Taliban

Talibanin ja vuosina 1996–2001 myös Afganistanin islamilaisen emiraatin lippu.

Taliban (arab. طالبان‎ eli ”oppilaat”) on pataanien muodostama sunnalainen ääriliike, joka hallitsi suurinta osaa Afganistania vuodesta 1996 vuoteen 2001, jolloin Yhdysvaltojen ilmapommitukset ja Pohjoinen liitto syrjäytti sen vallasta.

Enimmillään Taliban-liike hallitsi suurinta osaa Afganistanista. Hallitsemalleen alueelle liike antoi nimeksi Afganistanin islamilainen emiraatti, jonka lailliseksi tunnusti ainoastaan Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Pakistan ja Saudi-Arabia. Syytökset ihmisoikeusloukkauksista estivät Taliban-hallintoa saamasta Yhdistyneiden kansakuntien tunnustuksen. Suurin osa maailman valtioista, kuten Iran, Intia, Turkki, Venäjä, Yhdysvallat ja suurin osa Keski-Aasian tasavalloista, vastusti Taliban-hallintoa ja rahoitti sekä tuki sen vastapuolta ja loppua Afganistania hallinnutta Pohjoista liittoa.

Etymologia

Liike perustui madsarahien eli koraanikoulujen opiskelijoihin. Tästä se saikin nimensä Taliban, joka tarkoittaa paštun kielellä oppilaita. Näin ollen vapaasti käännettynä ja sopeutettuna Taliban tarkoittaa "opiskelijaliikettä". Taliban on monikkomuoto paštun kieleen arabiasta lainatusta opiskelijaa tarkoittavasta sanasta Ṭālib (arab. طالب‎). Länsimaissa on yleistynyt käytäntö kutsua Taliban-liikkeen kannattajaa tai jäsentä "talibaniksi", vaikka itse asiassa tarkkaan ottaen liikkeen jäsen on ”talib” eli opiskelija. Nimi voidaan kirjoittaa joko taleban tai taliban, Afganistanin kahden kielen, darin tai paštun, mukaisesti, mutta Talibanin jäsenet itse käyttävät pataaneina paštun kieltä. Osa afgaaneista kutsuu Talibanin jäseniä nimityksellä ”luder ung”, joka tarkoittaa kylmäsydämisiä.

Valtaannousu

Taliban-liikkeen hallitsema Afganistanin islamilainen emiraatti vaalealla, Pohjoisen liiton hallitsema Afganistanin islamilainen tasavalta punaisella.

Neuvostoliiton tukeman Afganistanin hallituksen romahdettua mujahideen-joukkoja vastaan käydyn Afganistanin sisällissodan jälkeen 1992 Afganistan ajautui sekasortoon, jossa sitä hallitsivat paikalliset sotaherrat. Taliban-liikkeellä oli kysyntää afgaanien keskuudessa kaiken lahjonnan, julmuuksien ja mujahideen-sotaherrojen välisten ainaisten taisteluiden jälkeen. Talibanin synnystä on kaksi tarinaa. Toisen mukaan Kandahariin matkustavan perheen poikien ja tyttöjen raiskaaminen sekä murhaaminen tai vastaava mujahideen-joukkojen tekemä hirmuteko sai Mohammed Omarin ja hänet oppilaansa tavoittelemaan näiden rikollisten hävittämistä Afganistanista. Toisen tarinan mukaan pakistanilainen kuorma-autoilla salakuljettava rikollisliiga nimeltään ”Afghanistan Transit Trade” ja sen liittolaiset Pakistanin hallituksessa aseistivat, rahoitti ja koulutti Taliban-joukot puhdistaakseen eteläisen Afganistanin läpi Keski-Aasian tasavaltoihin menevän tien kiristävistä rosvojoukkioista. Joka tapauksessa Taliban-liikkeen juuret olivat Helmandin, Kandaharin ja Uruzganin maakunnissa ja sen jäsen- sekä kannattajakunta koostui pataaneista. Nuorimmat talibaneista olivat Neuvostoliiton Afganistanin sodan aikana Pakistanissa pakolaisleireillä kasvaneita pataaneja. Taliban sai koulutusta ja rahoitusta Pakistanin hallitukselta, mutta säilytti silti itsenäisyytensä, kieltäytyipä usein Pakistanin avuntarjouksista. Liikkeen ideologiset juuret ja jäsenkunta taas olivat peräisin Pohjois-Pakistanin madrassa-kouluista.

Afganistanin kartta.

