Ero sivun ”Teollisuusveturi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
[[Kuva:Move90.jpg|thumb|UPM-Kymmene Oyj:n Move 90 -veturi tallissaan Kuusankosken asemalla]] |
[[Kuva:Move90.jpg|thumb|UPM-Kymmene Oyj:n Move 90 -veturi tallissaan Kuusankosken asemalla]] |
||
[[Kuva:Borsig-Leena.jpg|thumb|Museohöyryveturi Vk4 68, '''"Leena"''', Minkiöllä [[lavettivaunu]]n päällä]] |
|||
Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. [[Valmet]]in [[Move66]] sekä [[Lokomo]]n [[C600]] ja [[Kisko-Kalle]]. Move66 ja C600 ovat olleet todellinen menestystarina. Vetureiden omistajat ovat vaihdelleet useasti, ja vasta [[2000-luku|2000-luvulta]] alkaen niiden käyttö on vähentynyt kasvavien junapainojen takia. Kisko-Kalle oli oman aikansa menestystarina; ne olivat käytössä [[Valtionrautatiet|Valtionrautateillä]] sekä hyvin useilla teollisuuslaitoksilla [[1950-luku|1950-luvulta]] aina [[1970-luku|1970-luvun]] loppuun. Myös [[1991]] [[Transtech]] Oy:ltä valmistunut uuden sukupolven [[Ttm1|N-veturi]] oli erityisesti teollisuuskäyttöön suunniteltu. |
Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. [[Valmet]]in [[Move66]] sekä [[Lokomo]]n [[C600]] ja [[Kisko-Kalle]]. Move66 ja C600 ovat olleet todellinen menestystarina. Vetureiden omistajat ovat vaihdelleet useasti, ja vasta [[2000-luku|2000-luvulta]] alkaen niiden käyttö on vähentynyt kasvavien junapainojen takia. Kisko-Kalle oli oman aikansa menestystarina; ne olivat käytössä [[Valtionrautatiet|Valtionrautateillä]] sekä hyvin useilla teollisuuslaitoksilla [[1950-luku|1950-luvulta]] aina [[1970-luku|1970-luvun]] loppuun. Myös [[1991]] [[Transtech]] Oy:ltä valmistunut uuden sukupolven [[Ttm1|N-veturi]] oli erityisesti teollisuuskäyttöön suunniteltu. |
||
Versio 13. lokakuuta 2011 kello 14.58
Teollisuusveturi on teollisuuslaitosten käyttöön varta vasten suunniteltu tai normaalimallista muunnettu veturi. Tyypillisimmät erot linja- ja järjestelyvetureihin nähden ovat koneiston painopisteen siirto voimaan eikä nopeuteen, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja raskaiden junarunkojen siirtelyssä tarvittavat lisäpainot.
Tyypillisiä normaalimalleista muunnettuja teollisuusvetureita ovat Karhulan–Sunilan Rautatien ja UPM-Kymmene Oyj:n omistamat, Dv12–veturin alustalle ja korille rakennetut Move90–veturit, joissa on alkuperäisen V16-moottorin tilalla V12, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja 15 tonnin lisäpainot, tai Seikun saha Oy:llä käytössä ollut, VR:n Tve4–ratakuorma-auton teollisuusversio Move250B.
Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. Valmetin Move66 sekä Lokomon C600 ja Kisko-Kalle. Move66 ja C600 ovat olleet todellinen menestystarina. Vetureiden omistajat ovat vaihdelleet useasti, ja vasta 2000-luvulta alkaen niiden käyttö on vähentynyt kasvavien junapainojen takia. Kisko-Kalle oli oman aikansa menestystarina; ne olivat käytössä Valtionrautateillä sekä hyvin useilla teollisuuslaitoksilla 1950-luvulta aina 1970-luvun loppuun. Myös 1991 Transtech Oy:ltä valmistunut uuden sukupolven N-veturi oli erityisesti teollisuuskäyttöön suunniteltu.
Vuosina 2009 - 2010 saatiin ajokuntoon vanhin olemassa ollut teollisuusveturi, Vk4 Leena, Borsig 7858/1910, 0-4-0wt. Se on sijoitettu Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäällä.
Lähteet
- Resiina-lehti 4/99
- Eljas Pölhö: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996 = Finnish motive power 1.1.1996
- Resiina 3/2010: Sakari K Salo: Kulttuuriteko - Vk4 LEENA, s. 26 - 31
- UPM-Kymmene Oy:n kuljetuspäällikön kertoma toukokuussa 2002 olleella ratapenkkaretkellä
- Trans Tech Oy:n entisen myyntijohtajan kertoma N-veturin synnystä ja vaiheista