Ero sivun ”Vapautuksen teologia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.6.4) (Botti lisäsi: ia:Theologia del liberation |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: la:Theologia liberationis |
||
| Rivi 49: | Rivi 49: | ||
[[ia:Theologia del liberation]] |
[[ia:Theologia del liberation]] |
||
[[it:Teologia della liberazione]] |
[[it:Teologia della liberazione]] |
||
[[la:Theologia liberationis]] |
|||
[[hu:Felszabadítási teológia]] |
[[hu:Felszabadítási teológia]] |
||
[[nl:Bevrijdingstheologie]] |
[[nl:Bevrijdingstheologie]] |
||
Versio 4. lokakuuta 2011 kello 03.23
Vapautuksen teologia on 1960-luvulla syntynyt kristillisen, erityisesti katolisen kirkon teologian suuntaus.[1] Se korostaa kristinuskon alkuperäistä sanomaa, jonka käsitetään olevan orjien, hyljeksittyjen, mitättömyyteen ja alhaisuuteen tuomittujen vapautuksen sanoma.
Yleisimmin vapautuksen teologialla tarkoitetaan liikkeen latinalaisamerikkalaista muotoa, käsitteeseen kuuluu kuitenkin muitakin suuntauksia, kuten esimerkiksi:
- feministiteologia
- musta teologia
- alkuperäiskansojen vapautuksen teologia
- juutalainen vapautuksen teologia
- palestiinalainen vapautuksen teologia
Tärkeän vapautuksen teologian edustajan Gustavo Gutiérrezin mukaan teologian tehtävänä on vapauttaa sorretut siten, että Jumala johdattaa vapautukseen. Tämä vaatii voimakeinojen, usein myös väkivallan käyttöä. Katolinen teologi Frei Betto sanookin: "Meidän on mahdotonta elää uskomme mukaisesti pysymällä erossa politiikasta."
Ruohonjuuritasolla alkunsa saanut vapautuksen teologia sai 1960-luvulla virallisen muodon, kun paavi Johannes XXIII vaati köyhien ja sorrettujen asettamista etusijalle. Myöhemmin katolinen kirkko on kuitenkin suhtautunut liikeeseen varauksellisesti ja paavi Johannes Paavali II tuomitsi sen marxilaisena.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Anna-Riikka Lahti ja Tiina Markkanen: VAPAUTUKSEN TEOLOGIA srk-opisto.fi.
Kirjallisuutta
- Vuola, Elina: Köyhien Jumala: Johdatus vapautuksen teologiaan. Helsinki: Gaudeamus, 1991. ISBN 951-662-529-0.