Ensimmäinen suuri Talibanin sotilaallinen operaatio oli loka-marraskuussa 1994, jolloin liike marssi Kandaharin maakunnan länsiosasta Maiwandista ja valtasi Kandaharin kaupungin ja sitä ympäröivät maakunnat mutta menetti vain muutamia kymmeniä miehiä. Taliban oli aloittanut rajanylitysalueen ja sotaherra Gulbuddin Hikmatyarin asevaraston kaappauksella. Muutamaa viikkoa myöhemmin Taliban kaappasi erään toisen kauppasaattueen, joka yritti avata kauppareitin Pakistanista Keski-Aasiaan, kiristääkseen erään toisen ryhmän sotaherroja. Seuraavan kolmen kuukauden aikana ”näkymätön voima” oli saanut haltuunsa 12 maakuntaa Afganistanin 34:stä maakunnasta. Monesti sotaherrat antautuivat taisteluitta ja heidän raskaasti aseistetut joukkonsa luovuttivat aseensa Talibanille.

Talibanin vaikutusvalta ja voima kasvoivat, ja 1995 se valtasi Heratin kaupungin. Maaliskuussa 1996 kaksi Talibanin vastustajaa Burhanuddin Rabbani ja Gulbuddin Hekmatyar liittoutuivat Talibania vastaan. Syyskuussa he kuitenkin joutuivat vetäymään pohjoiseen, ja samassa kuussa Taliban valloitti 1996 pääkaupungin Kabulin ja perusti Afganistanin islamilaisen emiraatin.

Toukokuussa 1997 Faryabin aluetta hallinnut sotapäällikkö Abdul Malik Pahlawan liittoutui Talibanin kanssa entistä johtajaansa Abdul Rashid Dostumia vastaan kostaakseen veljensä Mohammed Pahlawanin murhan. Pahlawan oli vastuussa pohjoisen liiton läntisestä puolustuksesta ja salli Talibanin kulkea vuoristoisen Faryabin läpi Balkhiin ja Mazar-i-Sharifiin. Dostum joutui luopumaan alueesta ja pakeni tukikohdastaan Mazar-i-Sharifista Uzbekistaniin. Näin ollen Taliban liittolaisineen valtasi Mazar-i-Sharifin 25. toukokuuta 1997. Taliban aloitti etniset puhdistukset hazara-heimoon kuuluvien keskuudessa. Samana päivänä Pakistan tunnusti Talibanin hallinnon Afganistanin hallitukseksi ja Saudi-Arabia seuraavana päivänä 26. toukokuuta. Saatuaan kostetuksi veljensä kuoleman Dostumille Pahlawan käänsi aseensa Talibania vastaan ja hyökkäsi Mazar-i-Sharifiin 27. toukokuuta, mutta tottumattomina kaupunkisotaan taliban-joukot kärsivät tuntuvia tappioita taisteluissa ja niiden jälkeisissä teloituksissa.

Taliban sai Mazar-i-Sharifin uudelleen haltuunsa vasta 8. elokuuta 1998. Maailman huomio kiinnittyi Talibaniin 20. elokuuta, kun Yhdysvallat laukaisi risteilyohjuksia neljään kohteeseen Afganistanissa Khostin lähellä. Yhtä leireistä johti Osama bin Laden, jota Yhdysvallat syytti iskuista Itä-Afrikassa oleviin lähetystöihinsä.

Talibanin ollessa valtansa huipulla Afganistanin islamilaisen emiraatin tunnustivat Pakistanin ja Saudi-Arabian lisäksi Arabiemiraatit. Taliban hallitsi maan alueesta 90 %, lukuun ottamatta pieniä alueita koillisessa Afganistanissa. Muu maailma, YK:n mukaan lukien, piti kuitenkin Rabbania Afganistanin laillisena hallitsijana, vaikka oli selvää, ettei hänellä ollut käytännön asemaa.

Taliban sai Saudi-Arabialta tukea arviolta kaksi miljoonaa dollaria vuodessa. Merkittävin Talibanin tukija oli kuitenkin Pakistan.

Elämä Talibanin Afganistanissa

Taliban-hallinnon myötä naiset eivät saaneet enää kulkea julkisilla paikoilla ilman burkaa. Kuva Pohjois-Afganistanista 2005.

Taliban-joukkoja Heratissa 15. toukokuuta 2001.

Afganistanista tuli ainoa maa, jossa oli käytössä puhtaasti islamilainen laki. Maalliset huvit, musiikki, televisio, radio, lähetystyö ja sään ennustus oli kielletty. Murhaajat ja prostituoidut teloitettiin käyttämättömäksi jääneellä urheilustadionilla Kabulissa. Myös uskottomuudesta ja homoseksuaalisuudesta rangaistiin kuolemalla.

Taliban kielsi oopiumin viljelyn vuonna 2000 uskonnollisista syistä, ja tuotanto putosi vuonna 2000 tuotetusta 4 000 tonnista (70 % maailman tuotannosta) 82 tonniin vuonna 2001, josta suurin osa viljeltiin Pohjoisen liiton hallitsemilla alueilla.

Naisten asemaa Afganistanissa pidettiin erityisen huonona, naisten työssäkäynti kodin ulkopuolella (lukuun ottamatta terveydenhuoltoa) oli kielletty, ja monet perheet, joiden miehet olivat kuolleet sodassa, menettivät toimeentulonsa. Kasvojen paljastaminen ulkopuolisille tiesi ruoskintaa, ja talojen ikkunat oli peitettävä, jotta ulkopuoliset eivät nähneet sisään. Tosin ainakin osa julkisuuteen annetuista tiedoista oli vääriä, ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 85 % tytöistä kävi kaupungeissa koulua ja kouluissa oli myös naisopettajia. Naisille oli myös järjestetty terveydenhuolto ja työssä oli naislääkäreitä. Naiset eivät myöskään saaneet kulkea julkisilla paikoilla ilman aviomiestään. Naisten tuli aina käyttää burkaa.

Maaliskuussa 2001 Taliban määräsi tuhottavaksi kaksi Buddha-patsasta Bamiyanissa. Kallioseinään kaiverretuista patsaista toinen oli 38 m pitkä ja 1 800 vuoden ikäinen ja toinen 53 metriä pitkä ja 1 500 -vuotias. Teon tuomitsivat UNESCO:n lisäksi monet maat, myös Iran.

Kuitenkin vielä 17. toukokuuta 2001 Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin hallinto myönsi Afganistanille 43 miljoonaa dollaria lisää apua palkkiona maan tilanteen paranemisesta. Toisen version mukaan kysymys tosin oli humanitaarisille järjestöille annetusta elintarvikeavusta, jonka Taliban-hallinto takavarikoi.

Yhdysvaltain hyökkäys

Pakistan, Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia vetivät pois tukensa Taliban-hallinnolta 21. syyskuuta 2001 Yhdysvaltain syyttäessä Talibania osalliseksi syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin.

Yhdysvallat ja laaja koalitio maita aloittivat sotilastoimet Talibania vastaan lokakuussa 2001. Tavoitteena oli poistaa Taliban vallasta, koska se ei suostunut luovuttamaan Osama bin Ladenia, ja hänen tukemisensa vuoksi. Maasodassa taistelivat pääasiassa Pohjoisen liittouman joukot, joita Yhdysvallat tuki ilmaiskuin. Mazar-i-Sharif valloitettiin 9. marraskuuta, minkä jälkeen monet maakunnat antautuivat ilman vastarintaa Talibanien tukijoiden vaihtaessa puolta. Marraskuun 12. Taliban vetäytyi Kabulista kohti etelää.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto päätti 16. tammikuuta 2002 yksimielisesti julistaa asevientikiellon ja jäädyttää Talibanhallinnon, al-Qaidan ja Osama bin Ladenin varat.

Taliban vetäytyi viimein myös Kandaharista ja järjestäytyi Afganistanin ja Pakistanin väliselle raja-alueelle. Viimeiset taistelut Afganistanin sodassa käytiin Tora Boran vuoristossa 16. joulukuuta 2002. Vangittuja Taliban-joukoissa taistelleita vietiin Yhdysvaltain Guantanamo Bayn vankileirille kuulusteltaviksi. Mullah Omaria ei ole saatu kiinni. Jäljelle jääneiden Taliban-taistelijoiden metsästys jatkuu Pakistanissa ja Afganistanin puoleisella raja-alueella Pakistanin armeijan ja Yhdysvaltain erikoisjoukkojen toimesta.

Talibanin uusi aktivoituminen keväällä 2006

Talibanin uusi aktivoituminen alkoi 2006 keväällä, jolloin perinteinen sodankäyntiaika alkaa Afganistanissa. Joukkojen koko kasvoi komppanian kokoisista jopa yli 400 miehen joukkoihin. Toukokuusta 2006 heinäkuuhun Etelä-Afganistanissa yli 300 talibantaistelijaa, sotilasta ja siviiliä sai surmansa. Talibanjoukot polttivat yli 200 koulua ja ajoivat pois ulkomaiset avustustyöntekijät. Yhdysvaltain ilmavoimat suoritti yli 340 ilmaiskua, yli kaksi kertaa enemmän kuin paremmin uutisoidussa Irakin sodassa. Yhdysvaltain ilmaiskuissa kuolleet siviilit vahingoittivat Yhdysvaltain kannatusta.

Yhdysvaltain armeijan mukaan Taliban on epätoivoinen Afganistanin hallituksen kasvavan vaikutusvallan edessä ja pyrkii siksi vahvistamaan asemaansa. Eräiden asiantuntijoiden mukaan taas Talibanin uusi aktivoituminen on seurausta hallituksen epäonnistumisesta saada maa hallintaansa.

Kanadalaisten johtamat ISAF-joukot ja Afganistanin kansallisarmeijan joukot käynnistivät operaatio Meduusan 2. syyskuuta 2006, jota seurasi joulukuussa operaatio Falcon Summit. Operaatioiden tavoiteena oli eliminoida Talibanin kyky laajoihin sotilasoperaatioihin seuraavana keväänä. Meduusan aikana ilmoitettiin tapetun 500–1200 talibantaistelijaa.

Lähteet

Terrorisminvastainen sota (2001–)