Ero sivun ”Käännöstiede” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
14 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Manipulaatiokoulukunnan läpimurto tapahtui Theo Hermansin toimittaman artikkelikokoelman ''The Manipulation of Literature'' ilmestyttyä vuonna 1985. Artikkelikokoelman kirjoittajiin kuuluvat muun muassa Gideon Toury, José Lambert, Hendrik van Gorp, Susan Bassnett ja André Lefevere.<ref>Snell-Hornby 2006, s. 48</ref>
 
Manipulaatiokoulukuntaan kuuluvat teoriat ovat luonteeltaan epälingvistisiä, sillä tutkimussuuntauksen lähtökohdat ovat kirjallisuustieteessä ja kulttuuritieteissä. Manipulaatiokoulukunta edustaa deskriptiivistä eli kuvailevaa tutkimusta, joka sittemmin yleistyi laajemmaltikin käännöstutkimuksen saralla. Manipulaatioteoriat ottavat myös kantaa käännösten ja kääntämisen asemaan yhteiskunnassa ja niissä on nähtävissä käännöstutkimuksen ideologisoitumista. Esimerkiksi [[Feminismi|feministisen]] kääntämisen sekä kulttuurikolonisaatiota vastustavan kääntämisen ja käännöstutkimuksen voidaan lukea kuuluvan manipulaatioteorioiden piiriin. Feministinen kääntäminen, joka syntyi 1970-luvun lopulla, on kuitenkin muita manipulaatioteorioita radikaalimpi.<ref>Vehmas-Lehto 2008, s. 25–26</ref>
 
Yleisesti ottaen manipulaatioteorioiden on katsottu muistuttavan paljolti skoposteoriaa. Manipulaatioteoriat ja niiden soveltajat ovat keskittyneet enemmän kaunokirjallisiin teksteihin kun taas skoposteoriassa painopisteenä ovat olleet asiatekstit.<ref>Vehmas-Lehto 2008, s. 26</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko