Ero sivun ”Itä-Uudenmaan maakunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Kuntaliitossuunnitelmat: </ref> |
|||
| Rivi 173: | Rivi 173: | ||
1970 [[Suomen sisäasiainministeriö|sisäasiainministeriön]] neuvottelukunta ehdotti perustaltaan erilaista esitystä. Siinä Pukkila ja suomenkielinen pääosa Myrskylää olisi Askolan asemesta liitetty Orimattilan kuntaan yhdessä Artjärven kunnan kanssa. Pornainen olisi jaettu kahtia Mäntsälän ja Porvoon maalaiskunnan kesken eikä Porvoon maalaiskuntaa olisi yhdistetty Porvoon kaupunkiin ''liian suurena kuntana''. Sisäasiainministeriön mukaan Suur-Loviisa olisi ollut toiminnallisesti liian hajanainen, vaikka se toteutui Myrskylän ruotsinkielisiä alueita ja Lapinjärveä lukuunottamatta lopulta 2010, kun Loviisaan liittyivät Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Riikonen, Esko | Nimeke = [[Uusimaa (sanomalehti)|Uusimaa]] | Vuosi = 2011-10-09| Sivu = 6 | |
1970 [[Suomen sisäasiainministeriö|sisäasiainministeriön]] neuvottelukunta ehdotti perustaltaan erilaista esitystä. Siinä Pukkila ja suomenkielinen pääosa Myrskylää olisi Askolan asemesta liitetty Orimattilan kuntaan yhdessä Artjärven kunnan kanssa. Pornainen olisi jaettu kahtia Mäntsälän ja Porvoon maalaiskunnan kesken eikä Porvoon maalaiskuntaa olisi yhdistetty Porvoon kaupunkiin ''liian suurena kuntana''. Sisäasiainministeriön mukaan Suur-Loviisa olisi ollut toiminnallisesti liian hajanainen, vaikka se toteutui Myrskylän ruotsinkielisiä alueita ja Lapinjärveä lukuunottamatta lopulta 2010, kun Loviisaan liittyivät Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Riikonen, Esko | Nimeke = [[Uusimaa (sanomalehti)|Uusimaa]] | Vuosi = 2011-10-09| Sivu = 6 | |
||
| Selite = Kuntakarttoja piirrettiin uusiksi jo 40 vuotta sitten | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = [[Suomen Lehtiyhtymä]] Tunniste = | www = http://www.uusimaa.fi| www-teksti = Uusimaa | Viitattu = |10.09.2011 |}} |
| Selite = Kuntakarttoja piirrettiin uusiksi jo 40 vuotta sitten | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = [[Suomen Lehtiyhtymä]] Tunniste = | www = http://www.uusimaa.fi| www-teksti = Uusimaa | Viitattu = |10.09.2011 |}}</ref> |
||
===Väestöennusteet=== |
===Väestöennusteet=== |
||
Versio 10. lokakuuta 2011 kello 17.53
Östra Nylands landskap |
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Historialliset läänit |
Etelä-Suomen lääni (1997–2009) Uudenmaan lääni (1831–1996) |
| Maakuntakeskus | Porvoo |
| Pinta-ala ilman merialueita |
2 762,84 km² 2010 |
| Kokonaispinta-ala |
5 499,47 km² 2010 [1] |
| – maa | 2 701,84 km² |
| – sisävesi | 61,00 km² |
| – meri | 2 736,63 km² |
| Väkiluku |
94 353 31.10.2010 [2] |
| – väestötiheys | 34,92 as/km² (31.10.2010) |
| Maakuntalaulu | Itä-Uudenmaan laulu |
| Nimikkolajit | |
| - lintu | Haarapääsky |
| - kala | Meritaimen |
| - kasvi | Leskenlehti |
| - kivi | Sipoon kalkkikivi |
Itä-Uudenmaan maakunta (ruots. Östra Nyland) oli Suomen maakunta Etelä-Suomessa. Itä-Uusimaa oli osa historiallista Uudenmaan maakuntaa, ja se oli vuoteen 1997 osa Uudenmaan lääniä ja läänilaitoksen lakkauttamiseen vuoteen 2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin.
Valtioneuvosto päätti Itä-Uudenmaan maakunnan lakkauttamisesta 22. lokakuuta 2009. Kaikki Itä-Uudenmaan kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan vuoden 2011 alussa.[3]
Maakunnan maapinta-ala oli 1. tammikuuta 2010 2 701,84 km²,[1] ja ennakkoväkiluku 31. lokakuuta 2010 94 353 henkeä[2].
