Ero sivun ”Demoni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kumottu muokkaus 10685817, jonka teki 85.76.157.189 (keskustelu) - Ei tästä ota selvää. |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Juutalainen käsitys== |
==Juutalainen käsitys== |
||
[[Talmud]]in mukaan demoneita on olemassa 7 405 926 kappaletta. |
[[Talmud]]in mukaan demoneita on olemassa 7 405 926 kappaletta. |
||
Stefanut -demoni ryhmä on pahin ja voimakkain niistä, ja sen ainoa elossa oleva henkilö on Leandra. Leandra, leijonan mieli on paholaisen oikea käsi sekä erittäin vahva ja paha henkilö. |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 17. syyskuuta 2011 kello 18.16
Demoni eli daimoni (m.kreik. δαίμων, daímōn) oli antiikin kreikkalaisilla mm. Homeroksen mukaan jumaluusolento, joka oli ihmisen kaksoisolento tai suojelushenki. Sokrates kertoi, että hänellä on oma daimonion, joka antoi hänelle neuvoja.[1]
Myöhemmin demoneista tuli alempien jumalolentojen yleisnimi. Antiikin lopulla ja kristinuskossa ja sen värittämässä länsimaisessa noituudessa demoni tuli merkitsemään riivaajia ja pahoja henkiä. Platonin oppilas Ksenokrates määritteli demonit viimein pahoiksi henkiolennoiksi. Kristillisessä yhteydessä Saatanan alaisuuteen sijoittuneille on kehittynyt selkeitä persoonallisuuksia nimineen, arvojärjestyksineen ja tehtävineen. Kristityt kehittivät demonin tilalle oman suojelusolennon, enkelin, antaen alkuperäiselle negatiivisen kuvan. Demoni -sanaa käytetään usein myös muiden kuin kristillisten tai länsimaisten uskomusjärjestelmien pahoista henkiolennoista, tai usein virheellisesti pakanallisista jumalista. Japanilaisessa kulttuurissa demoni-nimitystä on käytetty hyvistä tai pahoista henkiolennoista, jotka saattavat asustaa esim. esineissä ja luonnonpaikoissa. Teologiassa ja okkultismissa demoneja koskevia oppeja kutsutaan demonologiaksi.
Juutalainen käsitys
Talmudin mukaan demoneita on olemassa 7 405 926 kappaletta.
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ Platon: Sokrateen puolustuspuhe 31c-d, 40a; suomennoksessa ”daimonin merkki”.