Hatanpään kartano

Hatanpään kartano

Hatanpään kartano oli kartano nykyisen Tampereen kaupungin alueella Pyhäjärven rannalla. Se perustettiin 1690-luvulla. Kartanosta on säilynyt Hatanpään niemellä sijaitseva kartanopuisto sekä 1800-luvulla rakennetut päärakennus ja huvilarakennus. Kartanon entiset maa-alueet ovat nykyisin asunto- ja teollisuusalueina.

Kartano 1700-luvulla

Hatanpään kartano syntyi kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti Hans Boijen (1717–1781) kaudella vuosina 1756–1778. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita: hän oli muun muassa yksi ensimmäisiä, joka alkoi kasvattaa perunaa myyntiin. Boije perusti läheiseen Otavalan kylään kehruukoulun vuonna 1757 pellavan kehruutaidon edistämiseksi.

Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston, jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös valkomulperipuiden kasvatusta kasvihuoneissa. Näiden puiden lehdistä olisi saatu ravintoa silkkiäisperhosen toukille, ja Boije haaveilikin oman silkintuotannon aloittamisesta.

Boije oli vapaamuurari. Hatanpään kartanon puistosta löytyy luonnonkiven kylkeen hakattu kreikankielinen teksti "Egno Kyrios tous ontas antou" (suom. "Herra tuntee omansa"), joka lienee peräisin Boijen ajalta. Tämä kivi tunnetaan Vapaamuurarin haudan nimellä, vaikka paikalle ei olekaan haudattu ketään.

Boije oli mukana perustamassa Tampereen kaupunkia ja myi omistamansa Tammerkosken kartanon kruunulle 1777 tulevan kaupungin alueeksi. Pian tämän jälkeen Boije myi myös Hatanpään kartanon kruununvouti Gabriel Ahlmanille 1778 siirtyessään Helsinkiin Hämeen ja Uudenmaan läänin maaherraksi. Ahlman harjoitti tilalla perinteistä maanviljelyä. Muun muassa viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä sekä lisäksi sekaviljaa.

Kartano 1800-luvulla

Ahlmanin jälkeen tila siirtyi ruukinpatruuna L. G. Lefrenin haltuun. Lefren omisti Tammerkosken rannalla sijainneen paperitehtaan sekä muitakin teollisuusyrityksiä. 1835 Lefrenin kuoleman jälkeen kartanon osti laamanni ja ritari Nils Johan Idman ja kartano pysyi Idman-suvun hallinnassa vuoteen 1913 saakka.

Idmanin kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna 1881 peltoa 600 hehtaaria, laidunta 100 hehtaaria, yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina 1883–1885 rakennettiin kartanoon uusi kaksikerroksinen arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema kivirakenteinen uusrenessanssityylinen päärakennus sen jälkeen kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena 1883. Vuosina 1898–1900 valmistui päärakennuksen lähelle uusgoottilaistyylinen Hatanpään huvila pankinjohtaja Nils Idmanin yksityisasunnoksi.

Kartanon kaupungin omistuksessa

1912 paljastunut Idmanin kavallusjuttu vei lainojen takaajana toimineen kartanon omistajan Fredrik Idmanin konkurssiin. Koko 1459 hehtaarin laajuinen Hatanpään kartano myytiin 2,5 miljoonalla markalla Tampereen kaupungille vuonna 1913. Kartanon alue käsitti silloin nykyiset Hatanpään, Viinikan, Nekalan, Koivistonkylän, Rautaharkon, Härmälän, Lakalaivan, Peltolammin, Sarankulman ja Multisillan kaupunginosat.

Kartanon rakennukset otettiin 1916 sairaalakäyttöön, ja 1930-luvulla valmistui kartanon alueelle arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema Hatanpään sairaala. Kartanon päärakennus oli vuodesta 1970 Tampereen kaupunginmuseon käytössä. Päärakennukseen vuonna 1994 Haiharan kartanosta muuttanut Nukke- ja pukumuseo toimi kartanossa joulukuuhun 2006 asti, minkä jälkeen museon toiminta on ollut keskeytettynä odottaen siirtoa uudelleen avattavaan Hämeen museoon.

Kartanon nykyinen tila

Kartanorakennus on tällä hetkellä yksityisen tilavuokraamon, Kartanon Tilapalvelu Oy:n, vuokraama. Rakennuksen tiloja vuokrataan erilaisia kokouksia ja juhlia varten. Huvilarakennuksessa sijaitsee nykyään Tampereen kaupungin puistoyksikön ja ympäristöviraston toimistoja. Hatanpään niemellä, varsinaisen kartanopuiston vieressä, on 1970-luvulta lähtien ollut myös arboretum, puulajipuisto ja ruusutarha.

Lähteet

• Kartanon Tilapalvelu Oy
• Hatanpään kartanon historiaa
• Vapaamuurarin hauta