessaan omatekoisia rohtoja, joihin tarvitsemiaan kasveja hän kasvatti pihapiirissään. Osan lääkkeistä tai niiden ainesosista hän hankki apteekista. Selvänäkijänä hän auttoi etenkin kadonneiden ihmisten, eläinten ja esineiden löytämisessä. |
||
Mårdin pojantytär Maija Väisänen on laatinut luettelon hänen käyttämistään rohdoksista. Mårdin toimintaa on tutkinut farmakologi, dosentti [[Veijo Saano]].<ref>Eriksson & Nivalainen 1994, 9</ref> Anna-Maria Mårdista kirjan kirjoittaneet Eriksson ja Nivalainen keräsivät yhteensä 760 Mårdin toimintaa valottavaa kertomusta. Niistä 229 tarkastelee häntä parantajana ja 389 käsittelee selvänäkemistä.<ref>Eriksson & Nivalainen 1994, 11</ref> Nämä teemat yhdistyvät useissa kertomuksissa siten, että Mård [[prekognitio|tiesi ennalta]] avuntarvitsijan tulon ja vaivan. |
Mårdin pojantytär Maija Väisänen on laatinut luettelon hänen käyttämistään rohdoksista. Mårdin toimintaa on tutkinut farmakologi, dosentti [[Veijo Saano]].<ref>Eriksson & Nivalainen 1994, s. 9</ref> Anna-Maria Mårdista kirjan kirjoittaneet Eriksson ja Nivalainen keräsivät yhteensä 760 Mårdin toimintaa valottavaa kertomusta. Niistä 229 tarkastelee häntä parantajana ja 389 käsittelee selvänäkemistä.<ref>Eriksson & Nivalainen 1994, s. 11</ref> Nämä teemat yhdistyvät useissa kertomuksissa siten, että Mård [[prekognitio|tiesi ennalta]] avuntarvitsijan tulon ja vaivan. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Eriksson, Reino & Nivalainen, Jouko| Nimeke = Haapakummun Anna-Mari: kansanparantaja ja selvänäkijä| |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Eriksson, Reino & Nivalainen, Jouko| Nimeke = Haapakummun Anna-Mari: kansanparantaja ja selvänäkijä| Vuosi = 1994| Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = T:mi Joksa|Tunniste = ISBN 951-96911-2-X| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = }} |
||
| ⚫ | |||
Suomentaja = | Vuosi = 1994| Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = T:mi Joksa|Tunniste = ISBN 951-96911-2-X| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} |
|||
| ⚫ | |||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
==Kirjallisuutta== |
==Kirjallisuutta== |
||
* {{Lehtiviite | Tekijä = Huuskonen, Matti| Otsikko = Anna-Marin parannusmenetelmät kiehtovat yhä| Julkaisu = Kauneus ja terveys| Ajankohta = 1994| Vuosikerta = | Numero = 9| Sivut = 34-37|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = Kansanparantaja Anna-Maria Mårdista haastateltavana farmakologian dosentti Veijo Saano|Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }} |
* {{Lehtiviite | Tekijä = Huuskonen, Matti| Otsikko = Anna-Marin parannusmenetelmät kiehtovat yhä| Julkaisu = Kauneus ja terveys| Ajankohta = 1994| Vuosikerta = | Numero = 9| Sivut = 34-37|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = Kansanparantaja Anna-Maria Mårdista haastateltavana farmakologian dosentti Veijo Saano|Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }} |
||
Versio 21. lokakuuta 2011 kello 20.55
Anna-Maria Mård (o.s. Haudanlampi) (s. 5. elokuuta 1859 Piippola - k. 16. kesäkuuta 1927) oli Ylä-Savossa, etenkin Kiuruvedellä, vaikuttanut kansanparantaja. Häntä on pidetty myös selvänäkijänä.
Anna-Maria Mård tunnetaan asuinpaikkansa, Kiuruveden Haapakummun, mukaan Haapakummun Anna-Marina. Hänen vanhempansa olivat torppari Kalle Mikonpoika Haudanlampi (29. lokakuuta 1824–3. huhtikuuta 1868) ja Britha Gustava Esaiantytär Kuosmanen. Isänsä kuoltua ja äitinsä mentyä uusiin naimisiin Anna-Mari muutti Kiuruvedelle ja hänestä tuli Kalle Lepistön ja sukulaisensa Margaretan (o.s. Haudanlampi) kasvattitytär.[1]
Kalle Lepistö (s. 2. heinäkuuta 1827 Kiuruvesi - k. 17. maaliskuuta 1882 Kiuruvesi) oli selvänäkijä ja parantaja, joka tunnettiin "Pienenmäen ukkona".[1]
Anna-Mari muutti kasvattikotiinsa 15-vuotiaana ja oli Kalle Lepistön oppilaana kahdeksan vuotta tämän kuolemaan saakka. Lepistön kuoltua Anna-Mari avioitui pienviljelijä Heikki Juhonpoika Mårdin kanssa, joka toimi myös suutarina.[1]
Anna-Mari käytti ihmisten ja eläinten parantajana toimiessaan omatekoisia rohtoja, joihin tarvitsemiaan kasveja hän kasvatti pihapiirissään. Osan lääkkeistä tai niiden ainesosista hän hankki apteekista. Selvänäkijänä hän auttoi etenkin kadonneiden ihmisten, eläinten ja esineiden löytämisessä.
Mårdin pojantytär Maija Väisänen on laatinut luettelon hänen käyttämistään rohdoksista. Mårdin toimintaa on tutkinut farmakologi, dosentti Veijo Saano.[2] Anna-Maria Mårdista kirjan kirjoittaneet Eriksson ja Nivalainen keräsivät yhteensä 760 Mårdin toimintaa valottavaa kertomusta. Niistä 229 tarkastelee häntä parantajana ja 389 käsittelee selvänäkemistä.[3] Nämä teemat yhdistyvät useissa kertomuksissa siten, että Mård tiesi ennalta avuntarvitsijan tulon ja vaivan.
Lähteet
- Eriksson, Reino & Nivalainen, Jouko: Haapakummun Anna-Mari: kansanparantaja ja selvänäkijä. T:mi Joksa, 1994. ISBN 951-96911-2-X.
Viitteet
Kirjallisuutta
- Huuskonen, Matti: Anna-Marin parannusmenetelmät kiehtovat yhä. (Kansanparantaja Anna-Maria Mårdista haastateltavana farmakologian dosentti Veijo Saano) Kauneus ja terveys, 1994, nro 9, s. 34-37.