Ero sivun ”Kiljumerikotka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
LaaknorBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: nn:Flodørn
Rivi 67: Rivi 67:
[[ja:サンショクウミワシ]]
[[ja:サンショクウミワシ]]
[[no:Flodørn]]
[[no:Flodørn]]
[[nn:Flodørn]]
[[pl:Bielik afrykański]]
[[pl:Bielik afrykański]]
[[pt:Haliaeetus vocifer]]
[[pt:Haliaeetus vocifer]]

Versio 19. syyskuuta 2011 kello 16.43

Kiljumerikotka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Haliaeetinae
Suku: Merikotkat Haliaeetus
Laji: vocifer
Kaksiosainen nimi

Haliaeetus vocifer
(Daudin, 1800)

Katso myös

  Kiljumerikotka Wikispeciesissä
  Kiljumerikotka Commonsissa

Kiljumerikotka (Haliaeetus vocifer) on Afrikassa elävä petolintu. Kiljumerikotkan lempinimi on "Afrikan ääni", koska sillä on tapana heilauttaa päänsä taaksepäin ja kiljahtaa äänekkäästi.

Koko ja ulkonäkö

Muuten ruskealla kiljumerikotkalla on valkoinen pää, rinta ja pyrstö. Nokan tyvi on väriltään keltainen, mutta nokan kärki on musta.

Kiljumerikotkan ruumiin pituus on keskimäärin 63–77 cm ja siipienväli 190–240 cm. Koiraat ovat naaraita pienikokoisempia, sillä koiraan paino on noin 1,9–2,5 kg, kun taas naaras painaa 3,2–3,6 kg.

Levinneisyys

Saharan eteläpuolinen Afrikka, Senegalista ja Etiopiasta etelään. Se on tavattu satunnaisesti Egyptissä. Lajin elinympäristön ala on 17 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 100 000–1 000 000 yksilöä.

Elinympäristö

Rannikkoseudut, joet, tekojärvet, joenvarsimetsät, suot ja mangrovealueet.

Lisääntyminen

Kiljumerikotkan muna

Pesä on järeässä puussa ja se on rakennettu oksista ja risuista. Pesä voi olla käytössä useita vuosia. Naaras munii 1-3 munaa, joita haudotaan 42-45 vrk. Naaras hoitaa haudonnan lähes kokonaan yksin. Poikaset ovat lentokykyisiä 10–11 viikon ikäisinä.

Ravinto

Lähinnä kalat, mutta myös haaskat, nisäkkäät ja vesilinnut. Kiljumerikotkat jahtaavat myös muita lintuja ilmassa ryöstääkseen niiden saaliit.

Lähteet

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.

Viitteet

  1. Haliaeetus vocifer IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.