Aluesuunnittelu ja maakuntakaava
Ennen Itä-Uudenmaan maakunnan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliiton muodostamista, Itä-Uudenmaan aluekehitystä suunnitteli vapaaehtoisesti Itä-Uudenmaan seutusuunnitteluliitto ry 4. kesäkuuta 1959 – 31. joulukuuta 1965. Sen työn jatkaja, Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto, perustettiin 1. joulukuuta 1966, joka lopetettiin 31. joulukuuta 1992.
Muualla Uudellamaalla toimivat Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät valtioneuvoston päätöksellä 1. tammikuuta 1993. Muihin seutukaavaliittoihin kuuluneet Kirkkonummi, Mäntsälä ja Pornainen vaihtoivat Uudenmaan maakuntaliittoon, jossa oli tuolloin kaikkiaan 19 kuntaa. Uudenmaan liiton päätehtäviä olivat lakisääteinen seutukaavoitus ja kuntien alueelliset edunvalvontatehtävät. 1. tammikuuta 1994 Uudenmaan maakuntaliittoon liittyivät Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton kunnat, jolloin kuntamäärä oli yhteensä 21.
Lakisääteisen seutukaavan laatimisen lisäksi aluekehittämislaki siirsi 1. tammikuuta 1994 aluekehitysvastuun valtion lääninhallituksilta kuntien maakuntaliitoille. Tämä toi maakuntaliittoihin Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston sekä muiden ohjelmien hallinnointitehtäviä 1. tammikuuta 1995 alkaen, kun Suomi oli liittynyt Euroopan unionin jäseneksi.[4]
Uudenmaan läänin tultua lakkautetuksi 31. joulukuuta 1996, Itä-Uusimaa kuului Etelä-Suomen suurlääniin ja muodostettiin Itä-Uudenmaan liitto, joka yhdistettiin Uudenmaan maakuntaliittoon 1. tammikuuta 2011.
Kuntaliitossuunnitelmat
1969 Uudenmaan lääninhallitus muodostettiin neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus kuntaliitoksiksi. Toimikuntaan kuuluivat mm. Itä-Uudenmaan seutukaavajohtaja Sigurd Slätis, Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lauri Snirvi ja Lapinjärven kunnanjohtaja Heikki Lehtinen. Uudenmaan lääninhallitus teki ehdotukseen muutoksia ja ehdotus tähtäsi siihen, että Itä-Uudellemaalle olisi jäänyt kuusi kuntaa. Loviisan kaupunkiin olisi yhdistetty Ruotsinpyhtää lukuunottamatta Haaviston-Vastilan mutkaa, joka olisi siirretty Kymen lääniin Elimäen kuntaan. Lisäksi Loviisan kaupunkiin olisi yhdistetty Lapinjärvi lukuunottamatta Kimonkylää, joka olisi siirretty Kymen läänin elimäen kuntaan Ruotsinpyhtään Haaviston-Vastilan tapaan, minkä lisäksi Liljendal olisi kokonaan liitetty Loviisaan. Muita Loviisan kaupunkiin liitettäviä alueita olisivat olleet Myrskylän kunnan kaakkoiset ruotsinkieliset kylät sekä Itä-Pernaja. Myrskylän suomenkielinen pääosa olisi liitetty Askolan kuntaan ja Länsi-Pernaja Porvoon kaupunkiin. Artjärven kunta olisi liitetty Orimattilan kuntaa, joka toteutui 2011 kunnan liitoksella Orimattilan kaupunkiin. Askolaamn olisi Myrskylän suomenkielisten alueiden lisäksi liitetty myös Pukkila ja Pornainen. Lisäksi Porvoon maalaiskunta olisi liitetty Porvoon kaupunkiin, joka toteutui 1997-
1970 sisäasiainministeriön neuvottelukunta ehdotti perustaltaan erilaista esitystä. Siinä Pukkila ja suomenkielinen pääosa Myrskylää olisi Askolan asemesta liitetty Orimattilan kuntaan yhdessä Artjärven kunnan kanssa. Pornainen olisi jaettu kahtia Mäntsälän ja Porvoon maalaiskunnan kesken eikä Porvoon maalaiskuntaa olisi yhdistetty Porvoon kaupunkiin liian suurena kuntana. Sisäasiainministeriön mukaan Suur-Loviisa olisi ollut toiminnallisesti liian hajanainen, vaikka se toteutui Myrskylän ruotsinkielisiä alueita ja Lapinjärveä lukuunottamatta lopulta 2010, kun Loviisaan liittyivät Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää. [5]
Väestöennusteet
Itä-Uudenmaan kehitystä ennustettiin monella tavoin. Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto ja valtioneuvoston kanslian valtakunnansuunnittelutoimisto ennustivat samanaikaisesti alueen väestönkehitystä.
| Kunta | Väkiluku 1969 | Väkiluku 1980 | Stkl:n väkilukuennuste 1980 | vst:n väkilukuennuste 1980 |
|---|---|---|---|---|
| Artjärven kunta | 2 650 | 2 039 | 2 300 | 2 488 |
| Askolan kunta | 3 648 | 3 930 | 3 700 | 3 611 |
| Lapinjärven kunta | 4 318 | 3 632 | 3 700 | 3 611 |
| Liljendalin kunta | 1 559 | 1 412 | 1 400 | 1 382 |
| Loviisan kaupunki | 6 776 | 8 809 [6] | 7 700 | 7 907 |
| Myrskylän kunta | 2 581 | 2 096 | 2 300 | 2 174 |
| Mäntsälän kunta | 11 120 | 11 319 | 10 000 | 10 335 |
| Orimattilan kunta | 12 961 | 13 144 | 11 581 | 17 646 |
| Pernajan kunta | 4 685 | 3 932 | 4 100 | 3 399 |
| Pornaisten kunta | 2 431 | 2 289 | 2 000 | 1 571 |
| Porvoon kaupunki | 15 915 | 19 046 | 22 400 | 15 483 |
| Porvoon maalaiskunta | 15 506 | 19 163 | 20 300 | 12 071 |
| Pukkilan kunta | 2 098 | 1 694 | 1 700 | 1 903 |
| Ruotsinpyhtään kunta | 3 795 | 3 549 | 3 600 | 2 827 |
| Sipoon kunta | 11 964 | 12 884 | 19 000 | 13 762 |
Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto ennusti 1967 runkokaavan yhteydessä Itä-Uudenmaan väkiluvun ylittävän 120 000 jo 1990-luvun alussa, joka toteutui vasta 2010-luvulle tultaessa. Muuttoliike suuntautui muualle kuin Itä-Uudellemaalle Uuttamaata. Uudenmaan läänin lääninhallitus arvioi Porvoon kaupungin suurimmaksi saavutettavaksi väkiluksi 30 000 1980-luvulle mentäessä ja Porvoon maalaiskunnan väkiluvun saavuttavan 2000-luvulle mennessä 40 000 asukkaan rajan. Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton arvioiden mukaan väkiluvun olisi pitänyt olla 2000-luvulle tultaessa 47 000, jolloin nykyinen Porvoon kaupunki, johon on yhdistyneenä Porvoon maalaiskunta olisi pitänyt olla vajaan 80 000 asukkaan kaupunki. <ref>Riikonen, Esko: Uusimaa, s. 6. Väestöennusteet menivät yläkanttiin. Porvoo: Suomen Lehtiyhtymä Tunniste =, 2011-10-09. Uusimaa.
Aluejako
Kunnat
Itä-Uusimaa jakaantui lakkauttamishetkellään seitsemään kuntaan, joista kaksi oli kaupunkeja. Itä-Uudenmaan maakuntakeskus oli Porvoo. Kunnista ainoastaan Askola ja Pukkila olivat yksikielisesti suomenkielisiä.
- Askolan kunta
- Lapinjärven kunta (ruots. Lappträsk)
- Loviisan kaupunki (ruots. Lovisa)
- Myrskylän kunta (ruots. Mörskom)
- Porvoon kaupunki (ruots. Borgå)
- Pukkilan kunta
- Sipoon kunta (ruots. Sibbo)
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
- ↑ a b Väestön ennakkotilasto, lokakuu 2010 18.11.2010. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2010.
- ↑ Valtioneuvosto päätti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien yhdistämisestä 22.10.2009. Valtiovarainministeriö. Viitattu 30.12.2009.
- ↑ http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=44
- ↑ Riikonen, Esko: Uusimaa, s. 6. Kuntakarttoja piirrettiin uusiksi jo 40 vuotta sitten. Porvoo: Suomen Lehtiyhtymä Tunniste =, 2011-10-09. Uusimaa.
- ↑ Loviisaan toteutettin 1970-luvun loppupuolella Loviisan ydinvoimala
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itä-Uudenmaan maakunta Wikimedia Commonsissa
