Ero sivun ”Väyryneniitti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
p ISBN- numero oikein.
kuva siirretty Commonsiin
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Vayryneniitti.JPG|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa [[Apatiitti|fluoriapatiitti]]. Keltainen mineraali on hienojakoista [[Muskoviitti|muskoviittia]].]]
[[Tiedosto:Vayrynenite.jpg|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa [[Apatiitti|fluoriapatiitti]]. Keltainen mineraali on hienojakoista [[Muskoviitti|muskoviittia]].]]


'''Väyryneniitti''' ({{k-en|Vayrynenite}}) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] [[Viitaniemen louhos|Viitaniemen litiummineraalilouhos]]. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.
'''Väyryneniitti''' ({{k-en|Vayrynenite}}) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] [[Viitaniemen louhos|Viitaniemen litiummineraalilouhos]]. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK:n]] [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.


Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.

Versio 10. syyskuuta 2011 kello 12.58

Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa fluoriapatiitti. Keltainen mineraali on hienojakoista muskoviittia.

Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjärven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty GTK:n geologian ja mineralogian professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.

Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.

Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa, ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinänsä ole arvokas, mutta vaikean saatavuutensa vuoksi sen hinta kivikauppiaasta riippuen on yleensä kuitenkin korkea, kuten muidenkin vastaavanlaisten harvinaisten mineraalien.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla